Valtion budjetin menoja kasvatettiin pysyvästi koronan varjolla
19.11.2025 09:30:00 EET | VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto | Tiedote
Koronakriisin jälkeisinä vuosina ei onnistuttu palaamaan normaaliin talouspolitiikkaan.
Sanna Marinin hallituksen tekemät menolisäykset koronapandemian aikana vuosina 2020–2023 olivat mittakaavaltaan historiallisen suuria: niitä kertyi neljässä vuodessa noin 41 miljardia euroa. Silti tähän asti on ollut tarjolla vain niukasti tietoa siitä, mihin menolisäykset valtion budjetissa kohdentuivat. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) finanssipolitiikan valvojien raportti tarjoaa nyt uutta tietoa pandemian ajan finanssipolitiikasta.
Valtion menokehyksistä ja EU:n finanssipolitiikan säännöistä luovuttiin väliaikaisesti vuonna 2020 koronapandemiaan vedoten. Uuden raportin mukaan menolisäykset eivät kuitenkaan kohdentuneet vain koronakriisiin liittyviin menoihin vaan valtion budjettiin tehtiin myös uusia pysyviä menolisäyksiä, jotka eivät liittyneet koronakriisiin.
Aluksi menolisäyksistä lähes 70 prosenttia kohdennettiin koronakriisiin eli muun muassa pandemian torjuntatoimiin, työttömyystuen laajentamiseen ja yritysten tukemiseen. Vuoteen 2023 mennessä nämä menot supistuivat melkein nollaan, mutta koronakriisiin liittymättömät vuosittaiset menolisäykset kasvoivat edelleen ja jäivät pysyvästi korkealle tasolle.
”Finanssipoliittisista säännöistä luopumisen jälkeen Marinin hallitus kasvatti hallitusohjelman menoja ja teki uusia pysyviä menolisäyksiä erityisesti kuntatalouden tukemiseen ja valtionhallinnon toimintamenoihin. Myös puolustukseen lisättiin pysyvästi menoja, mutta ne olivat kooltaan pienempiä sekä perusteltavissa”, kertoo VTV:n vanhempi ekonomisti Suvi Kangasrääsiö.
Valtion budjetin menotaso mitoitettiin useaksi vuodeksi tarpeettoman korkealle. Sen seurauksena käyttämättä jääneet ja seuraaville vuosille siirtyvät määrärahat kasvoivat eli määrärahoja budjetoitiin enemmän kuin oli välttämätöntä.
Finanssipolitiikan valvojien raportti osoittaa, että kriisin jälkeen paluu normaalin talouspolitiikan toteuttamiseen ei onnistunut.
”Johtopäätöksenä on, että finanssipoliittisten sääntöjen poikkeuslausekkeiden käyttöä tulisi tarkentaa ja rajata, jotta julkisen talouden kestävyys voitaisiin turvata. Jos säännöistä joustetaan poikkeukselliseen tilanteeseen vastaamiseksi, pitäisi menokurin silti pysyä voimassa muilta osin”, Kangasrääsiö sanoo.
Tutustu julkaisuun: Valtion budjetin menolisäykset COVID-19-pandemian aikana Suomessa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Suvi KangasrääsiöEkonomisti, ekonomist
Puh:050 433 5396etunimi.sukunimi@vtv.fiLinkit
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan osoittamiin kohteisiin tuloksellisesti lakeja ja sääntöjä noudattaen. Lisäksi VTV tukee toiminnallaan läpinäkyvää päätöksentekoa ja demokratiaa.
VTV tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valvoo finanssipolitiikkaa, puolue- ja vaalirahoitusta ja avoimuusrekisterin käyttöä. VTV on ylin riippumaton tarkastusviranomainen. Se toimii eduskunnan yhteydessä, ja sen asema ja tehtävät on säädetty perustuslaissa.
Statens revisionsverk säkerställer att statens tillgångar används i enlighet med riksdagens beslut, effektivt och med efterlevnad av lagar och regler. Med sin verksamhet stödjer revisionsverket dessutom ett transparent be-slutsfattande och demokrati.
Revisionsverket granskar lagligheten och ändamålsenligheten i skötseln av statsfinanserna, övervakar finanspo-litiken och användningen av öppenhetsregistret samt utövar tillsyn över parti- och valfinansieringen. Revis-ionsverket är den högsta oberoende revisionsmyndigheten. Revisionsverket fungerar i anslutning till riksdagen och dess ställning och uppgifter föreskrivs i grundlagen.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta VTV Valtiontalouden tarkastusvirasto
Rättelse till meddelandet: 586 organisationer lämnade in ekonomiska uppgifter inom utsatt tid2.9.2026 16:52:42 EEST | Pressmeddelande
I Statens revisionsverks meddelande i går den 1 september kl. 11.43 uppgavs att 460 organisationer hade lämnat in ekonomiska uppgifter till öppenhetsregistret inom utsatt tid. Det korrekta antalet är 586 organisationer. Den felaktiga siffran kom tyvärr med i meddelandet på grund av ett systemfel i öppenhetsregistret.
Korjaus tiedotteeseen: 586 organisaatiota ilmoitti määräaikaan mennessä taloudelliset tiedot2.9.2026 16:52:42 EEST | Tiedote
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) eilisessä tiedotteessa 1.9. klo 11.43 kerrottiin, että 460 organisaatiota ilmoitti avoimuusrekisteriin taloudelliset tiedot määräaikaan mennessä. Oikea luku on 586 organisaatiota. Väärä luku tuli valitettavasti tiedotteeseen avoimuusrekisterin järjestelmävirheen vuoksi.
Det mest omnämnda projektet i början av året var reformen av upphandlingslagen och den mest omnämnda personen var Matias Marttinen1.9.2026 11:43:32 EEST | Pressmeddelande
145 organisationer har ännu inte lämnat in en anmälan till öppenhetsregistret, som upprätthålls av Statens revisionsverk (VTV).
Alkuvuonna avoimuusrekisterin useimmin mainittu hanke oli hankintalain uudistamishanke ja mainituin henkilö Matias Marttinen1.9.2026 11:43:32 EEST | Tiedote
145 organisaatiota ei vielä ole tehnyt ilmoitusta Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) ylläpitämään avoimuusrekisteriin.
Punktvis användning av artificiell intelligens ger ingen betydande effektiviseringsnytta inom statsförvaltningen10.6.2026 06:45:00 EEST | Pressmeddelande
Artificiell intelligens förväntas effektivisera också den offentliga förvaltningen och tjänsterna. Man har kommit i gång med utvecklingen av artificiell intelligens inom statsförvaltningen, men som helhet utnyttjas artificiell intelligens endast i liten utsträckning.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme