Kuntaveroprosentti nousee ensi vuonna 560 000 suomalaisella - korotukset keskittyvät samoihin kuntiin hyvinvointialueuudistuksen jälkeen

Kunnallisveroprosenttia vuonna 2026 kiristävien kuntien lukumäärä pienentyi odotetusti vuodesta 2025, jolloin korotuksia tehtiin 68 kappaletta.  

– Korottajien maltillinen määrä on jossain määrin yllättävää, kun ottaa huomioon talouden heikon yleiskuvan ja kuntien kustannuspaineiden nousun mm. työttömyyden hoidon takia. Näyttää siltä, että etenkin näin uuden valtuustokauden alussa ratkaisuja kuntien sopeutuspaineisiin on etsitty muualta kuin veronkorotuksista, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kommentoi. 

Talousjohtajat ennakoivat jo Kuntaliiton syksyn Talousbarometrissä veronkorotusten olevan maltillisia vuodelle 2026.  

Kunnallisveroprosenttiaan korottavien kuntien joukossa on kuntia, jotka ovat joutuneet korottamaan tuloverotustaan useampaan kertaan sote-uudistuksen voimaantulon vuoden 2023 jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi Luumäki, Miehikkälä, Pukkila ja Ylöjärvi. Tuloveroaan korottavien kuntien joukossa on viisi kuntaa, Hämeenkyrö, Merijärvi, Miehikkälä, Pukkila ja Virolahti, joiden veroprosentti ylittää 10. 

Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtosen mukaankuntien tilanteet jatkavat eriytymistään ja osa kunnista on nyt huomattavien isojen talousongelmien edessä. Tämä näkyy veronkiristysten kasaantumisena samoihin kuntiin, kun 14 kuntaa on joutunut nostamaan ensi vuonna sekä kunnallisveroa että kiinteistöveroprosentteja. 

Peräti 32 kuntaa on joutunut korottamaan tuloveroprosenttiaan jo yli prosenttiyksiköllä sote-uudistuksen jälkeen. 

Jotkut Manner-Suomen kunnat, Halsua, Luhanka, Sodankylä ja Vehmaa, ovat päättäneet laskea veroprosenttejaan. Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan tuloverotustaan ovat keventäneet asukasmäärältään pienet kunnat, joiden talous on tasapainossa esimerkiksi kaivostoiminnan tai tuulivoimasta kertyneiden lisätulojen myötä. 

– Osa kunnista on tehnyt korotuksia jo aiempina vuosina ja osassa kuntia korkea veroprosentti nähdään haitalliseksi sekä asukkaiden ostovoimakehityksen näkökulmasta että imagosyistä, Minna Punakallio toteaa. 

Veronkorotukset painottuvat pieniin ja keskisuuriin kuntiin  

Tuloveronkorotukset kohdistuvat vuonna 2026 pääasiassa pieniin ja keskisuuriin kuntiin ja kaupunkeihin. Tuloveroaan korottavien kuntien joukossa on poikkeuksellisen vähän suuria kaupunkeja.  

Asukasluvultaan suurin korottajakunta on Lahti (+0,5 %-yks.). Seuraavaksi suurimmat korottajat ovat Järvenpää (+0,2 %-yks.), Nurmijärvi (+0,4 %-yks.) ja Tuusula (+0,2 %-yks.). 

Manner-Suomen verotuloilla painotettu keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,04 prosenttiyksikköä, yltäen 7,57 prosenttiin vuonna 2026. 

Vuonna 2026 suurin korotus, 0,8 prosenttiyksikköä, tehdään kolmessa kunnassa: Inkoossa, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä. Pienin mahdollinen eli 0,1 prosenttiyksikön korotus toteutuu kahdessa Manner-Suomen kunnassa. Koko maassa tyypillisin korotus, 0,2 prosenttiyksikköä, tehdään 9 kunnassa. 

Manner-Suomen korkein kunnan tuloveroprosentti on edelleen Pomarkussa (10,9 %). Matalin kunnan tuloveroprosentti on Kauniaisissa (4,7 %). Korkeimman ja matalimman tuloveroprosentin ero on 6,2 prosenttiyksikköä.  

Määrällisesti tuloveron korotuksia kohdistuu vuonna 2026 eniten Uudellemaalle. Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä tehtiin vain yksi korotus. Etelä-Savossa, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla yksikään kunta ei nostanut tuloveroaan. 

Kiinteistöverojen korotukset maltillisia 

Kiinteistövero kiristyy yhteensä 26 kunnassa, ja korotuksia voidaan luonnehtia maltillisiksi. Yleistä kiinteistöveroa nostaa 22 kuntaa. Vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 15 kunnassa. Muun kuin vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 20 kunnassa. Maapohjien veroprosenttia korotetaan 16 kunnassa.  Sekä tulo- että kiinteistöverotustaan kiristää 14 kuntaa.  

– Kiinteistöverokiristykset lisäävät kuntien verotuloja vuonna 2026 arviolta noin 23 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto arvioidaan olevan 2,4 miljardia euroa, jolla rahoitetaan noin kymmenesosa kuntien menoista. Veronkiristyksillä aikaansaatu verotuoton lisäys on siis hyvin vähäinen, tiivistää Kuntaliiton erityisasiantuntija Pekka Montell. 

Kaikissa kuntatyypeissä paine nostaa veroja tulevaisuudessa – tarvitaan pitkän aikavälin ratkaisuja 

Varatoimitusjohtaja Timo Reina korostaa, että tulevaisuudessa kaikissa kuntatyypeissä on paine nostaa veroja. 

Väestönmurros eli syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita kuntalaisille. 

– Kuntien taloudellinen liikkumavara on kapenemassa, mikä haastaa peruspalveluiden järjestämistä tulevaisuudessa. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että kansallisesti käynnistettäisiin parlamentaarinen työ kuntasektorin toimintaedellytysten turvaamiseksi vielä kuluvalla vaalikaudella, Timo Reina korostaa. 

Kuntien veroprosentit ja materiaalit löytyvät Kuntaliiton verkkosivuilta.

Lisätiedon antajat: 

Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458 
Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, puh. 050 575 9090 
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175 
Erityisasiantuntija Pekka Montell, puh. 044 085 1738