Avohakkuut ja jaksollinen metsänkasvatus voivat olla riski maaperän hiilivarastoille
Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen sekä Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan jatkuva metsänkasvatus häiritsee maaperän hiilivarastojen muodostumista vähemmän kuin perinteinen jaksollinen kasvatus. Avohakkuut vähentävät myös maaperän mykorritsasieniä, jotka ovat tärkeitä pysyvien hiilivarantojen muodostumiselle.

Suuri osa pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsistä on metsänhoidon piirissä, mutta metsänkäsittelyn vaikutuksia maaperän hiileen ei vielä täysin ymmärretä. Suomessa metsät hoidetaan yleensä jaksollisesti, jolloin puulajista ja kasvuvyöhykkeestä riippuvan kiertoajan päättyessä tehdään avohakkuu. Viime vuosina kiinnostusta on herättänyt jatkuvapeitteinen kasvatustapa, jossa metsä uudistetaan ilman avohakkuita.
– Tulostemme mukaan jatkuva ja jaksollinen metsänkasvatus vaikuttavat maaperän hiilen kertymiseen ja pysyvyyteen eri tavoin. Avohakkuu vähensi maaperän helposti hajotettavan hiilen määrää. Jatkuvan kasvatuksen metsissä tätä hiiltä oli enemmän, ja määrä oli lähempänä hakkaamattoman metsän tasoa. Suhteellisen lyhyellä aikavälillä havaitut vaikutukset olivat kuitenkin oletettua pienempiä, eikä maaperän kokonaishiilimäärissä ollut eri käsittelyjen välillä eroa, kertoo väitöskirjatutkija Eva-Maria Roth.
Roth tutki maaperän hiilen määrää ja laatua kahdella eri koealasarjalla: Luonnonvarakeskuksen talvella 1985–1986 perustamissa kokeissa kuusimetsissä Vessarissa ja talvella 2010–2011 perustetuissa kokeissa mäntymetsissä Lieksassa.
Sienijuurisienet avainasemassa hiilen sitoutumisessa
Tutkijat havaitsivat, että metsän sieniyhteisöillä on tärkeä rooli siinä, kuinka paljon hiiltä maaperään kertyy ja kuinka pysyvästi se sinne jää. Jatkuvapeitteisesti hoidetuissa metsissä maaperän sienet, erityisesti sienijuurisienet eli mykorritsasienet, edistivät orgaanisen aineksen ja siten hiilivaraston muodostumista.
– Avohakkuun jälkeen pintasienijuurisienten määrä ja monimuotoisuus vähenivät selvästi, mikä häiritsee pysyvän hiilen muodostumista maaperään. Sienten jäänteet ovat tärkeitä, sillä niiden määrä liittyy vahvasti maaperän kokonaishiilimäärään. Käytännössä tämä tarkoittaa, että hakkuun jälkeen on hyödyllistä säilyttää tietty määrä varttuneita puita alueella, jotta sieniyhteisö ja sen ekologiset toiminnot voivat säilyä, Roth sanoo.
Pitkän aikavälin tutkimusta tarvitaan
Empiirisiä tutkimuksia jatkuvapeitteisesti hoidetuista metsistä on vielä vähän, koska jatkuva kasvatus oli käytännössä kielletty vuoteen 2014 asti. Rothin mukaan tarvitaan pitkäaikaisia seurantatutkimuksia, jotta voidaan ymmärtää, miten eri metsänkäsittelytavat vaikuttavat maaperän hiilimääriin.
– On tärkeää seurata metsien kehitystä pitkällä aikavälillä, jotta nähdään, miten avohakkuut vaikuttavat vuosien kuluessa. Samalla on syvennettävä ymmärrystä hiilen kiertoon vaikuttavista prosesseista, sillä suomalaiset metsät ovat viime vuosina muuttuneet hiilinieluista hiilen lähteiksi intensiivisen metsänhoidon seurauksena, Roth toteaa.
Eva-Maria Roth väittelee 21.11.2025 kello 13 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Impact of continuous-cover forestry on soil carbon dynamics in boreal forests through soil organic matter quality, roots and fungi". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa B-talo/Metsätieteiden talo, Auditorium B2, Latokartanonkaari 7, Helsinki.
Vastaväittäjänä on Professor Line Nybakken, Norwegian University of Life Sciences ja kustoksena on Kristiina Karhu.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Eva-Maria Roth
0503223963
eva-maria.roth@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHenriikka HeikinheimoViestinnän asiantuntijaViikin kampus, Helsingin yliopisto
Puh:0503263085henriikka.heikinheimo@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Korvaushoito auttaa raskaana olevia opioidiriippuvaisia naisia14.11.2025 08:46:14 EET | Uutinen
Raskaana olevien naisten päihdeongelmat tulee tunnistaa ajoissa. On tärkeää, että äideille ja lapsille tarjotaan tukea sekä raskauden aikana että lapsen syntymän jälkeen.
Vuoteen 2026 mahtuu yhdeksän arkivapaapäivää – maksimimäärä kymmenen14.11.2025 08:02:00 EET | Tiedote
Vuonna 2026 suomalaisessa kalenterissa on yhdeksän arkipäivälle osuvaa vapaapäivää. Vuosittain arkivapaita on kalenterissamme 7–10. Tulevan vuoden viikonloppuun osuvat arkipyhät ovat molemmat joulukuussa, kun itsenäisyyspäivää vietetään vuonna 2026 sunnuntaina ja tapaninpäivää lauantaina.
Talousselvitys: Nuorten ihanteena itsenäinen ja omatoiminen talousosaaja13.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Nuoret rakentavat puheessaan hyvin moninaisesti suhdetta vaurastumiseen, taloushaaveisiin sekä omaan taloudenhoitoon. Taloushaaveiden osalta nuoret kuvailivat haaveilevansa tavallisista asioista, mutta tavallisen elämän rima oli korkealla. Epävarmuus tulevaisuudesta lisää painetta vaurastua jo varhain.
Lapsen etu adoptiossa on tarkoittanut eri aikoina eri asioita12.11.2025 14:27:19 EET | Tiedote
Lapsen etu on keskeisin lapsia koskeviin oikeusasioihin vaikuttava periaate. Käsitteen historian tarkastelu auttaa ymmärtämään sen luonnetta ja voi johtaa nykyistä selkeämpään lapsen etuun liittyvään lainsäädäntöön.
Slush 2025: uusi hoito epilepsiaan & seitsemän muuta tieteen läpimurtoa12.11.2025 08:39:51 EET | Tiedote
Vapaus tutkia ja kyky yhdistää eri tieteenalojen osaamista - siinä hyvä resepti maailmaa mullistavien innovaatioiden syntyyn.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme