VAS Andersson: Minimipalkkadirektiivin säilyminen on voitto työtä tekeville tavallisille eurooppalaisille

Tanska vei direktiivin EU-tuomioistuimeen vaatien sen kumoamista kokonaan, koska heidän tulkinnassaan EU:lla ei ollut perussopimusten nojalla toimivaltuuksia työehtosopimuksiin tai palkkojen määrittämiseen liittyvissä kysymyksissä ja niistä tulisi päättää vain jäsenvaltioissa. Tämä tulkinta kumottiin tuomioistuimen päätöksessä, ja sitä kritisoi etukäteen muun muassa eurooppalaisten ammattiliittojen keskusjärjestö.

Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtaja Li Andersson on pääosin tyytyväinen tuomioistuimen päätökseen.

– Osittaisesta kumoamisesta huolimatta päätös osoittaa selkeästi, että EU:lla on selkeä toimivalta tehdä sosiaalisia oikeuksia vahvistavaa politiikkaa, jossa tunnistetaan riittävien palkkojen ja työmarkkinaneuvotteluiden tärkeys ihmisten hyvinvoinnille.
Tämä on myös tärkeä viesti eurooppalaisille työntekijöille ja ammattiliitoille siitä, että niillä on kaikki oikeus vaatia elämiseen riittäviä palkkoja – kysymys on perusasioista, Andersson sanoo.

Direktiivi ei aseta yhtä EU:n laajuista minimipalkkaa ja esimerkiksi Suomessa se ei aiheuttanut merkittäviä lainsäädännöllisiä muutoksia. Silti monissa EU-maissa sillä on kuitenkin jo nyt ollut suuri merkitys työntekijöiden ja ammattiliittojen kannalta. Vaatimus työehtosopimusten 80% kattavuudesta on keskeinen tavoite, joka liittyy myös Suomen työmarkkinapolitiikkaan. 

– Minimipalkkadirektiivillä on onnistuttu nostamaan merkittävästi pienimpiä palkkoja ja vähentämään palkkaeroja erityisesti itäisen Euroopan maissa. Maissa on myös käynnissä erittäin kunnianhimoisia prosesseja työehtosopimusten kattavuuden nostamiseksi. Kyselyiden mukaan eurooppalaiset ovat huolissaan erityisesti arjen kustannuksista – päätös osoittaa, että meillä on mahdollisuus tehdä politiikkaa, joka oikeasti näkyy ihmisten elämässä, Andersson sanoo.