Turun yliopiston johtamalle hankkeelle yli 5 miljoonaa euroa – tavoitteena mullistaa plasmageneraattoriteknologia monimateriaalisella 3D-tulostuksella
Turun yliopiston johtamalle uudelle kansainväliselle konsortiohankkeelle on myönnetty 5,5 miljoonan euron EUREKA-rahoitus. Hanke tulee edistämään läpimurtoja plasmageneraattoriteknologiassa erittäin korkean lämpötilojen sovelluksissa. Hankkeessa hyödynnetään monimateriaalista laserjauhepetisulatukseen pohjautuvaa lisäävää valmistusta.

Turun yliopisto koordinoi uraauurtavaa kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiohanketta, Laser powder-bed-fusion Additive-Manufacturing of complex multi-material Refractory-Copper Plasma generation devices (AM4Plasma), mahdollistaen seuraavan sukupolven plasmageneraattorilaitteiston kehityksen monimateriaalisen metallin 3D-tulostuksen avulla. Läpimurtoteknologia parantaa radikaalisti laitteiston suorituskykyä plasmaruiskutusjärjestelmissäsekä tulevaisuuden fuusioenergia- sekä ilmailu- ja avaruussovelluksissa.
EUREKA-verkoston rahoittama hanke kokoaa yhteen johtavia kumppaneita Suomesta, Kanadasta, Itävallasta, Belgiasta, Puolasta ja Ruotsista. Hankkeen saamasta yli viiden miljoonan euron kokonaisbudjetista Turun yliopiston osuus on 1,5 miljoonaa euroa. Suomessa hanketta rahoittaa Business Finland Co-Innovation -rahoitusmallin kautta. Kolmivuotinen hanke käynnistyy helmikuussa 2026 ja päättyy tammikuussa 2029.
Uusi teknologia voisi mahdollistaa uuden sukupolven plasmaruiskutusteknologian, ydinfuusion ja propulsiojärjestelmät
AM4Plasman tavoitteena on muuttaa perusteellisesti plasmageneraattoreiden valmistusta hyödyntämällä monimateriaalimetallien 3D-tulostusta. Uusi teknologia mahdollistaa käyttöolosuhteet, jotka ylittävät nykyisen teknologian valmiudet. Plasmageneraattorit tuottavat erittäin korkean lämpötilan plasmaa ja ovat keskeisiä kehittyneissä plasmaruiskutusjärjestelmissä. Tämä hanke luo edellytyksiä niin seuraavan sukupolven plasmageneraattorilaitteistojen valmistamiseen kuin tulevien plasmaruiskutustekniikoiden hyödyntämiseen äärimmäisissä lämpötiloissa erilaisissa sovelluksissa, kuten fuusioreaktoreissa sekä ilmailu- ja avaruusteollisuuden propulsiojärjestelmissä.
Suuritehoisen plasmaruiskutustekniikan plasmageneraattorikomponenttien on kestettävä yli 17 MW/m²:n lämpövirtaukset, jotka vastaavat ydinfuusioreaktorin seinämien lämpövirtauksia.
Näissä komponenteissa käytetään korkean lämmönjohtavuuden kuparia yhdessä muiden erittäin korkeita lämpötiloja kestävien metallien, kuten volframin, molybdeenin, tantaalin ja niobiumin, kanssa.
Perinteisissä valmistusmenetelmissä ei pystytä luotettavasti yhdistämään tällaisia metalleja tai niiden uusia seoksia eikä tuottamaan kehittyneitä rakenteita, kuten mukautuvia jäähdytyskanavia sekä toiminnallisesti vaiheittain muuttuvia liitospintoja.
– Tässä hankkeessa on kyse metallia lisäävän valmistuksen rajojen ylittämisestä äärimmilleen. Yhdistämällä monimateriaalisen metallin 3D-tulostuksen, uuden metalliseossuunnittelun, prosessiälyn ja edistyneen simuloinnin pyrimme mahdollistamaan plasmageneraattorilaitteiston, jonka tehokkuus, käyttöikä ja toiminnallisuus ovat radikaalisti parempia. Menetelmä mullistaisi myös seuraavan sukupolven plasmaruisku-, fuusio- ja propulsiojärjestelmät, sanoo apulaisprofessori Ashish Ganvir, AM4Plasman koordinaattori Turun yliopistosta.
AM4Plasma integroi reaaliaikaisen diagnostiikan, operatiivisen karakterisoinnin ja monimittakaavaisen simulaation tutkiakseen jähmettymistä, faasikehitystä, sidosmekanismeja ja rajapinnan muodostumista tulostuksen aikana.
– Hankkeen ytimessä on haaste yhdistää kuparin poikkeuksellinen lämmönjohtavuus tulenkestävien metalliseosten lujuuteen ja lämpötilankestävyyteen. Tätä yhdistelmää on pidetty yhtenä metallien lisäävän valmistuksen haastavimmista rajoituksista, Ganvir lisää.
Turun yliopisto johtaa maailmanluokan konsortiota
Turun yliopisto koordinoi AM4Plasma-hanketta ja johtaa konsortiossa monimateriaali laserjauhepetiteknologian kehittämistä, jota kutsutaan myös PBF-LB-teknologiaksi (powder-bed fusion – laser-based). Tähän sisältyvät monimateriaalitulostus, seossuunnittelu, prosessien seuranta ja laskennallinen metallurgia. Rahoituksella tuetaan uusia väitöskirja- ja postdoc-tutkijoiden rekrytointeja sekä vahvistetaan monimateriaalisen lisäävän valmistuksen infrastruktuuria Turussa.
Kokonaisuudessaan konsortio kattaa koko lisäävän valmistuksen teknologian jauhekehityksestä jälkikäsittelyyn, edistyneeseen karakterisointiin ja teolliseen validointiin, mikä varmistaa menetelmän nopean saattamisen teolliseen käyttöön.
Suomessa hankekumppaneina ovat Teknologian tutkimuskeskus VTT, Electro Optical Systems Finland Oy, Top Analytica Oy ja Delva Oy. Konsortion kansainväliset kumppanit ovat Metalpine GmbH ja Thermal Spray Innovations GmbH (Itävalta), Schaeffler Aerosint SA (Belgia), Northwest Mettech Corp. (Kanada), AMAZEMET Sp. z o. o. (Puola) sekä Quintus Technologies AB ja Thermo-Calc Software AB (Ruotsi).
AM4Plasma kouluttaa tulevia asiantuntijoita monimateriaalien lisäävään valmistukseen, metalliseosten kehittämiseen, laskennalliseen metallurgiaan sekä edistyneeseen laboratoriomittakaavan ja suuren mittakaavan materiaalien karakterisointiin.
– Uusien osaajien kouluttaminen vahvistaa Suomen ja Euroopan kilpailukykyä edistyksellisissä monimateriaalia lisäävän valmistuksen teknologioissa. AM4Plasma osoittaa, kuinka syvällinen metallurginen tiede yhdistettynä teollisen mittakaavan lisäävään valmistusteknologiaan voi muuttaa kriittisiä sektoreita lämpöruiskutuksesta ja fuusiosta propulsiojärjestelmiin, Ganvir sanoo.
Suomessa hanketta rahoittaa Business Finland Co-Innovation -rahoitusmallin kautta. Puolassa rahoitus tulee NCBR:n (National Centre for Research and Development) kautta, ja Itävallassa rahoittajana toimii FFG (Itävallan tutkimuksen edistämisvirasto). Muut maat osallistuvat hankkeeseen luontoissuorituksina.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ashish GanvirApulaisprofessoriTurun yliopisto, konetekniikka
ashish.ganvir@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/ashish-ganvirTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat


Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Kaksikielinen opetus tukee myös suomen kielen taitoja ja voi edistää oppilaiden välistä tasa-arvoa19.11.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Kaksikielisessä opetuksessa opiskellaan tavallisia kouluaineita joko kokonaan tai osittain englanniksi. Se ei vaikuta kielteisesti oppilaiden suomen kielen taitoihin, osoittaa tuore väitös.
Årets KiVa-skola 2025 är Metsokankaan koulu19.11.2025 09:46:00 EET | Tiedote
KiVa Skola® -programmet, utvecklat i Åbo universitet, har valt Metsokankaan koulu i Uleåborg till Årets KiVa-skola 2025. Personalen i skolan Metsokankaan koulu har under lång tid arbetat målmedvetet för elevernas och skolpersonalens välbefinnande och för en trygg atmosfär i skolan. Skolans verksamhet återspeglar KiVa Skola -programmets mål på bästa möjliga sätt: hela skolgemenskapen deltar i arbetet mot mobbning och ingriper i mobbningssituationer på ett konsekvent och tydligt sätt.
Vuoden KiVa-koulu 2025 on Metsokankaan koulu19.11.2025 09:45:00 EET | Tiedote
Turun yliopiston kehittämä KiVa Koulu® -ohjelma on valinnut Metsokankaan koulun Oulusta Vuoden KiVa-kouluksi 2025. Metsokankaan koulun henkilökunta on tehnyt koulussa pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä oppilaiden ja kouluhenkilökunnan hyvinvoinnin ja turvallisen ilmapiirin hyväksi. Koulun toiminta kuvastaa KiVa Koulu -ohjelman tavoitteita parhaimmillaan: koko kouluyhteisö on mukana kiusaamisen ehkäisemisessä ja kiusaamiseen puututaan painokkaasti.
Turkulaistutkijat kehittivät uuden työkalun suurten yksisoluaineistojen luokitteluun17.11.2025 10:56:49 EET | Tiedote
Turun yliopiston biotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet uuden laskennallisen menetelmän monimutkaisten soluaineistojen tulkitsemiseen. Coralysis -niminen menetelmä auttaa tutkijoita tunnistamaan ja ryhmittelemään näytteiden solutyyppejä.
Väitös: Tarkempi diagnoosi mahdollistaa yksilöllisen hoidon umpilisäketulehduksessa17.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
LL Sami Sula osoittaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että tietokonetomografialöydöksillä voidaan ennustaa umpilisäketulehduksen vaikeusastetta ja siten kohdentaa hoitoa yksilöllisesti. Tutkimus tuo myös uutta tietoa antibiootti- ja oireenmukaisen hoidon pitkäaikaistuloksista lievässä umpilisäketulehduksessa – tulosten perusteella hoitomuotojen välillä ei havaittu eroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme