Etla: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksia laajennettava ja porrastettava Suomessa vietetyn ajan perusteella
18.11.2025 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotusten laajentamista myös keskituloisille maahan muuttaville asiantuntijoille. Samalla verohelpotukset tulisi porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä. Suomen kannattaisi kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta. Tänään julkaistun Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.

Korkeasti koulutetun työvoiman maahanmuutto on tutkimustiedon perusteella taloudellisesti kannattavaa ja sillä on yritysten suorituskykyä, tuottavuutta sekä innovaatiotoimintaa lisääviä vaikutuksia. Väestön ikääntymisen ja matalan talouskasvun haasteiden keskellä osaajien maahanmuutto tarjoaakin Suomelle merkittävän mahdollisuuden vahvistaa kilpailukykyä.
Tuoreen Etla Muistion ”Preferential Tax Schemes and High-Skilled Immigration: Lessons for Finland” (Etla Muistio 168) mukaan Suomi tarvitsee talous- ja työvoimapolitiikan näkökulmasta ratkaisuja, jotka lyhyellä aikavälillä houkuttelevat ulkomaalaisia osaajia maahan sekä pitkällä aikavälillä myös sitouttavat heitä. Suomen tavoite nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenot neljään prosenttiin bkt:stä on vaikea saavuttaa ilman merkittävää lisäystä osaavaan työvoimaan. Laajennettu ja ennustettava verohuojennusjärjestelmä voi olla yksi avainkeino osaajien houkuttelemiseksi, esittää Etla.
Verohuojennuksia myös keskituloisille osaajille
Alankomaissa tehdyn tutkimuksen mukaan selkeät ja läpinäkyvät verosäännöt voivat merkittävästi lisätä kansainvälisten osaajien houkuttelua. Alankomaissa kansainvälisten työntekijöiden veroetuuden piiriin kuuluvat voivat saada jopa 30 prosenttia bruttopalkastaan verovapaasti määrätyn ajan. Tämä kasvattaa työntekijän nettotuloja noin 15 prosenttia ja pienentää työnantajan sosiaaliturvamaksuja.
Ennen vuotta 2012 kelpoisuus veroetuuteen perustui Hollannissa subjektiiviseen “niukkojen taitojen” arvioon. Uudistus korvasi sen tulorajaperusteella eli työntekijät, joiden vuotuinen verotettava tulo ylittää 35 000 euroa, ovat nyt oikeutettuja etuuteen.
─ Uudistus kasvatti erityisesti keskituloisten maahanmuuttoa, mikä osoittaa, että muuttoliike reagoi herkästi nettotulojen muutoksiin ja verotuksen ennustettavuuteen, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö, kansainvälisen verotuksen asiantuntija VTT Olli Ropponen.
Suomessa käytössä oleva 32 prosentin suuruinen, ulkomaisille asiantuntijoille suunnattu lähdeverokanta koskee nykyisin vain henkilöitä, joilla on erityistä ammatillista osaamista tai vähintään 5 800 euron kuukausipalkka. Vaikka etuuden enimmäiskestoa on hiljattain pidennetty seitsemään vuoteen, esittää Etla järjestelmän kehittämistä edelleen.
Suomi voisi laajentaa verohuojennuksia koskemaan myös keskituloisia asiantuntijoita ja ottaa käyttöön porrastetun mallin, jossa vero kasvaisi oleskelun pidentyessä, ehdottaa Etlan tutkimusjohtaja KTT Antti Kauhanen.
─ Alhaisempi alkuvero ja sen asteittainen nousu voisivat tehdä päätöksestä muuttaa Suomeen nykyistä houkuttelevamman, ja samalla pehmentää jyrkkää veronkorotusta etuuden päättyessä. Uudistus voisi vähentää myös muuttoa pois Suomesta ja siten tukea tärkeiden osaajaresurssien pitkäaikaista pysyvyyttä. Veroetuuden tulee kuitenkin olla määräaikainen, jotta vältetään liialliset julkistaloudelliset kustannukset ja varmistetaan verotuksen tasapuolisuus, Kauhanen huomauttaa.
Veroedut eivät yksin riitä, sillä Suomen vetovoimaan vaikuttavat myös muut tekijät, kuten yhdenvertaisuus ja työpaikkojen inklusiivisuus. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät kohtaavat edelleen rekrytointitilanteissa syrjintää, mikä heikentää Suomen houkuttelevuutta pidemmällä aikavälillä.
Kauhanen, Antti – Ropponen, Olli: Preferential Tax Schemes and High-Skilled Immigration: Lessons for Finland (Etla Muistio 168)
Etla Muistion julkistamistilaisuus järjestetään tiistaina 18.11.2025 klo 9 Supercellin toimitiloissa Helsingin Jätkäsaaressa The Shortcut-yhteisön järjestämässä Pre-Slush-tapahtumassa. The Shortcut-yhteisö tukee Suomessa työskenteleviä kansainvälisiä osaajia ja tapahtuma liittyy laajaan asennemuutoskampanjaan osaajien maahanmuuton ja työpaikkojen inklusiivisuuden edistämiseksi. Tilaisuuden keynote-puheenvuoron pitää Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja paneelikeskustelussa ovat mukana mm. Supercellin Melanie Dower (Mobility Lead), Supermetricsin Monika Zych (Director of Product Design) sekä kokoomuksen kansanedustaja, entinen työministeri Arto Satonen. Lisäksi luvassa on ns. fireside chat with Himadri Majumdar, co-founder and CEO of SemiQon. Tilaisuus on englanninkielinen. Tapahtuma on loppuunmyyty, ja viimeiset paikat on varattu medialle.
Ilmoittautumiset ja lisätietoja medialle: niels.marselis@theshortut.org
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiOlli RopponenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 465 0193olli.ropponen@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etlan 80-vuotisjuhlaseminaari nyt katsottavissa myös verkossa8.9.2026 10:57:39 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen 80-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talossa on nyt julkaistu kokonaisuudessaan tallenteena verkossa. Etla juhli merkkipäiväänsä 2. syyskuuta Finlandia-talossa Helsingissä. Seminaari kokosi yhteen liki kolmesataa kutsuvierasta, niin talouden johtavia asiantuntijoita kuin yrityselämää ja päättäjiä. Tilaisuuden teemana oli Suomi vuonna 2051 ja lavahaastattelussa Suomen haasteita ja vahvuuksia pohti myös tasavallan presidentti Alexander Stubb.
Etla: Pohjoismaisissa arvoketjuissa piilee huomattava altistuminen Euroopan ulkopuolelle7.9.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Pohjoismaiden välisessä kaupassa piilee merkittävä ja näkymätön riippuvuus Euroopan ulkopuolisista maista, paljastaa tänään julkaistu Etla-tutkimus. Keskimäärin 11 prosenttia muista Pohjoismaista tulevasta välituotetuonnista on arvoketjun toisessa portaassa peräisin Euroopan ulkopuolelta, ja suuri osa siitä muodostuu tuonnista Kiinasta ja muista BRICS+-maista. Tutkijoiden mukaan pelkkä hankinta lähialueiltakaan ei takaa enää huoltovarmuutta kiristyvässä geopoliittisessa tilanteessa.
Näin Suomi saavuttaa muun Pohjolan elintason vuoteen 2051 mennessä – Etlan juhlakirja vaatii rohkeita kokeiluja, osaajapulan ratkaisemista ja julkisen sektorin alustamallia2.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen elintaso on jäänyt jälkeen naapurimaistaan jo vuosia. Jotta pystymme kuromaan umpeen elintasokuilun vuoteen 2051 mennessä, on maamme talouden kasvettava keskimäärin 2–2,5 prosenttia vuodessa seuraavan 25 vuoden ajan. Tavoite on kova, eikä se toteudu odottamalla tai pienillä poliittisilla viilauksilla, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Tänään julkaistu Etlan 80-vuotisjuhlakirja ”Suomi 2051” vaatii sotaa apatiaa vastaan. Kirja tarjoaa viitisenkymmentä konkreettista toimenpide-ehdotusta työn määrän lisäämiseksi, osaamistason nostamiseksi, kannustimien korjaamiseksi ja julkisen sektorin tehostamiseksi.
Etla: Geopoliittisten riskien kasvu leikannut yli kaksi prosenttia suomalaisyritysten tuottavuudesta24.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etlan tutkimuksen mukaan ulkomaiseen materiaali- ja komponenttituontiin liittyvä epävarmuus on heikentänyt yritysten tuottavuutta yli kaksi prosenttia verrattuna yrityksiin, joiden riskit eivät kasvaneet. Vaikutus näkyy yleensä viiveellä ja notkahdus osuu kovimmin Länsi-Euroopan ulkopuolelta tuoviin yrityksiin. Suomen teollisuus on kytkeytynyt voimakkaasti globaaliin kauppaan ja ulkomaisen arvonlisän osuus viennistä on nyt jo liki 40 prosenttia. Uusi maailmantalouden aika vaatii niin yrityksiltä kuin kansantaloudeltakin sopeutumista hitaampaan tuottavuuskasvuun ja korkeampiin riskeihin. Uusia menestyjiä ovat ne, jotka löytävät uuden aikakauden tuomat kasvumahdollisuudet.
Tuore tutkimus: Veronkorotukset ovat menosopeutusta haitallisempi tapa tasapainottaa julkista taloutta12.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden alijäämien ja velkasuhteen oikaisu vaatii merkittäviä sopeutustoimia. Mahdolliset veronkorotukset uhkaavat kuitenkin heikentää orastavaa talouskasvua, käy ilmi Etlan valtioneuvostolle laatimasta tutkimusraportista. Raportin mukaan sopeutuksen painopiste tulisi sijoittaa menoleikkauksiin, minkä lisäksi tarvitaan kasvua ja työllisyyttä tukevia rakenteellisia uudistuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

