SDP:n Kymäläinen: Hallitus on jättänyt hyvinvointialueet kriisiin

– Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ympäri Suomen ovat ajautumassa syvään kriisiin, ja ihmiset ovat aidosti huolissaan siitä, miten hoitoon ja apuun pääsee jatkossa tässä maassa, sanoo Kymäläinen.

– Etelä-Karjalan hyvinvointialueen tilanne kuvastaa karulla tavalla koko maan ongelmia. Ei järjestelmä ole rikki. Ongelma on siinä, ettei hallitus kuuntele alueita, ja se uhkaa johtaa nyt kohtuuttomiin tilanteisiin, Kymäläinen toteaa.

Tuore hallinto-oikeuden päätös on lisännyt Etelä-Karjalassa epävarmuutta.

– Oikeus katsoi, että alueella tehtiin väärin, kun hyväksyttiin alijäämäinen talousarvio, vaikka sen perusteena oli oikeuskanslerin linjaus siitä, että alueiden tulee kaikissa olosuhteissa turvata asukkaille riittävät palvelut. Etelä-Karjala haki valtiolta lisärahoitusta rahoituslain mukaisesti, mutta hallitus kieltäytyi myöntämästä sitä. Mikä on hallituksen vastuu, jos perustuslain takaamia riittäviä palveluita ei pystytä Etelä-Karjalassa toteuttamaan, Kymäläinen kysyy.

Etelä-Karjalassa on jo käynnissä yt-neuvottelut, ja tilanne on Kymäläisen mukaan äärimmäisen vaikea.

– Henkilöstökulut ovat puolet alueen budjetista. Käytännössä hallitus pakottaakin alueen tekemään massiiviset irtisanomiset, jotta ensi vuonna ei tehdä alijäämää ja jotta hallitus sen seurauksena myöntäisi lisärahoitusta. Tällainen vaatimus ei ole realistinen eikä vastuullinen, kun samalla puhutaan palveluista, jotka turvaavat ihmisten arjen ja elämän, Kymäläinen varoittaa.

Kymäläisen mielestä hallitus sulkee korvansa hyvinvointialueiden hätähuudoilta ja jättää alueet yksin selviytymään. Koko maan tasolla puhutaan jopa tuhansista irtisanomisista.

–Politiikka on arvovalintoja. Hallitus ei ole antanut hyvinvointialueille niiden tarvitsemaa rahoitusta, mutta sen sijaan se on kipannut satoja miljoonia yksityiseen terveysbisnekseen, Kymäläinen arvostelee.

Kymäläinen muistuttaa, että Etelä-Karjalan hyvinvointialueella on saatu paljon hyvää aikaan, erityisesti lastensuojelussa. Alueella on Suomen vähiten lasten huostaanottoja, ja yhdellä sosiaalityöntekijällä on 25–30 asiakasta. Määrä vaihtelee sen mukaan, mitkä ovat yksittäisen asiakkaan tarpeet.

– Näin alueellamme on pystytty vähentämään lasta suuresti vaurioittavia huostaanottoja, ja tämä on sekä inhimillisesti että taloudellisesti valtava onnistuminen. Huostaanotot, varsinkin laitossijoitukset, ovat kalliita, ja ne jättävät syvät jäljet lapsen elämään. Etelä-Karjalassa on haluttu tehdä asiat toisin ja panostaa ennaltaehkäisyyn ja perheiden tukemiseen. Nyt tämäkin onnistuminen on vaarassa. Hallitus ja valtiovarainministeriö määräävät, että alueella on jatkossa oltava lain sallima maksimiasiakasmäärä, eli 30 asiakasta sosiaalityöntekijää kohden, Kymäläinen kertoo.

– Tämä ei vain romuta meidän toimivaa malliamme, vaan myös tulee pitkällä aikavälillä kalliimmaksi, mikäli esimerkiksi huostaanotot lähtevät jälleen kasvuun tai nuorten syrjäytyminen lisääntyy. Lisäksi, jos työntekijät uupuvat tai lähtevät, menetämme osaamista ja luottamusta, jota ei hetkessä rakenneta takaisin. Hallitus siis määrää meidät murentamaan sen, mikä on toiminut parhaiten koko maassa, Kymäläinen varoittaa.

– Parasta olisi, että hallitus puhaltaisi pelin poikki nyt ja antaisi hyvinvointialueille työrauhan palveluiden järjestämiseen ja kehittämiseen. Alueet tarvitsevat ennen kaikkea rauhan ensi vuoden talouden suunnitteluun ja hallitukselta selkeän viestin siitä, että alueita selkeästi kuullaan, Kymäläinen päättää.