EU-rahoitus 2028–2034: Kilpailukykyrahoitusta halutaan kaksinkertaistaa – rahoitus on kohdennettava parhaille hankkeille
Lähes kolmannes tulevasta monivuotisesta EU-budjetista halutaan kohdentaa kilpailukykyyn. Jotta nämä investoinnit kääntyvät talouskasvuksi, tulee EU-rahoituksen saaminen ratkaista aidon kilpailun ja hankkeiden paremmuuden perusteella. Tärkeää kaupallistamisvaihetta on rahoitettava nykyistä vahvemmin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK tarjoaa Brysselin päättäjille malliksi Business Finlandin veturihankerahoitusta, josta on Suomessa saatu erinomaiset kokemukset.
EU-komissio ehdottaa, että kilpailukykyyn kohdistuva rahoitus yli kaksinkertaistettaisiin vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF, Multiannual Financial Framework). Tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa rahoitettaisiin seuraavien ohjelmien kautta:
- Suunnitteilla on täysin uusi kilpailukykyrahasto (ECF, European Competitiveness Fund), jolla rahoitettaisiin Euroopan strategisia investointeja erityisesti teknologioissa ja puolustusteollisuudessa. Rahasto sisältää merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisyrityksille.
- Tutkimuspainotteiselle puiteohjelmalle (Horisontti Eurooppa) esitetään jatkoa, toteutettuna osana kilpailukykyrahastoa. Valtaosa nykyisen puiteohjelman rahoituksesta on mennyt tutkimukseen, mutta myös suomalaiset yritykset ovat onnistuneet kotiuttamaan rahoitusta hyvin. Eritoten puiteohjelman 2-pilari on palvellut Suomea onnistuneesti.
EK pitää erinomaisena sitä, että nämä kaksi rahoituslähdettä halutaan tulevalla MFF-kaudella kytkeä vahvasti yhteen. Näin voitaisiin parhaimmillaan kattaa yritysten koko innovaatioelinkaari aina teolliseen käyttöönottoon ja kaupallistamiseen asti.
EK:n ratkaisut, kuinka kilpailukykyrahoitus käännetään talouskasvuksi
EU on oikealla asialla, kun se on kuromassa kiinni investointivajetta. Rahoituksen määrää tärkeämpää on kuitenkin se, mitä tuloksia sillä aikaansaadaan, arvioi EK:n johtava asiantuntija Joanna Tikkanen:
”Kilpailukykyrahastolle ehdotetut strategiset painopisteet on valittu viisaasti: puolustusteollisuus, puhdas siirtymä, digitalisaatio ja biotalous ovat keskeisiä Euroopan talouskasvun ja globaalin kilpailukyvyn kannalta. Ne ovat myös aloja, joissa Suomella on merkittäviä vahvuuksia”.
Kriittisiä tavoitteita MFF-neuvotteluissa:
- Kilpailukykyä koskeva rahoitus on kilpailutettava ja myönnettävä aidon paremmuuden perusteella
Ratkaisevaa on se, kuinka varat kohdennetaan: ohjataanko EU-rahoitusta Euroopan parhaiden hankkeiden toteuttamiseen vai yritetäänkö sillä päinvastoin kiriä takamatkalla olevia.
EK vaikuttaa voimallisesti sen puolesta, että kilpailukykyrahoituksen pääsäännöksi saataisiin kilpailullisuus siten, että rahoitusta myönnettäisiin hankkeiden aidon paremmuuden perusteella.
- Riittävä rahoitus kaupallistamisvaiheelle
EK peräänkuuluttaa riittävää fokusta innovaatioketjun ratkaisevaan kaupallistamisvaiheeseen. Investoinnit valuvat hukkaan ja talouskasvun hyödyt jäävät saamatta, jos t&k-toiminnan tuloksia ei saada onnistuneesti markkinoille.
Suomen veturihankkeiden rahoitusmalli kiinnostaa nyt Brysselissä
Komissio kaavailee kilpailukykyrahaston yhteyteen erityistä EU Tech Frontrunners -mallia, jolla rahoitettaisiin kärkiyritysten ja niiden kumppaneiden toteuttamia kunnianhimoisia yhteishankkeita.
”EK tarjoaa EU Tech Frontrunners -mallin valmistelijoille esikuvaksi Suomessa kehitettyä veturihankerahoitusta, jota Business Finland on kanavoinut. Veturiyritysten kumppaneina sadat pk-yritykset, startupit ja tutkimuslaitokset ovat päässeet mukaan rakentamaan maailmanluokan innovaatiohankkeita”, toteaa EK:n johtaja Riikka Heikinheimo.
Jos suomalaisen esikuvan vahvuudet saadaan toteutumaan EU-tasolla, voi EU Tech Frontrunners -rahoitus auttaa kokonaisten arvoketjujen skaalautumista ja kansainvälistä menestystä. Avainasemassa senkin osalta on rahoituksen kilpailullisuus.
Lisätiedot:
Johtava asiantuntija Joanna Tikkanen, puh. 050 528 1281
Johtaja Riikka Heikinheimo, puh. 046 922 9692
etunimi.sukunimi@ek.fi
valokuvat
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Yrityskysely: Pk-yritykset ennakoivat kasvua ensi vuodelle2.12.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pk-yrityksissä ennustetaan kysynnän ja ulkomaankaupan kasvua ensi vuodelle. Myös työllisyyden odotetaan lievästi kohentuvan. Etenkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat plusmerkkisiä, mikä voi vetää myös niiden alihankintaketjuja kasvuun, ilmenee EK:n Pk-Pulssi-kyselystä. Kuluva vuosi on ollut pk-sektorin työnantajille edelleen vaikea niin kysynnän, investointien kuin viennin näkökulmasta. Nyt tilanteen heikentyminen näyttäisi kuitenkin pysähtyneen, arvioi Pk-Pulssin tuloksia EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen: ”Joka osa-alueella näkyy nyt vähintään varovaista elpymistä, investointeja lukuun ottamatta. Varsinkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat selvästi plusmerkkisiä ja nämä sektorit voivat parhaimmillaan vetää laajojakin alihankintaketjuja mukanaan kasvuun.” Tilanne on kuitenkin herkkä. Siksi on huolehdittava siitä, ettei elinkeinopolitiikan sääntelystä tai rahoituksesta tule negatiivisia signaaleja pk-sektorin kasvuaikomuksiin, Huovinen muistut
Luottamusindikaattorit nousivat teollisuutta lukuun ottamatta27.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen elinkeinoelämän yhteenlaskettu talousluottamus vahvistui marraskuussa vähän. Toimialojen välinen vaihtelu oli kuitenkin merkittävää.
Elinkeinoelämä: YK:n ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin, yritykset peräänkuuluttivat valtioilta voimakkaampia toimia22.11.2025 20:47:28 EET | Tiedote
Brasilian COP30-ilmastokokouksen lopputulos oli pettymys. Sopua energiasiirtymän tiekartasta ei saatu, huolimatta 80 maan laajasta koalitiosta. Kokouksen myönteisiä valopilkkuja oli Suomen aktiivinen esilläolo päästövähennysten ratkaisuntarjoajana. Huomioarvoa nosti Suomen maapaviljonki, jossa järjestettiin kansainväliselle yleisölle lähes 80 tilaisuutta. Juuri päättyneessä YK:n COP30-ilmastokokouksessa Brasilian Belémissä ei saatu hyväksyttyä aloitetta tiekartan laatimisesta fossiilisten polttoaineiden alasajoon, huolimatta laajasta 80 maan koalitiosta. Sopu kaatui ennen kaikkea arabimaiden ja Intian vastustukseen. Myönteistä on kuitenkin se, että EU onnistui vaikuttamaan energiasiirtymään liittyvän yhteistyön jatkumiseen, vaikkakin vähemmän sitovasti. ”On pettymys, että kokous päättyi laihoin tuloksin. Sekä Suomen elinkeinoelämä että kansainvälinen bisnesyhteisö peräänkuuluttivat valtioilta kunnianhimoisempia päätöksiä, jotta päästötoimiin saataisiin globaalia vaikuttavuutta”, sanoo
EK julkaisi kymmenen ratkaisevaa kysymystä: Seuraavan hallituksen on pystyttävä vastaamaan näihin talouskasvun ja hyvinvoinnin kohtalonkysymyksiin17.11.2025 16:17:45 EET | Tiedote
Seuraava hallituskausi tulee väistämättä sisältämään mittavia talouden sopeutustoimia. Päätöksillä on vaikutuksia jokaisen suomalaisen arkeen, ja siksi äänestäjillä on oikeus tietää, millä tavoin eri puolueet ovat valmiita vahvistamaan julkista taloutta, tukemaan kasvua ja rakentamaan kestävää hyvinvointia.
Aaro Cantell jatkaa EK:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 202617.11.2025 14:46:28 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n edustajisto valitsi syyskokouksessaan 17.11.2025 Aaro Cantellin jatkamaan EK:n hallituksen puheenjohtajana. Cantell on Normet Group Oy:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Tana Oy:n hallitusten puheenjohtajana. EK:n hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuoden 2025.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme