Etla: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksia laajennettava ja porrastettava Suomessa vietetyn ajan perusteella
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotusten laajentamista myös keskituloisille maahan muuttaville asiantuntijoille. Samalla verohelpotukset tulisi porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä. Suomen kannattaisi kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta. Tänään julkaistun Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.

Korkeasti koulutetun työvoiman maahanmuutto on tutkimustiedon perusteella taloudellisesti kannattavaa ja sillä on yritysten suorituskykyä, tuottavuutta sekä innovaatiotoimintaa lisääviä vaikutuksia. Väestön ikääntymisen ja matalan talouskasvun haasteiden keskellä osaajien maahanmuutto tarjoaakin Suomelle merkittävän mahdollisuuden vahvistaa kilpailukykyä.
Tuoreen Etla Muistion ”Preferential Tax Schemes and High-Skilled Immigration: Lessons for Finland” (Etla Muistio 168) mukaan Suomi tarvitsee talous- ja työvoimapolitiikan näkökulmasta ratkaisuja, jotka lyhyellä aikavälillä houkuttelevat ulkomaalaisia osaajia maahan sekä pitkällä aikavälillä myös sitouttavat heitä. Suomen tavoite nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenot neljään prosenttiin bkt:stä on vaikea saavuttaa ilman merkittävää lisäystä osaavaan työvoimaan. Laajennettu ja ennustettava verohuojennusjärjestelmä voi olla yksi avainkeino osaajien houkuttelemiseksi, esittää Etla.
Verohuojennuksia myös keskituloisille osaajille
Alankomaissa tehdyn tutkimuksen mukaan selkeät ja läpinäkyvät verosäännöt voivat merkittävästi lisätä kansainvälisten osaajien houkuttelua. Alankomaissa kansainvälisten työntekijöiden veroetuuden piiriin kuuluvat voivat saada jopa 30 prosenttia bruttopalkastaan verovapaasti määrätyn ajan. Tämä kasvattaa työntekijän nettotuloja noin 15 prosenttia ja pienentää työnantajan sosiaaliturvamaksuja.
Ennen vuotta 2012 kelpoisuus veroetuuteen perustui Hollannissa subjektiiviseen “niukkojen taitojen” arvioon. Uudistus korvasi sen tulorajaperusteella eli työntekijät, joiden vuotuinen verotettava tulo ylittää 35 000 euroa, ovat nyt oikeutettuja etuuteen.
─ Uudistus kasvatti erityisesti keskituloisten maahanmuuttoa, mikä osoittaa, että muuttoliike reagoi herkästi nettotulojen muutoksiin ja verotuksen ennustettavuuteen, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö, kansainvälisen verotuksen asiantuntija VTT Olli Ropponen.
Suomessa käytössä oleva 32 prosentin suuruinen, ulkomaisille asiantuntijoille suunnattu lähdeverokanta koskee nykyisin vain henkilöitä, joilla on erityistä ammatillista osaamista tai vähintään 5 800 euron kuukausipalkka. Vaikka etuuden enimmäiskestoa on hiljattain pidennetty seitsemään vuoteen, esittää Etla järjestelmän kehittämistä edelleen.
Suomi voisi laajentaa verohuojennuksia koskemaan myös keskituloisia asiantuntijoita ja ottaa käyttöön porrastetun mallin, jossa vero kasvaisi oleskelun pidentyessä, ehdottaa Etlan tutkimusjohtaja KTT Antti Kauhanen.
─ Alhaisempi alkuvero ja sen asteittainen nousu voisivat tehdä päätöksestä muuttaa Suomeen nykyistä houkuttelevamman, ja samalla pehmentää jyrkkää veronkorotusta etuuden päättyessä. Uudistus voisi vähentää myös muuttoa pois Suomesta ja siten tukea tärkeiden osaajaresurssien pitkäaikaista pysyvyyttä. Veroetuuden tulee kuitenkin olla määräaikainen, jotta vältetään liialliset julkistaloudelliset kustannukset ja varmistetaan verotuksen tasapuolisuus, Kauhanen huomauttaa.
Veroedut eivät yksin riitä, sillä Suomen vetovoimaan vaikuttavat myös muut tekijät, kuten yhdenvertaisuus ja työpaikkojen inklusiivisuus. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät kohtaavat edelleen rekrytointitilanteissa syrjintää, mikä heikentää Suomen houkuttelevuutta pidemmällä aikavälillä.
Kauhanen, Antti – Ropponen, Olli: Preferential Tax Schemes and High-Skilled Immigration: Lessons for Finland (Etla Muistio 168)
Etla Muistion julkistamistilaisuus järjestetään tiistaina 18.11.2025 klo 9 Supercellin toimitiloissa Helsingin Jätkäsaaressa The Shortcut-yhteisön järjestämässä Pre-Slush-tapahtumassa. The Shortcut-yhteisö tukee Suomessa työskenteleviä kansainvälisiä osaajia ja tapahtuma liittyy laajaan asennemuutoskampanjaan osaajien maahanmuuton ja työpaikkojen inklusiivisuuden edistämiseksi. Tilaisuuden keynote-puheenvuoron pitää Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja paneelikeskustelussa ovat mukana mm. Supercellin Melanie Dower (Mobility Lead), Supermetricsin Monika Zych (Director of Product Design) sekä kokoomuksen kansanedustaja, entinen työministeri Arto Satonen. Lisäksi luvassa on ns. fireside chat with Himadri Majumdar, co-founder and CEO of SemiQon. Tilaisuus on englanninkielinen. Tapahtuma on loppuunmyyty, ja viimeiset paikat on varattu medialle.
Ilmoittautumiset ja lisätietoja medialle: niels.marselis@theshortut.org
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiOlli RopponenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 465 0193olli.ropponen@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Julkisen talouden sopeuttaminen vaatii palkkamalttia ja yli hallituskausien ulottuvaa ohjelmaa16.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen julkinen velkasuhde on noussut tasolle, joka vaatii pitkäjänteistä, tulevillekin hallituskausille jaksottuvaa sopeutuspolkua. Sopeutusohjelman tulee painottua menoleikkauksiin, sillä leikkauksista aiheutuva talouskasvun heikkeneminen on vaikutuksiltaan pienempi kuin veronkorotuksista aiheutuva. Samalla leikkausten rinnalle tarvitaan kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia, kuten työllisyyttä nostavia työmarkkinauudistuksia, sekä palkkamalttia, arvioidaan tuoreessa Etla Muistiossa. Nykytilanteessa vain kilpailukykyä tukeva palkkamaltti mahdollistaa viennin kasvun korvaamaan kotimaisen kysynnän laskua.
Etla: Eurooppa vaarassa jäädä 5G/6G kyydistä – datavetoisen talouden arvonluonti karkaamassa Yhdysvaltoihin ja Aasiaan10.12.2025 08:15:00 EET | Tiedote
Euroopan asema 5G- ja 6G-ekosysteemin arvokkaimmissa osissa heikkenee. Datan, ohjelmistojen ja digitaalisten palvelujen kasvu on kiihdyttänyt teknologisen kilpailun Yhdysvaltojen ja Aasian maiden eduksi, selviää tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Euroopan osuus alan globaaleista t&k-investoinneista on jo puolittunut ja raskas EU-sääntely uhkaa hidastaa kilpailukykyä entisestään. 5G- ja 6G-ekosysteemin arvonluonti siirtyy yhä enemmän datan ja ohjelmistojen ympärille, kun taas Euroopassa keskustellaan edelleen verkkojen rakentamisesta.
Etla: Suomen kustannuskilpailukyky kaksijakoinen – vaihtosuhde vetää Suomea alaspäin8.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen kustannuskilpailukyky paranee reilun prosentin tänä vuonna, mutta pakittaa hieman seuraavan kahden vuoden aikana, ennustaa Etla tuoreessa kilpailukykyennusteessaan. Suomen kustannuskilpailukyvyn taso on historiallisen korkea, mutta kun laskelmiin otetaan mukaan vaihtosuhteen kehitys tai tarkastellaan reaalisia yksikkötyökustannuksia, on kilpailukyvyn taso pikemminkin keskinkertainen kuin hyvä. Sekä tuottavuuden että vaihtosuhteen kehitys on ollut Suomessa heikkoa, ja Suomen vaihtosuhde onkin pudonnut selvästi pandemiaa edeltäneestä tasostaan.
Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus1.12.2025 00:01:00 EET | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.
Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia25.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

