Kuntaveroprosentti nousee ensi vuonna 560 000 suomalaisella - korotukset keskittyvät samoihin kuntiin hyvinvointialueuudistuksen jälkeen
18.11.2025 12:20:49 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kunnat ovat päättäneet tulo- ja kiinteistöveroprosenteistaan seuraavalle vuodelle. Koko Suomessa tuloveroprosenttia nostaa 38 kuntaa ja laskee 5 kuntaa. Tuloveroprosenttiaan korottavissa kunnissa asuu noin 560 000 suomalaista, mikä on selvästi pienempi määrä kuin tavallisesti. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 265 kunnassa.
Kunnallisveroprosenttia vuonna 2026 kiristävien kuntien lukumäärä pienentyi odotetusti vuodesta 2025, jolloin korotuksia tehtiin 68 kappaletta.
– Korottajien maltillinen määrä on jossain määrin yllättävää, kun ottaa huomioon talouden heikon yleiskuvan ja kuntien kustannuspaineiden nousun mm. työttömyyden hoidon takia. Näyttää siltä, että etenkin näin uuden valtuustokauden alussa ratkaisuja kuntien sopeutuspaineisiin on etsitty muualta kuin veronkorotuksista, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kommentoi.
Talousjohtajat ennakoivat jo Kuntaliiton syksyn Talousbarometrissä veronkorotusten olevan maltillisia vuodelle 2026.
Kunnallisveroprosenttiaan korottavien kuntien joukossa on kuntia, jotka ovat joutuneet korottamaan tuloverotustaan useampaan kertaan sote-uudistuksen voimaantulon vuoden 2023 jälkeen. Tällaisia ovat esimerkiksi Luumäki, Miehikkälä, Pukkila ja Ylöjärvi. Tuloveroaan korottavien kuntien joukossa on viisi kuntaa, Hämeenkyrö, Merijärvi, Miehikkälä, Pukkila ja Virolahti, joiden veroprosentti ylittää 10.
Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtosen mukaankuntien tilanteet jatkavat eriytymistään ja osa kunnista on nyt huomattavien isojen talousongelmien edessä. Tämä näkyy veronkiristysten kasaantumisena samoihin kuntiin, kun 14 kuntaa on joutunut nostamaan ensi vuonna sekä kunnallisveroa että kiinteistöveroprosentteja.
Peräti 32 kuntaa on joutunut korottamaan tuloveroprosenttiaan jo yli prosenttiyksiköllä sote-uudistuksen jälkeen.
Jotkut Manner-Suomen kunnat, Halsua, Luhanka, Sodankylä ja Vehmaa, ovat päättäneet laskea veroprosenttejaan. Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan tuloverotustaan ovat keventäneet asukasmäärältään pienet kunnat, joiden talous on tasapainossa esimerkiksi kaivostoiminnan tai tuulivoimasta kertyneiden lisätulojen myötä.
– Osa kunnista on tehnyt korotuksia jo aiempina vuosina ja osassa kuntia korkea veroprosentti nähdään haitalliseksi sekä asukkaiden ostovoimakehityksen näkökulmasta että imagosyistä, Minna Punakallio toteaa.
Veronkorotukset painottuvat pieniin ja keskisuuriin kuntiin
Tuloveronkorotukset kohdistuvat vuonna 2026 pääasiassa pieniin ja keskisuuriin kuntiin ja kaupunkeihin. Tuloveroaan korottavien kuntien joukossa on poikkeuksellisen vähän suuria kaupunkeja.
Asukasluvultaan suurin korottajakunta on Lahti (+0,5 %-yks.). Seuraavaksi suurimmat korottajat ovat Järvenpää (+0,2 %-yks.), Nurmijärvi (+0,4 %-yks.) ja Tuusula (+0,2 %-yks.).
Manner-Suomen verotuloilla painotettu keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,04 prosenttiyksikköä, yltäen 7,57 prosenttiin vuonna 2026.
Vuonna 2026 suurin korotus, 0,8 prosenttiyksikköä, tehdään kolmessa kunnassa: Inkoossa, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä. Pienin mahdollinen eli 0,1 prosenttiyksikön korotus toteutuu kahdessa Manner-Suomen kunnassa. Koko maassa tyypillisin korotus, 0,2 prosenttiyksikköä, tehdään 9 kunnassa.
Manner-Suomen korkein kunnan tuloveroprosentti on edelleen Pomarkussa (10,9 %). Matalin kunnan tuloveroprosentti on Kauniaisissa (4,7 %). Korkeimman ja matalimman tuloveroprosentin ero on 6,2 prosenttiyksikköä.
Määrällisesti tuloveron korotuksia kohdistuu vuonna 2026 eniten Uudellemaalle. Etelä-Karjalassa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä tehtiin vain yksi korotus. Etelä-Savossa, Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla yksikään kunta ei nostanut tuloveroaan.
Kiinteistöverojen korotukset maltillisia
Kiinteistövero kiristyy yhteensä 26 kunnassa, ja korotuksia voidaan luonnehtia maltillisiksi. Yleistä kiinteistöveroa nostaa 22 kuntaa. Vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 15 kunnassa. Muun kuin vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 20 kunnassa. Maapohjien veroprosenttia korotetaan 16 kunnassa. Sekä tulo- että kiinteistöverotustaan kiristää 14 kuntaa.
– Kiinteistöverokiristykset lisäävät kuntien verotuloja vuonna 2026 arviolta noin 23 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen yhteenlaskettu tuotto arvioidaan olevan 2,4 miljardia euroa, jolla rahoitetaan noin kymmenesosa kuntien menoista. Veronkiristyksillä aikaansaatu verotuoton lisäys on siis hyvin vähäinen, tiivistää Kuntaliiton erityisasiantuntija Pekka Montell.
Kaikissa kuntatyypeissä paine nostaa veroja tulevaisuudessa – tarvitaan pitkän aikavälin ratkaisuja
Varatoimitusjohtaja Timo Reina korostaa, että tulevaisuudessa kaikissa kuntatyypeissä on paine nostaa veroja.
Väestönmurros eli syntyvyyden lasku, ikääntyminen, keskittyvä maahanmuutto ja kaupungistuminen vaikeuttavat ennennäkemättömällä tavalla kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluita kuntalaisille.
– Kuntien taloudellinen liikkumavara on kapenemassa, mikä haastaa peruspalveluiden järjestämistä tulevaisuudessa. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että kansallisesti käynnistettäisiin parlamentaarinen työ kuntasektorin toimintaedellytysten turvaamiseksi vielä kuluvalla vaalikaudella, Timo Reina korostaa.
Kuntien veroprosentit ja materiaalit löytyvät Kuntaliiton verkkosivuilta.
Lisätiedon antajat:
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458
Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen, puh. 050 575 9090
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175
Erityisasiantuntija Pekka Montell, puh. 044 085 1738
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna LassilaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 473 6278hanna.lassila@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Professoreilta vakava varoitus inhouse-lakiesityksen puutteista – perusteellinen eduskuntakäsittely tärkeää21.1.2026 20:14:25 EET | Tiedote
Kaksi Suomen johtavaa asiantuntijaa, yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki sekä valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toteavat lausunnoissaan, että hankintalain uudistus ja etenkin sen ns. inhouse -yhtiöitä koskeva muutos on ongelmallinen perustuslain, kuntien itsehallinnon sekä taloudellisten vaikutusten arvioinnin kannalta. Ehdotettu 10 prosentin raja kohtelee kuntia eriarvoisesti. Suuret kaupungit täyttävät vaatimuksen helpommin, mutta pienille ja keskisuurille kunnille se on usein mahdotonta, mikä heikentää niiden itsehallintoa ja toimintakykyä suhteettomasti. Erityisen kestämätöntä on kuntien ja hyvinvointialueiden erilainen kohtelu. – Hallitus on puskenut lakiuudistusta eteenpäin, vaikka käytännössä kaikki muut tahot paitsi elinkeinoelämä on vastustanut sitä. Vielä marraskuussa lainsäädännön arviointineuvosto löysi useita olennaisia puutteita esitysluonnoksesta, ja useat ministeriöt sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat esittäneet huolensa uudistuksesta, Kuntalii
Finlands aktivaste kommun är Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Pressmeddelande
Finlands aktivaste kommun år 2025 är Sotkamo. Vinnarkommunen fick under Idrottsgalan ta emot den ansedda Uno-pokalen. Kommunerna arbetar målmedvetet för att göra det möjligt för alla att röra på sig oberoende av ålder. Att stödja motion och en aktiv livsstil hör till kommunernas centrala välfärdsuppgifter. Priset överräcktes av Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen tillsammans med bowlaren Essi Pakarinen. ”Kommunernas arbete för att främja motion och idrott gäller alla kommuninvånare. Hur man rör på sig beror på dagliga val och omgivningen, sådana saker som kommunerna kan påverka. Finlands aktivaste kommun visar på ett fint sätt hur naturen kan bidra till aktivitet och välmående” säger Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.
Suomen liikkuvin kunta on Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Tiedote
Suomen liikkuvin kunta 2025 on Sotkamo. Voittajakunta palkittiin arvostetulla Uno-pokaalilla Urheilugaalan lavalla. Palkinnon otti vastaan kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen, joka kiitti erityisesti kuntalaisia, seuroja ja yhteisöjä. Sotkamossa luonto ja liikunta ovat koko kunnan toiminnan ytimessä: ne kulkevat mukana strategiasta arjen tekoihin. Kunnan eri sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä luontoliikunnan edistämiseksi. Paikallisessa opetussuunnitelmassa luonto mainitaan huikeat 555 kertaa. Luonto nähdään arjen liikuttajana, elinvoiman lähteenä ja hyvinvoinnin tukipilarina jokaiselle kuntalaiselle. Palkinnon ojensi Tampereen pormestari, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen yhdessä keilaaja Essi Pakarisen kanssa. “Kuntien työ liikkumisen edistämiseksi koskettaa jokaista kuntalaista. Liikkuminen syntyy arjen valinnoista ja ympäristöistä, ja juuri niihin kunnat voivat vaikuttaa. Suomen liikkuvin kunta näyttää hienosti, miten luontoa voidaan hyödyntää liikkumisen ja hyvin
Kommunförbundet anser att det inte är ändamålsenligt att införa tvåårig förskoleundervisning14.1.2026 11:36:55 EET | Pressmeddelande
Enligt Kommunförbundets bedömning ökar en utvidgning av förskoleundervisningen till två år kommunernas kostnader med cirka 150–200 miljoner euro per år. Kommunförbundet betonar att reformens konsekvenser även ska bedömas utifrån den kommunala ekonomins och servicesystemets hållbarhet. ”Det är fråga om en mycket betydande tilläggssatsning i en situation där kommunernas ekonomi redan är stram och befolkningsutvecklingen utmanar sättet att ordna de kommunala tjänsterna”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Som jämförelse är de kalkylerade kostnaderna för utvidgningen av läroplikten cirka 129 miljoner euro per år. Enligt Kommunförbundets beräkningar uppgår den totala kostnaden för förskoleundervisning för en åldersklass till cirka 450 miljoner euro per år, vilket innebär en besparing på uppskattningsvis 250–300 miljoner euro inom småbarnspedagogiken. Nettoeffekten för kommunerna är dock klart ökade utgifter.
Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä14.1.2026 11:36:55 EET | Tiedote
Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme