Etla: Korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotuksia laajennettava ja porrastettava Suomessa vietetyn ajan perusteella
18.11.2025 08:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ehdottaa korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien verohelpotusten laajentamista myös keskituloisille maahan muuttaville asiantuntijoille. Samalla verohelpotukset tulisi porrastaa Suomessa vietetyn ajan perusteella siten, että veroprosentti kasvaa oleskelun pidentyessä. Suomen kannattaisi kehittää kansainvälisille osaajille suunnattua verohuojennusmallia esimerkiksi Hollannin mukaisesti, missä veroetuus voi olla määrätyn ajan jopa 30 prosenttia bruttopalkasta. Tänään julkaistun Etla Muistion mukaan korkeasti koulutettujen maahanmuutto lisää tutkitusti yritysten suorituskykyä, tuottavuutta ja innovaatioita.

Korkeasti koulutetun työvoiman maahanmuutto on tutkimustiedon perusteella taloudellisesti kannattavaa ja sillä on yritysten suorituskykyä, tuottavuutta sekä innovaatiotoimintaa lisääviä vaikutuksia. Väestön ikääntymisen ja matalan talouskasvun haasteiden keskellä osaajien maahanmuutto tarjoaakin Suomelle merkittävän mahdollisuuden vahvistaa kilpailukykyä.
Tuoreen Etla Muistion ”Preferential Tax Schemes and High-Skilled Immigration: Lessons for Finland” (Etla Muistio 168) mukaan Suomi tarvitsee talous- ja työvoimapolitiikan näkökulmasta ratkaisuja, jotka lyhyellä aikavälillä houkuttelevat ulkomaalaisia osaajia maahan sekä pitkällä aikavälillä myös sitouttavat heitä. Suomen tavoite nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiomenot neljään prosenttiin bkt:stä on vaikea saavuttaa ilman merkittävää lisäystä osaavaan työvoimaan. Laajennettu ja ennustettava verohuojennusjärjestelmä voi olla yksi avainkeino osaajien houkuttelemiseksi, esittää Etla.
Verohuojennuksia myös keskituloisille osaajille
Alankomaissa tehdyn tutkimuksen mukaan selkeät ja läpinäkyvät verosäännöt voivat merkittävästi lisätä kansainvälisten osaajien houkuttelua. Alankomaissa kansainvälisten työntekijöiden veroetuuden piiriin kuuluvat voivat saada jopa 30 prosenttia bruttopalkastaan verovapaasti määrätyn ajan. Tämä kasvattaa työntekijän nettotuloja noin 15 prosenttia ja pienentää työnantajan sosiaaliturvamaksuja.
Ennen vuotta 2012 kelpoisuus veroetuuteen perustui Hollannissa subjektiiviseen “niukkojen taitojen” arvioon. Uudistus korvasi sen tulorajaperusteella eli työntekijät, joiden vuotuinen verotettava tulo ylittää 35 000 euroa, ovat nyt oikeutettuja etuuteen.
─ Uudistus kasvatti erityisesti keskituloisten maahanmuuttoa, mikä osoittaa, että muuttoliike reagoi herkästi nettotulojen muutoksiin ja verotuksen ennustettavuuteen, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö, kansainvälisen verotuksen asiantuntija VTT Olli Ropponen.
Suomessa käytössä oleva 32 prosentin suuruinen, ulkomaisille asiantuntijoille suunnattu lähdeverokanta koskee nykyisin vain henkilöitä, joilla on erityistä ammatillista osaamista tai vähintään 5 800 euron kuukausipalkka. Vaikka etuuden enimmäiskestoa on hiljattain pidennetty seitsemään vuoteen, esittää Etla järjestelmän kehittämistä edelleen.
Suomi voisi laajentaa verohuojennuksia koskemaan myös keskituloisia asiantuntijoita ja ottaa käyttöön porrastetun mallin, jossa vero kasvaisi oleskelun pidentyessä, ehdottaa Etlan tutkimusjohtaja KTT Antti Kauhanen.
─ Alhaisempi alkuvero ja sen asteittainen nousu voisivat tehdä päätöksestä muuttaa Suomeen nykyistä houkuttelevamman, ja samalla pehmentää jyrkkää veronkorotusta etuuden päättyessä. Uudistus voisi vähentää myös muuttoa pois Suomesta ja siten tukea tärkeiden osaajaresurssien pitkäaikaista pysyvyyttä. Veroetuuden tulee kuitenkin olla määräaikainen, jotta vältetään liialliset julkistaloudelliset kustannukset ja varmistetaan verotuksen tasapuolisuus, Kauhanen huomauttaa.
Veroedut eivät yksin riitä, sillä Suomen vetovoimaan vaikuttavat myös muut tekijät, kuten yhdenvertaisuus ja työpaikkojen inklusiivisuus. Ulkomaalaistaustaiset työntekijät kohtaavat edelleen rekrytointitilanteissa syrjintää, mikä heikentää Suomen houkuttelevuutta pidemmällä aikavälillä.
Kauhanen, Antti – Ropponen, Olli: Preferential Tax Schemes and High-Skilled Immigration: Lessons for Finland (Etla Muistio 168)
Etla Muistion julkistamistilaisuus järjestetään tiistaina 18.11.2025 klo 9 Supercellin toimitiloissa Helsingin Jätkäsaaressa The Shortcut-yhteisön järjestämässä Pre-Slush-tapahtumassa. The Shortcut-yhteisö tukee Suomessa työskenteleviä kansainvälisiä osaajia ja tapahtuma liittyy laajaan asennemuutoskampanjaan osaajien maahanmuuton ja työpaikkojen inklusiivisuuden edistämiseksi. Tilaisuuden keynote-puheenvuoron pitää Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen ja paneelikeskustelussa ovat mukana mm. Supercellin Melanie Dower (Mobility Lead), Supermetricsin Monika Zych (Director of Product Design) sekä kokoomuksen kansanedustaja, entinen työministeri Arto Satonen. Lisäksi luvassa on ns. fireside chat with Himadri Majumdar, co-founder and CEO of SemiQon. Tilaisuus on englanninkielinen. Tapahtuma on loppuunmyyty, ja viimeiset paikat on varattu medialle.
Ilmoittautumiset ja lisätietoja medialle: niels.marselis@theshortut.org
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Antti KauhanenTutkimusjohtaja, ETLA
Puh:050-569 7627antti.kauhanen@etla.fiOlli RopponenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 465 0193olli.ropponen@etla.fiKuvat
Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla ennustaa: Persianlahden sotatila ei tuhoa Suomen kasvua - kysyntä virkoamassa hitaasti25.3.2026 08:58:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ennustaa Suomelle prosentin bkt-kasvua tänä vuonna ja 1,5 prosentin kasvua ensi vuodelle. Kotitalouksien ostovoima kasvaa ja kulutuksen odotetaan hitaasti elpyvän tänä vuonna. Työttömyysaste antaa Suomen suhdannekuvasta jo liian synkän kuvan. Inflaatio kiihtyy tänä vuonna liki kahteen prosenttiin. Velkajarrun alijäämätavoitteen saavuttaminen vaatii Suomessa myös sopeutuksen jatkamista. Keskeinen riski ennusteelle on Persianlahden sotatila, joka ei vielä tuhoa kasvua, mutta pitkittyessään voi jäädyttää kasvun.
Etla: Maahanmuuton kokonaistaloudelliset vaikutukset määräytyvät sen perusteella, ketkä muuttavat, mutta myös sen mukaan, miten Suomi tukee heidän kotoutumistaan23.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Työperäinen ja korkeasti koulutettu maahanmuutto tuottaa nopeastikin positiivisia julkistaloudellisia vaikutuksia, kun taas humanitaarinen maahanmuutto on alkuvaiheessa kustannus julkiselle taloudelle. Tuoreen Etla-raportin mukaan onnistuneen kotoutumisen ja ajan myötä vaikutuserot kuitenkin kaventuvat. Pelkät julkistalouden laskelmat eivät yksinään riitä kuvaamaan maahanmuuton kokonaistaloudellisia vaikutuksia. Pitkällä aikavälillä maahanmuutolla on ikääntyvän Suomen kannalta myös strateginen merkitys talouskasvun ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan kannalta.
Kutsu medialle: Voiko talouskasvu kiihtyä? Etlan ennuste julki 25.3.18.3.2026 12:15:00 EET | Kutsu
Päästäänkö tänä vuonna jo voimakkaampaan kasvuun? Tuliko Hormuzinsalmesta maailmantalouden tulppa? Kohenevatko Suomen työttömyysluvut viimein?
Etlan pääekonomistiksi Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä17.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen pääekonomistiksi on valittu finanssineuvos VTT Jenni Pääkkönen. Hän on työskennellyt valtiovarainministeriön kansantalousosastolla julkisen talouden yksikön päällikkönä. Pääkkönen aloittaa 1.5.2026 Etlassa uudessa pääekonomistin tehtävässä ja johtaa talouden tilannekuvaa ylläpitävää tutkijaryhmää.
Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

