EK julkaisi kymmenen ratkaisevaa kysymystä: Seuraavan hallituksen on pystyttävä vastaamaan näihin talouskasvun ja hyvinvoinnin kohtalonky­sy­myksiin

Tätä varten Elinkeinoelämän keskusliitto EK julkaisi tänään syysseminaarinsa yhteydessä kymmenen keskeistä kysymystä, joihin tulevien eduskuntavaalien jälkeistä hallitusta tavoittelevien puolueiden tulisi pystyä antamaan omassa vaalikampanjoinnissaan selkeät vastaukset.

”Seuraavan hallituksen on kyettävä sekä painamaan jarrua että kiihdyttämään taloutta. Suomen talouden haasteet ovat merkittäviä, mutta 2000-luvun alun esimerkki osoittaa, että ne ovat ratkaistavissa”, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies korostaa.

Kymmenen kysymystä hallituspaikkaa tavoitteleville puolueille:

1. Millä keinoilla ja aikataululla puolueenne on valmis katkaisemaan velkaantumisen ja kääntämään talouden nousuun? Missä prosentuaalisessa suhteessa taloutta pitäisi tasapainottaa säästöillä, veronkorotuksilla ja talouden kasvulla?

2. Mitkä ovat puolueenne kolme keskeisintä kasvukeinoa? Esimerkiksi: yritysvetoisen TKI-rahoituksen lisääminen ja suuntaaminen, kasvun rahoituksen edistäminen poistamalla perintö- ja lahjavero, painamalla lisätulon verotus 40 %:iin (millä aikataululla?), myymällä valtion omaisuutta ja suuntaamalla siitä saatavat tulot Suomen saavutettavuuden edistämiseen ja sitä palvelevan infran rakentamiseen.

3. Suomen menestys on aina perustunut koulutukseen ja osaamiseen. Suomalaiset koululaiset menestyivät aikanaan erinomaisesti Pisa-testeissä, mutta nyt tulokset ovat jyrkästi heikentyneet. Samalla myös nuorten mielenterveys ja fyysinen kunto ovat heikentyneet tavalla, joka uhkaa kansakunnan työkykyä. Mitä toimia esitätte tehtäväksi, jotta tämä kehityssuunta saadaan katkaistua ja käännettyä paremmaksi?

4. Suomi on eri syistä, esimerkiksi kylmän ilmaston vuoksi, ollut innovatiivinen keksimään ja toteuttamaan fiksuja energiaratkaisuja. Suomessa on uskottu vihreän kasvun mahdollisuuksiin, kiertotalouden ratkaisuihin sekä uusiin innovaatioihin ja mahdollisuuksiin, joilla vähennetään päästöjä myös rajojen ulkopuolella. Mikä on puolueenne tilannekuva vihreän siirtymän mahdollisuuksista, vai pitäisikö meidän luopua tavoittelemasta ilmastoedelläkävijyyttä?

5. Suomi ikääntyy ja tämä näkyy konkreettisesti terveys- ja hoivamenojen kasvuna sekä haasteena saada ammattitaitoista työvoimaa. Onko puolueenne valmis rohkeammin kirittämään hyvinvointialueita avaamaan kustannuksia ja kilpailuttamaan eri palveluntuottajia, niin yksityisiä kuin julkisia toimijoita? Mitä suuruustasoa olette valmis tavoittelemaan kustannusten hillinnässä?

6. Orpon hallitus toteutti monia työmarkkina- ja työlainsäädäntöuudistuksia, kuten työrauhalainsäädännön ja työttömyysturvan muutokset. Aiotteko peruuttaa tai muuttaa näitä jo päätettyjä muutoksia? Mitkä ovat puolueenne näkökulmasta kolme työelämän tärkeintä uudistusta, jotka seuraavan hallituksen pitäisi työllisyyden vahvistamiseksi tehdä?

7. Kansainvälinen turvallisuustilanne on kriisiytynyt ja edellyttää turvallisuutta parantavia toimia, mm. puolustusmäärärahojen nostoa kasvua edistävällä tavalla. Oletteko sitoutuneet tavoittelemaan 3,5 % (kaikkiaan 5 %) puolustusmäärärahojen nostoa? Ja mitä ehtoja tähän sitoutumiseenne sisältyisi?

8. EU on Suomelle tärkein kansainvälisen toiminnan viitekehys ja operaattori. Mitkä ovat puolueenne kolme tärkeintä teemaa, joita Suomen tulisi edistää EU:ssa? Millä keinoin EU-vaikuttamista voitaisiin entisestään parantaa nykyisestä? 

9. Suomi ikääntyy ja tarvitsee väistämättä työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa. Millä tavoin edistäisitte maahanmuuttoa lähivuosina vai näettekö, että pärjäämme ilman työperäistä maahanmuuttoa? 

10. Sääntelyn määrä on EU:ssa ja Suomessa kasvanut nopeasti, mikä on kallista ja haittaa kasvua. Oletteko sitoutuneet vähentämään tavoitteellisesti sääntelytaakkaa ja hallinnon kustannuksia Suomessa ja EU:ssa ja millä keinoin?

Kymmenen kysymystä seuraavalle hallitukselle

Lisätietoja:
Nora Elers, viestintäjohtaja, p. 050 574 6977