Telan blogi: Yrittäjäeläkkeiden haasteita ei voida enää siirtää tuleville päättäjille
YEL-selvityshenkilö Jukka Rantalan työ valmistuu marraskuussa. Sen jälkeen maan hallituksella on mahdollisuus korjata yrittäjien eläkejärjestelmää pitkään vaivanneita ongelmia. Yrittäjät odottavat erityisesti nykyisen, jäykän YEL-työtulon uudistamista. Pidemmällä aikavälillä myös julkista taloutta olisi mahdollista vahvistaa aloittamalla yrittäjien työeläkkeiden rahastointi.
Tela on valmistellut yhdessä eläkevakuuttajien asiantuntijoiden kanssa ratkaisuehdotuksia yrittäjien eläkejärjestelmän korjaamiseksi. Ehdotuksemme liittyvät YEL-työtulon uudistamiseen ja yrittäjäeläkkeiden rahastointiin ja kerromme niistä vielä tarkemmin loppuvuoden aikana. Olemme tarjonneet ehdotuksemme myös selvityshenkilön käyttöön.
Miten tilanteeseen päädyttiin?
Yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämiseltä on puuttunut omistajuus. Työeläkkeitä on kyllä uudistettu 2000-luvulla, mutta YEL:n rakenteelliset uudistukset ovat jääneet tekemättä. Ideoistakin on ehkä ollut pulaa. Tämä on syventänyt yrittäjien epäluottamusta järjestelmää kohtaan.
Vaikka Suomi on kehittynyt paljon 1970-luvusta, jolloin YEL-järjestelmä luotiin, sen suuriksi kasvaneita haasteita ei ole pystytty ratkaisemaan. Yrittäjyyttä arvostetaan onneksi nykyään enemmän kuin ennen, mutta myös odotukset yrittäjien roolista talouskasvun ja työllisyyden moottorina ovat kasvaneet. Samaan aikaan ikääntyvän yhteiskunnan valtiontalous on siirtynyt pysyvästi alijäämäiseksi ja velkaantuneeksi.
Yrittäjäeläkkeiden haasteita ei voi enää jättää tuleville päättäjille. Ratkaisun paikka on edessä, kun selvitystyö valmistuu.
Mitkä ovat nykyisen YEL-työtulon ongelmat?
YEL-työtulo on yrittäjän eläkevakuutusmaksujen, tulevan eläkekertymän ja myös sosiaaliturvan perusta. Nykyinen laskennallinen YEL-työtulon määritelmä on monien yrittäjien mielestä arkijärjen vastainen. Se perustuu monimutkaisiin laskentaperiaatteisiin, jotka eivät aina vastaa yrittäjän todellisia tuloja. Lisäksi työtulo ei jousta riittävästi taloudellisen tilanteen muuttuessa. Kun yrittäjän tulot kasvavat tai laskevat nopeasti, YEL-työtulo jää helposti jälkeen todellisuudesta – ja seurauksena voivat olla siihen nähden liian korkeat tai liian matalat vakuutusmaksut.
Nykyinen YEL-työtulon määritelmä on edelleen ainakin osittain tulkinnanvarainen, mikä tekee sen soveltamisesta harkinnanvaraista. Tämä aiheuttaa epävarmuutta sekä yrittäjille että YEL-vakuutusta toimeenpaneville työeläkevakuuttajille. Nykyinen työtulomalli tuo mukanaan monia kustannuksia yrittäjälle. Kuluja syntyy esimerkiksi silloin, kun työtuloa joudutaan lainkin perusteella arvioimaan uudelleen ja yrittäjän on laadittava lisäselvityksiä tai perusteluja. Lisäksi aikaa kuluu riitatilanteiden selvittämiseen, mikä lisää hallinnollista taakkaa ja turhautumista.
Mikä olisi paras periaate YEL-työtulon määrittelyyn?
Työeläkeala kannattaa YEL-työtulon muuttamista kohti todellisia työtuloja. YEL-työtulon nykyinen määritelmä on monimutkainen ja usein epäselvä. Paras tapa olisi, että YEL-työtulo määräytyisi suoraan yrittäjän omien ansiotulojen perusteella, jotka voidaan tänä päivänä hakea luotettavasti eri rekistereistä.
Tällainen malli olisi ymmärrettävä ja yksikäsitteinen: yrittäjä näkisi heti, miten työtulo lasketaan, eikä sen arviointi jäisi epäselväksi.
Tämä malli olisi myös joustava, sillä työtulo seuraisi automaattisesti yrittäjän todellista ansiokehitystä. Se kohtelisi kaikkia yrittäjiä yhdenmukaisesti, mikä vähentäisi eriarvoisuutta ja mahdollisia ristiriitatilanteita. Samalla olisi perusteltua laskea YEL:n alarajaa, sillä työmarkkinat ovat muuttuneet. Nykyinen korkea alaraja sulkee suuren ja kasvavan joukon osa-aikaisia ja niin sanottuja kevytyrittäjiä YEL-vakuuttamisen ulkopuolelle.
Yrittäjän todellisten ansioiden tietopohja koottaisiin eri rekistereistä – niin reaaliaikaisesti kuin mahdollista. Jos kaikkien yritysten ansiotiedot olisi mahdollista saada suoraan esimerkiksi tulorekisteristä, tiedot olisivat ajantasaisia. Vaikka Verohallinnon digitalisaatio ja yritysten taloustietojen viranomaisraportoinnin kehittäminen ovat edenneet, tämä ei ole vielä täysin toteutettavissa kaikissa yritysmuodoissa.
Luotettavaan rekisteritietoon perustuvaa YEL-työtuloa on kuitenkin jo tällä hetkellä mahdollista soveltaa kaikkiin yritystyyppeihin ja yrittäjiin. Verotettavia ansiotuloja voidaan käyttää YEL-työtulon määrittämisen perusteena niissä yrityksissä, joiden ansiotietoja ei löydy tulorekisteristä. Tämä helpottaisi työtulon määrittelyä, vähentäen samalla yrittäjän hallinnollista taakkaa ja epävarmuutta.
Keskeistä on, ettei yrittäjän eläkemaksun ja -kertymän perusta olisi millään tapaa vapaaehtoinen tai sisältäisi yrittäjälle valinnanvapautta. Työnteon eri muotojen tulee olla samalla viivalla, myös eläkevakuuttamisen osalta.
Näkökulmia rahastoinnin aloittamiseen
Yrittäjäeläkkeissä on rahoitusongelma, jonka kestävä ratkaisu edellyttää työeläkealan mielestä rahastoinnin aloittamista. Rahastointi vahvistaisi osaltaan myös YEL-järjestelmän uskottavuutta ja siihen kohdistuvaa luottamusta.
Valtio tukee yrittäjien eläkkeitä vuosittain jo yli 550 miljoonaa euroa – ja valtiontuen suuruus kasvaa vuosi vuodelta. Jos tavoitteeksi asetetaan valtionosuuden vähentäminen tai jopa poistaminen, ainoa kestävä ratkaisu on käynnistää yrittäjäeläkkeistä tällä hetkellä puuttuva rahastointi. YEL-työtulojen kasvattaminen voi helpottaa rahoituksen alijäämää ainoastaan hetkellisesti. Kun työtulot kasvavat, se kasvattaa myöhemmin myös eläkkeitä ja siten tulevia menoja. Ilman rahastointia järjestelmän pitkän aikavälin kestävyys ei siis parane.
Mittavalle kertarahastoinnille ei ole toistaiseksi löytynyt halukasta rahoittajaa. Siksi olisi tarpeen etsiä keinoja, joilla rahastoja voitaisiin kartuttaa pikkuhiljaa. Rahaston kasvattamista voitaisiin tarvittaessa myös nopeuttaa esimerkiksi valtion tuen ja velkavivun avulla.
Yrittäjien eläkemaksua ei voi nostaa perusteettomasti palkansaajista maksettavaa eläkemaksua korkeammaksi. Nykyisessä YEL-maksussa on lukuisia kapeikkoja työntekijöiden TyEL-maksuun verrattuna. YEL:n vakuuttamisvelvollisuuden alaraja on vuositasolla noin 11 kertainen verrattuna siihen mistä työnantajat ja työntekijät maksavat TyEL-maksunsa. YEL:ssä on myös maksukatto (noin 209 000 euroa vuodessa), eikä vanhuuseläkkeellä olevien yrittäjien tarvitse maksaa YEL-maksuja, vaikka he jatkaisivat työuraansa.
Lisäksi yrittäjien eläkemaksu määritetään TyELin eläkemaksun tasoiseksi niin, että TyELin rahastoista maksettavat hyvitykset huomioidaan TyELin maksussa. YELissä ei kuitenkaan ole minkäänlaisia eläkerahastoja. Nyt yrittäjille ikään kuin maksetaan hyvityksiä, jotka maksetaan valtion kassasta.
YEL:in maksutasoa olisi mahdollista selkiyttää määrittämällä YEL-maksu TyEL-maksun suuruiseksi ilman keskimääräisten hyvitysten vaikutusta (n. 0,5 % työtulosummasta). Samoin voisi olla perusteltua kehittää aloittavan yrittäjän alennusta. Näiden keinojen hyödyntäminen edellyttäisi sitä, että valtio ei pienentäisi omaa osuuttaan YEL:in kustannuksista maksutulon kasvaessa. Lyhyellä aikavälillä tämä olisi uhraus, mutta lisätulojen siirto rahastoinnin aloittamiseen pienentäisi pitkällä aikavälillä valtion kestävyysvajetta.
Maksutulojen kasvattamisen ohella valtion olisi syytä harkita, voisiko se ohjata osan omasta omaisuudestaan tai muista resursseistaan YEL:n rahastoinnin käynnistämiseen. Yksi tähän asti vähemmän esillä ollut vaihtoehto voisi olla myös työeläkevakuuttajien määräaikainen velanotto. Käytännössä paras ratkaisu saattaisi kuitenkin löytyä näiden eri keinojen yhdistelmästä – sillä yhden tahon harteille jätetty rahastoinnin alkuvaiheen rahoitus voisi muodostua taloudellisesti liian raskaaksi.
Työeläkevakuuttajien määräaikaisen velankäytön tavoitteena olisi vauhdittaa YEL-rahastoinnin käynnistämistä ja nopeuttaa rahastojen kertymistä. Sijoitustuotot pääsääntöisesti ylittävät lainan korkokustannukset, joten kohtuudessa käytetty velka mahdollistaisi rahastojen nopeamman kasvattamisen kuin muutoin. Velkavipua on mahdollista hyödyntää usealla eri tavalla, mutta olennaista on, että lainaa otettaisiin vain YEL:n omien vastuiden kattamiseen – eikä siihen sekoitettaisi muiden eläkejärjestelmien varoja. Velka ei olisi ikuista, vaan sitä ryhdyttäisiin lyhentämään riittävän rahastointiasteen saavuttamisen jälkeen.
Yrittäjien kannalta turvallisin tapa toteuttaa vanhuuseläkkeiden rahastointi olisi tehdä se yksilökohtaisesti, samaan tapaan kuin TyEL-järjestelmässä. Näin varmistettaisiin, että rahastojen tuotot jäävät yrittäjien eläkejärjestelmän omaksi hyödyksi eivätkä ne ajan kuluessa siirtyisi esimerkiksi kasvavien julkisten menojen katteeksi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja työeläkevakuuttajien ansiopohjaisen YEL-mallin kehittämisestä:
Janne Pelkonen
Erityisasiantuntija
etunimi.sukunimi@tela.fi
050 559 5894
Lisätietoja yrittäjien eläkkeiden rahastoinnista:
Antti Tanskanen
Johtaja, asiantuntijatyö
etunimi.sukunimi@tela.fi
040 590 0702
Linkit
Työeläkevakuuttajat Tela
Salomonkatu 17 B
00100 Helsinki
https://www.tela.fi/
Työeläkevakuuttajat Tela on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työeläkevakuuttajat Tela
Kutsu toimituksille: Mitä työkykyä palauttavalle etuus- ja palvelujärjestelmälle pitäisi tehdä ja miten työuria pidennetään? Työeläkevakuuttajien tavoitepaperi ja webinaari pureutuvat kysymykseen 19.11.202510.11.2025 13:10:11 EET | Kutsu
Tervetuloa kuulemaan, kun Työeläkevakuuttajat Tela esittelee työeläkevakuuttajien ehdotukset työkykyä palauttavan etuus- ja palvelujärjestelmän korjaamiseksi. Työurien pidentäminen – unohdettu haaste? -webinaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 9.00–10.15 kuullaan myös työmarkkinajärjestöjen ja sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntijoiden paneeli, jossa keskustellaan osatyökykyisyydestä ja työurien pidentämisen keinoista.
Hallinnon luotettavuus pitää Suomen vertailun kärkimaiden joukossa, Merceriltä painava viesti eläkevarojen poliittista ohjausta vastaan21.10.2025 08:05:00 EEST | Blogi
Suomi sijoittui Mercerin Global Pension Index -vertailussa tänä vuonna 8. sijalle. Mercerin selvitys on maailman kattavin eläkejärjestelmävertailu. Vuonna 2025 arviossa oli mukana 52 maata, jotka kattavat globaalisti ison osan maailman väestöstä, BKT:sta sekä kehittyneistä eläkejärjestelmistä.
Suvi-Anne Siimes jättää tehtävänsä Telan toimitusjohtajana8.10.2025 16:08:28 EEST | Tiedote
”Haluan elää vähemmän aikataulutettua elämää”, Siimes sanoo.
Kevytyrittäjät eivät tarvitse omaa eläkejärjestelmää, mutta YEL kaipaa laajempaa uudistamista15.9.2025 13:31:37 EEST | Tiedote
Työeläkeala kannattaa, että YEL-työtulo perustuisi todellisiin ansioihin ja että vakuuttamisen alarajaa laskettaisiin. Näin myös piiloon jäävät yrittäjätulot tulisivat eläkevakuutuksen piiriin samalla tavalla kuin palkkatulot.
Kutsu toimituksille: Tervetuloa mukaan pyörittämään Palkkasummabingoa Telan keskustelutilaisuudessa 24.9.202515.9.2025 06:45:00 EEST | Kutsu
Tervetuloa mukaan täyttämään yhteistä bingoruudukkoa asioilla ja ideoilla, joiden avulla Suomen vuosittaisen palkkasumman kasvun esteet ja eväät ratkaistaan. Palkkasummabingo pyörähtää käyntiin keskiviikkona 24.9. klo 15.15-16.00.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme