Turkulaistutkijat kehittivät uuden työkalun suurten yksisoluaineistojen luokitteluun
Turun yliopiston biotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet uuden laskennallisen menetelmän monimutkaisten soluaineistojen tulkitsemiseen. Coralysis -niminen menetelmä auttaa tutkijoita tunnistamaan ja ryhmittelemään näytteiden solutyyppejä.

Ihmiskehossa on noin 37 biljoonaa solua. Osa muistuttaa toisiaan, mutta solut eivät silti ole koskaan täysin samanlaisia. Tätä solujen monimuotoisuutta voidaan analysoida nykyaikaisilla yksisolumenetelmillä. Niissä yhdestä solusta mitataan kymmeniä tai tuhansia molekyylejä kerrallaan ja saadusta tiedosta voidaan tehdä päätelmiä sekä terveistä että sairaista kudoksista.
Pieni määrä verta sisältää miljardeja punasoluja ja miljoonia immuunisoluja. Jokaisella solutyypillä on oma molekyylinen "sormenjälkensä", jonka tutkijat voivat tunnistaa yhdistämällä yksisolutekniikoita laskennallisiin menetelmiin.
Tutkiessaan monia erilaisia näytteitä tutkijoiden on kuitenkin ensin ryhmiteltävä yhteen eri näytteiden samat solutyypit. Tämä on vaihe, jota kutsutaan datan integroinniksi.
Nykyisille integrointimenetelmille voi kuitenkin tulla virheitä, kun solutyypit vaihtelevat näytteiden välillä tai esiintyvät hyvin erilaisina määrinä. Tällaisissa niin sanotuissa epätasapainoisissa tilanteissa menetelmät voivat yhdistää eri solutyyppejä väärin.
Turun yliopiston tutkijat ovat kehittäneet menetelmän, joka integroi tehokkaasti ja luotettavasti aineistot eri näytteistä. Coralysis nimen saanut menetelmä on kehitetty Turun biotiedekeskuksessa, professori Laura Elon laskennallisen biolääketieteen tutkimusryhmässä, joka kuuluu myös InFLAMES-lippulaivaan.
– Yksisolumenetelmillä voimme tutkia solujen uskomatonta monimuotoisuutta, mutta solujen vertailu eri näytteiden välillä on hankalaa. Tämä motivoi meitä kehittämään menetelmän, jolla nämä piilevät ominaisuudet voidaan paljastaa luotettavasti, kertoo dosentti Sini Junttila, yksi tutkimuksen ohjaajista.
Tehokas työkalu vapaaseen käyttöön
– Meitä inspiroivat palapelit. Niiden kokoaminen aloitetaan ryhmittelemällä palat esimerkiksi värin ja tummuusasteen mukaan, ennen kuin katsomme palojen muotoja ja kuvioita. Vastaavasti algoritmimme yhdistää solut asteittain useiden määrittelykierrosten kautta, selittää Coralysis-menetelmän pääkehittäjä, väitöskirjatutkija António Sousa.
Coralysis on avoimen lähdekoodin ohjelma, joka perustuu koneoppimiseen. Se rakentaa malleja, joita voidaan käyttää näytteen solutyyppien ennustamiseen ja myös ennusteiden luotettavuuden arviointiin. Tämä auttaa tutkijoita välttämään työlästä ja usein epäluotettavaa vaihetta, jossa solutyypit tunnistetaan manuaalisesti. Toinen menetelmän ainutlaatuinen ominaisuus on sen kyky havaita solujen eri kehitysvaiheita, jotka muuten saattaisivat jäädä huomaamatta.
– Coralysis tarjoaa tutkijoille uuden tavan tarkastella solujen monimuotoisuutta sekä ymmärtää paremmin monimutkaisia yksisoluaineistoja. Julkaisemalla tulokset ja työkalun avoimesti toivomme voivamme tukea yhteistyötä ja nopeuttaa löytöjä maailmanlaajuisessa tutkimusyhteisössä, kertoo professori Laura Elo.
Elon tutkimusryhmän tulokset on julkaistu Nucleic Acids Research -tiedelehdessä.
InFLAMES on Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen lippulaivahanke. Se tähtää uusien lääkekehityskohteiden tunnistamiseen ja lääkekehitykseen yhdessä biotekniikka- ja lääkeyritysten kanssa. Lippulaiva edistää myös diagnostiikkaa, jolla potilaille voidaan räätälöidä sopivat täsmähoidot. InFLAMES on osa Suomen Akatemian lippulaivaohjelmaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Laura EloProfessori, tutkimusjohtajaTurun biotiedekeskus
Puh:029 450 2090Puh:050 468 0795laura.elo@utu.fiKuvat


Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Väitös: Tarkempi diagnoosi mahdollistaa yksilöllisen hoidon umpilisäketulehduksessa17.11.2025 09:00:00 EET | Tiedote
LL Sami Sula osoittaa Turun yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan, että tietokonetomografialöydöksillä voidaan ennustaa umpilisäketulehduksen vaikeusastetta ja siten kohdentaa hoitoa yksilöllisesti. Tutkimus tuo myös uutta tietoa antibiootti- ja oireenmukaisen hoidon pitkäaikaistuloksista lievässä umpilisäketulehduksessa – tulosten perusteella hoitomuotojen välillä ei havaittu eroa.
Turun yliopistossa tehty tutkimus paljastaa yhteyden vakavan raskauspahoinvoinnin ja masennuksen välillä14.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Tuoreessa tutkimuksessa osoitettiin, että vaikea raskauspahoinvointi on yhteydessä masennukseen. Vaikeasta raskauspahoinvoinnista kärsivillä naisilla oli todennäköisemmin masennusta ennen raskautta ja sen jälkeen, ja synnytyksen jälkeinen masennus diagnosoitiin heillä aikaisemmin.
Väitös: Lapsen kokema huono-osaisuus heijastuu sosiaaliseen kouluhyvinvointiin ja lisää koulupudokkuuden riskiä13.11.2025 09:21:21 EET | Tiedote
Lapsen kokema huono-osaisuus heijastuu sosiaaliseen kouluhyvinvointiin ja lisää koulupudokkuuden riskiä, osoittaa Helena Hautalan Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus.
Yhteiskunnan monimutkaisten ruoka-, energia-, liikkumis- ja yhdyskuntajärjestelmien tulevaa kehitystä voi ennakoida muttei ennustaa12.11.2025 09:15:00 EET | Tiedote
KTT, MMM, dosentti, agronomi Tuomas Kuhmonen tutki tulevaisuudentutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan mutkikkaiden sopeutuvien järjestelmien vaihtoehtoisten tulevaisuuksien ennakointia.
Tutkijoiden ja taiteilijoiden yhteistyö voisi tarjota luovia ratkaisuja biodiversiteettikriisiin12.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Luonnon monimuotoisuuden hupenemisen on akuutti globaali kriisi, jonka ratkaiseminen vaatii uusia keinoja. Luonnonsuojelijoiden ja taiteilijoiden välinen yhteistyö voisi olla avainasemassa, käy ilmi tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme