Osaamisen kehittäminen Kainuun kehityksen moottorina

Teknologiateollisuus toimii Kainuun talouden veturina – datatalous ja vihreä siirtymä luovat uusia mahdollisuuksia

Teknologiateollisuus on henkilöstömäärältään Kainuun merkittävin toimiala. Sen kehittämisen painopiste on erityisesti viennin edistämisessä ja yritysten kasvun tukemisessa. Kainuussa datakeskustoimiala kasvaa nopeasti, ja Kajaaniin on muodostumassa kansainvälisesti tunnustettu keskittymä suurteholaskennan, tekoälyn, supertietokoneiden ja datakeskusteknologian aloille.

Matalasuhdanne on tilapäisesti vähentänyt alan työvoiman kysyntää, mutta talouden vahvistuessa osaajatarve kasvaa nopeasti. Datatalouden kehitys lisää kysyntää tekoälyn, kyberturvallisuuden, ohjelmistokehityksen ja datanhallinnan asiantuntijoille. Myös energiatehokkuus, vihreät teknologiat ja uusiutuvan energian integrointi datakeskusten toimintaan korostuvat tulevaisuudessa.

Kainuun teknologiateollisuuden osaamistarpeet painottuvat ICT-alaan, sähkö- ja elektroniikkateollisuuteen, kone- ja laitevalmistukseen sekä vihreän siirtymän ratkaisuihin. Vahva ICT-ekosysteemi tukee myös koulutuksen digitalisaatiota ja tieteellistä laskentaa.
Lisäksi tuulivoimahankkeiden kasvu lisää tarvetta rakennus- ja maanrakennusalan osaajille sekä palveluntuottajille.

Sote-alan työvoimapula kasvussa – kansainväliset osaajat avainasemassa

Ensi vuoden aikana alan työllisyystilanteessa ja työvoiman kysynnässä ei odoteta suuria muutoksia. Sen sijaan väestön ikääntyminen lisää Kainuussa työntekijöiden tarvetta sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialalla tulevina vuosina. Merkittävä osa alan työntekijöistä eläköityy lähivuosina, eikä vajetta pystytä paikkaamaan nykyisillä tai koulutuksessa olevilla työnhakijoilla.

Alueen työvoiman turvaaminen edellyttää kansainvälisten osaajien rekrytointia, mutta haasteena ovat riittämätön kielitaito ja työnantajien hidas valmius työllistää kansainvälisiä osaajia. Eniten työvoimaa tarvitaan lähihoitajien, sairaanhoitajien ja lääkärien tehtäviin sekä mielenterveyspalveluiden ammattilaisille, kuten psykologeille ja sosiaalityön erityisasiantuntijoille.

Digitalisaation ja työnkuvien monipuolistumisen myötä alan osaamistarpeet muuttuvat. Teknologian hyödyntäminen asiakastyössä, moniammatillinen yhteistyö ja jatkuva osaamisen kehittäminen nousevat keskiöön.

Digitaidot ja muutoskyky korostuvat liiketoiminnan ja hallinnon ammateissa

Talous- ja henkilöstöhallinnon sekä johtamisen tehtävät ovat murroksessa automaation ja tekoälyn myötä. Rutiinitehtäviä siirtyy osittain teknologian hoidettaviksi, ja työnkuvissa korostuvat digitaidot, etätyöskentely, myynti- ja asiakaspalveluosaaminen sekä itsensä johtaminen. Hybridityön aikakaudella johtamisessa painottuvat muutoskyky ja strateginen ajattelu.

Kainuussa ei tällä hetkellä ole työvoimapulaa liiketoiminnan ja hallinnon aloilla, mutta tulevaisuudessa tarve voi kasvaa taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, asiakaspalvelun ja sisällöntuotannon tehtävissä. Sen sijaan myyjistä ja markkinoinnin asiantuntijoista on ylitarjontaa.

Etätyö ja digitalisaatio tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia harvaan asutulla alueella, sillä ne mahdollistavat työnteon myös alueen ulkopuolelle. Tämä edellyttää toimivia verkkoyhteyksiä ja vahvaa digiosaamista. Kainuun tulevaisuuden kannalta infrastruktuurin kehittäminen ja osaamisen varmistaminen ovat ratkaisevassa asemassa.

Kainuun työllisyys kehittyy edelleen myönteisesti

Lähikuukausina työvoiman saatavuudessa ei odoteta suuria muutoksia Kainuussa, mutta ensi vuonna tilanne todennäköisesti jälleen heikkenee taloustilanteen piristyessä ja työvoiman kysynnän kasvaessa. Kainuun yrityskenttä toimii nyt epävarmassa taloustilanteessa, mikä näkyy varovaisuutena investoinneissa ja strategisissa päätöksissä. Silti alueen työllisyys on kasvussa, ja Työvoimabarometrin ennusteiden mukaan työttömien määrä laskee noin 7 % seuraavan vuoden aikana. Samalla avoimien työpaikkojen määrä voi kasvaa jopa 25 %, erityisesti teknologiateollisuudessa, datakeskuksissa, pelialalla, sote- ja hyvinvointialalla sekä vihreän siirtymän hankkeissa.

Työllisyyttä tukevat alueen talouskasvu, rekrytointiodotukset ja investoinnit eri toimialoilla. Pitkällä aikavälillä työllisyysaste on noussut merkittävästi, ja esimerkiksi kaivannais-, kemian- ja teknologiateollisuuden henkilöstömäärä on kasvanut kymmenessä vuodessa yli tuhannella henkilöllä.