Yleisradio Oy

Olennainen osa suomalaista demokratiaa – uusin Yle 100 -tutkimusteos kertoo Ylen ja suomalaisten suhteesta

Jaa

Uutuusteos tarkastelee Ylen merkitystä suomalaisuudelle. Sitä, kuinka Yle on historiansa aikana määritellyt Suomea ja suomalaisuutta, ja miten suomalaiset ovat suhtautuneet Yleen. Käsittelyssä ovat niin moninainen satavuotinen suomalaisuus ja suomalaisten kasvattaminen kansalaisiksi, kuin urheilu kansallisen identiteetin rakentajana. 

Vanha mies katsoo televisiota hämärässä huoneessa, koira sylissään. Televisiossa näkyy urheilulähetys.
Kullankaivaja Heikki Pihlajamäki katseli jouluohjelmaa koiransa kanssa Tuulispään yleisradioaseman näkyvyysalueella Sallassa 1985. Jouko Lindgren / Yle

Jukka Kortin ja Reetta Hännisen toimittama teos Kansan ääni ja kuva – Yle, Suomi ja suomalaiset 1926–2026 asettaa Ylen osaksi laajempaa mediahistoriaa ja yhteiskunnallista kehitystä. Teos julkaistaan 25.11.2025. 

Toinen neljästä akateemisen Yle 100 -tutkimushankkeen teoksesta esittelee Ylen roolin alueellisen ja paikallisen identiteetin rakentajana, mutta myös kansainvälisiin trendeihin reagoivana modernina instituutiona. Kirja valottaa Ylen suhdetta nationalismiin, propagandaan ja suomettumiseen. Lisäksi teoksessa avataan Ylen merkitystä kansallisten rituaalien, urheilun ja kulttuuriperinnön välittäjänä.

“Yle on olennainen osa suomalaista demokratiaa. Yhtiön on täytynyt tasapainoilla koko olemassaolonsa ajan erilaisten ideologioiden ja poliittisten puolueiden ristitulessa”, kertoo dosentti Jukka Kortti, Yle 100 -tutkimuksen osahankkeen vetäjä ja yksi kirjan kirjoittajista.

Ilot ja surut yhdistävät vaikeina aikoina

Yle on vuosien varrella paitsi välittänyt tietoa suomalaisuudesta, ollut myös mukana luomassa sitä.

“Ylellä on aina ollut iso rooli sekä suomalaisuuden esittämisessä, mutta myös luomisessa. Esimerkiksi itsenäisyyspäivän ohjelmistolla tai urheilulähetyksillä on ollut kansaa yhdistävä luonne”, Kortti avaa.

Urheilulla oli merkittävä rooli kansalliselle itsetunnolle etenkin sotien välisenä aika. Koska suomalaiset menestyivät kilpailuissa tuolloin niin hyvin, urheilukilpailujen seuraaminen yhdisti suomalaisia kun nuori itsenäinen valtio vielä määritteli identiteettiään. Televisio toi uusia ulottuvuuksia urheilun seuraamiseen. Innsbruckin talviolympialaiset sekä Tokion vuoden 1964 kesäkisat olivat ensimmäiset suomalaisia runsaasti televisioiden ääreen keränneet olympialaiset. Tulevan talven Milanon ja Cortinan talviolympialaiset kerännevät tuttuun tapaan talviurheilun ystävät kotisohville.

Koko Suomi näkyväksi koko Suomelle

“Koko Suomen huomioonottaminen on ollut ensiarvoisen tärkeää Yleisradiolle aivan alusta lähtien, eivätkä alueellisuuspainotukset ole hälventyneet Suomen muuttuessa maaseutuperiferiasta jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi”, Kortti kuvailee.

Tämä ilmeni yhtiön ensimmäisinä vuosikymmeninä etenkin siinä, miten radion kuuluvuutta maan kaikkiin kolkkiin kehitettiin, maakuntiin perustettiin paikallisstudioita ja esimerkiksi ohjelmatarjonnassa pyrittiin ottamaan huomioon maatalousväestön intressit. 

“Tänäkin päivänä maakunnallisuus ja alueet ovat keskeinen osa strategiaamme. Pyrimme tekemään koko Suomen näkyväksi koko Suomelle. Tämä kattaa maantieteen lisäksi myös erilaiset tavat ajatella ja elää, jotta jokainen löytäisi tarjonnasta omaa elämää koskettavia sisältöjä. Alueellisuus varmistaa, että kuvamme Suomesta on ajantasainen ja monipuolinen”, sanoo Ylen toimitusjohtaja Marit af Björkesten.

Tulevissa teoksissa paneudutaan Ylen yrityshistoriaan ja Svenska Yleen

Yle 100 -tutkimushankkeessa ovat mukana Helsingin, Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkijaryhmät.

Ensimmäinen tutkimushankkeen teos Kulttuurin vuosisata – Luova ohjelmatyö Yleisradiossa 1926–2025 julkaistiin kesäkuussa 2025. Kirja syventyy Ylen ohjelmistohistoriaan laajemmin kuin koskaan aiemmin. 

Juhlavuoden 2026 aikana päästään lukemaan Ylen yrityshistoriaa viimeisen 30 vuoden ajalta. Svenska Yleä ja sen merkitystä suomalaisella mediakentällä käsittelevä ruotsinkielinen tutkimus julkaistaan vuonna 2027. Kaikki teokset julkaisee kotimainen SKS Kirjat -kustantamo.

Kuuntele Kansan ääni ja kuva -kirjan kansikuviin liittyviä pätkiä Yle Areenasta.
Palovartija Evert Romppasen kesäloman ensimmäinen päivä, ensilähetys 10.7.1960.
Palovartija Evert Romppasen kesäloman viimeinen päivä, ensilähetys 16.7.1960.
Haastattelussa hiihtäjät Mika Myllylä ja Jari Isometsä Ramsaussa 1999.

Lue lisää Yle 100 -tutkimusohjelmasta ohjelman kotisivuilta.

Juhlavuotta vietetään muutoinkin laajasti, lue lisää: Yle juhlii sataa vuottaan monipuolisesti – tutustu juhlaohjelmistoon

Lisätietoja Yle 100 -juhlavuodesta: yle.fi/yle100 

Jos haluat tutustua teoksen sähköiseen versioon ennen sen julkaisua, ole yhteydessä embargollisesta versiosta osoitteeseen jenna.antila@yle.fi

Lue tiedote Ylen verkkosivuilla

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Vanha mies ja koira katsovat televisiota pimeässä huoneessa, jossa on kynttilöitä.
Kullankaivaja Heikki Pihlajamäki katseli jouluohjelmaa koiransa kanssa Tuulispään yleisradioaseman näkyvyysalueella Sallassa 1985.
Jouko Lindgren / Yle
Lataa
Ryhmä ihmisiä juhlapuvuissa keskustelee suuressa, koristellussa huoneessa. Taustalla on valokuvauskalustoa.
Presidenttiparin haastattelu aloitti lähetyksen itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolta vuonna 2012: toimittajat Piia Pasanen ja Jussi-Pekka Rantanen, äänisuunnittelija Jyrki Ihalainen, studio-ohjaaja Jarkko Uosukainen sekä presidenttipari Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Lataa
Hiihtäjät Isometsä ja Myllylä talvivaatteissa pitävät kukkakimppuja lumisateessa, toimittaja ojentaa mikrofonia.
Hiihdon MM-kilpailut 1999 Ramsaussa Itävallassa. Jari Isometsä ja Mika Myllylä toimittaja Laura Ruoholan haastateltavana Yle TV2 -kanavalla.
Seppo Sarkkinen Yle
Lataa
Radiomafin porukkaa suuren  väkijoukon edessä ulkoilmakonsertissa.
Vuonna 1997 Linnanmäellä Kesäkumihässäkkää luotsasivat Radiomafian Pertti Salovaara, Jusu Lounela ja Sami Aaltonen.
Seppo Sarkkinen / Yle
Lataa
Mustavalkoinen kuva, jossa joukko ihmisiä katselee ulkona radiossa olevaa esitystä Sähkö- ja Radioliike Oy:n liikkeen ikkunan edessä. Talvinen maisema.
Rovaniemeläiset pääsivät seuraamaan televisiolähetystä näyteikkunasta 1960- luvun puolivälissä.
Lauri Alanärä / Lapin maakuntamuseo
Lataa
Yläosassa mustavalkoinen kuva lapsista kuuntelemassa radiota vuonna 1929. Alaosassa värikuva lapsista katsomassa televisiota vuonna 1980.
Vuonna 1929 lapset kuuntelivat Markus-sedän lastentuntia Sallassa, ja vuonna 1980 lapset seurasivat opettavaista Noppa-ohjelmaa.
Ulli Pennanen ja Yle
Lataa
Kirjan kansi, jossa lukee Kansan ääni ja kuva Taustalla kaksi miestä seisoo ulkona rakenteilla olevan rakennuksen edessä.
Kansan ääni ja kuva -kirjan kansi
SKS Kirjat
Lataa
Neljä henkilöä syö eväitä kallion päällä järven rannalla ja kuuntelee radiota.
Kahvinjuonti oli osa radion kuuntelua vedenkin äärellä vuonna 1953. Kuva on radiomuistelmien keruu- ja kirjoituskilpailun aineistoa.
Yle
Lataa
Kaksi kuvaa. Ylemmässä kuvassa kaksi henkilöä tekee laboratoriokokeita. Alemmassa kuvassa kaksi kokkia valmistaa ruokaa keittiössä.
Terveyden avaimet -ohjelma oli osa lääkäri Pekka Puskan vetämää Pohjois- Karjala-projektia. Veijo Vanamo ja Jaakko Kolmonen opastivat terveellisen suomalaisen ruoan pariin. Kuvat vuosilta 1984 ja 1970.
Antero Tenhunen / Yle
Lataa
Paavo Noponen, Pekka Tiilikainen ja Raimo Häyrinen välittävät minuuttien ja sekuntien lisäksi myös metaforia suomalaisuudesta, kuten Salpausselän kisoissa 1965.
Paavo Noponen, Pekka Tiilikainen ja Raimo Häyrinen välittävät minuuttien ja sekuntien lisäksi myös metaforia suomalaisuudesta, kuten Salpausselän kisoissa 1965.
Jouko Lindgren / Yle
Lataa

Yle on suomalaisten oma, vuonna 1926 perustettu julkisen palvelun mediayhtiö. Ainutlaatuiseen tehtäväämme kuuluu välittää luotettavaa tietoa, sivistää ja viihdyttää, vahvistaa demokratiaa ja kulttuuria sekä edistää sananvapautta, tasa-arvoa ja yhteenkuuluvuutta. Palvelemme suomalaisia televisiossa, radiossa ja verkossa vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri.

Tilaa Ajankohtaista Ylestä -uutiskirje. Jos et jatkossa halua vastaanottaa Ylen viestinnän lähettämiä tiedotteita, lähetä viesti osoitteeseen yleisradio@yle.fi. Tutustu Ylen viestinnän lähettämien tiedotteiden tietosuojaselosteeseen.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Yleisradio Oy

Juhlavuottaan viettävän Ylen kevät tarjoaa juhlaa, draamaa ja historiallisia hetkiä18.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote

Ylen kevätkauden draamakärkinä nähdään kotimaiset sarjat Atlantis Pasila ja Saamelaishäät sekä suosikkisarjojen paluut. Nuortensarjoissa pureudutaan aitouden dilemmaan ja dokumentit näyttävät yhteiskunnan kipupisteet. Viihdehuipennuksina koetaan Uuden Musiikin Kilpailu 2026 ja useampi gaala. Urheilun ystäville kevät tuo Talviolympialaiset Milano Cortina 2026 -kisat. Lisäksi Yle 100 -juhlavuosi näkyy ja kuuluu koko kevään ajan muun muassa 100 toive-elokuvaa -sarjan ja Suuren Muumit-lukumaratonin myötä. Yle Pressistä saat lisätietoa ja kuvia ohjelmista sekä pääset katselemaan sisältöjä ennakkoon lähempänä ohjelman julkaisuajankohtaa. Draamakeväässä palkitut sarjat jatkuvat ja uudet tekijät loistavatAtlantis Pasila Yellow Film & TV Atlantis Pasila Yle Areena 27.1.2026 Atlantis Pasila on lämpöä sykkivä draamakomedia, jonka on käsikirjoittanut rakastetun AIKUISET-sarjan Anna Brotkin ja ohjannut Ulla Heikkilä. Sarja sijoittuu betoninharmaan Itä-Pasilan uumenissa sijaitsevaan Atlantis-baariin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye