Oulun yliopisto

Puettava terveysteknologia tuo tutkimukset lähemmäs ihmistä

Jaa

Oulun yliopistossa tutkitaan uusia tapoja hyödyntää mikroaaltotekniikkaa terveyden tilan seurannassa ja arvioinnissa. Realistisilla malleilla tehtyjen kokeiden tulokset ovat lupaavia. Rintasyövän havaitsevat liivit, veritulpan tunnistavat säärystimet ja sädehoidon vaikutusta seuraava kypärä ovat esimakua siitä, millaista tulevaisuuden terveydenhuolto voi olla.

Alt-teksti: Henkilö laboratoriossa, jossa hän pitelee aivomallia. Taustalla on nukke, jolla on päällä monitorointiliivit.
Yliopistotutkija Mariella Särestöniemi Human Body Twin -laboratoriossa, jossa kehitetään teknologiaa, joka mahdollistaa terveydentilan seurannan ja arvioinnin kannettavilla ja päälle puettavilla mittalaitteilla. Kädessään hänellä on aivomalli, jota käytetään signaalin etenemisen tutkimiseen aivokudoksessa, ja taustalla nukella on rintasyövän tunnistukseen kehitettävät monitorointiliivit. Ville Wittenberg / Oulun yliopisto

Mariella Särestöniemi yhdessä Teemu Myllylän, Jarmo Reposen,  Mikael von und zu Fraunbergin, Juha Nikkisen, Sami Myllymäen ja opiskelijoidensa kanssa kehittää teknologiaa, joka voisi mahdollistaa terveydentilan seurannan ja arvioinnin kannettavilla ja päälle puettavilla mittalaitteilla. Tällaisia laitteita voisi käyttää sairaaloiden lisäksi myös pienemmissä terveyskeskuksissa. Tutkimus on osa 6GESS-tutkimuskokonaisuutta.

Pitkien välimatkojen Suomessa sille on kysyntää. Tutkimuslaitteiden tuominen lähemmäksi ihmistä madaltaa kynnystä osallistua tutkimuksiin, mikä taas vaikuttaa siihen, että terveysongelmat havaitaan aiemmassa vaiheessa ja niihin on mahdollista tehokkaammin puuttua.

“Sen sijaan, että ihmisen täytyisi matkustaa satojen kilometrien päähän sairaalaan tutkimuksiin, voisi hän käydä oman kunnan terveyskeskuksessa nopeassa alustavassa skannauksessa. Uusi teknologia lisää näin terveydenhuollon alueellista tasa-arvoa”, Särestöniemi havainnollistaa kehittyvän teknologian hyötyjä.

Mikroaallot havaitsevat kasvaimet turvallisesti ja nopeasti

Särestöniemi tutkii erityisesti mikroaaltotekniikan hyödyntämistä langattomassa terveysteknologiassa. Mikroaaltotekniikka perustuu kudosten erilaisiin sähköisiin ominaisuuksiin. Mittaamista varten tutkijat kehittävät kannettavia tai kevyitä päälle puettavia laitteita, joihin asennettujen antennien välillä kulkevaa radiosignaalia analysoimalla voidaan havaita poikkeamia, kuten kasvaimia. Matalatehoinen mikroaaltosignaali on turvallinen ja tehokas.

“Esimerkiksi aivo- tai rintakudoksen läpi lähetettävä signaali käyttäytyy eri tavalla törmätessään eri kudoksiin, mikä kertoo dataa tulkitsevalle lääkärille kasvaimesta,” Särestöniemi kertoo.

Tekniikka soveltuu hyvin päälle puettaviin laitteisiin, sillä siihen tarvittavat komponentit ovat pienikokoisia ja edullisia.

“Tällaisten laitteiden kehittäminen terveyskeskusten ja vaikkapa ambulanssien käyttöön on siis realistista”, Särestöniemi kertoo.

Tekniikan etuna on myös nopeus.

“Mikroaaltosignaalilla kestää vain muutamia nanosekunteja kulkea esimerkiksi pään läpi. Mittaustapahtuma on nopea ja vaivaton.”

Kasvaimen havaitsevat liivit avuksi mammografian haasteisiin

Särestöniemi visioi mikroaaltotekniikkaan perustuvasta mittauksesta uudenlaista vaivatonta tapaa osallistua rintasyöpäseulontaan perinteisen mammografian lisäksi. Monet naiset jättävät seulonnan väliin, koska mammografia koetaan kivuliaaksi tai matka tutkimuksiin on liian pitkä.

“Mammografian avulla ei havaita kasvaimia kaikissa rintatyypeissä, mikä edellyttää joka tapauksessa lisätutkimuksia. Kehitteillä olevat laitteet voisivat ratkaista monia mammografian haasteita.”

Mikroaaltotekniikkaan perustuvia rintasyövän monitorointilaitteita testataan jo kliinisesti eri puolilla Eurooppaa. Särestöniemen tavoitteena on kehittää näiden isompien laitteiden rinnalle myös monitorointiliivit, jotka mahdollistavat alustavan tarkistuksen pienemmissä terveyskeskuksissa, joissa niitä voisi käyttää jopa itsenäisesti. Hetkeksi päälle puettava laite mittaisi ja lähettäisi datan automaattisesti hoitavalle lääkärille.

“Toimenpiteen on tarkoitus olla yhtä helppo ja nopea kuin verenpaineen mittaaminen”, Särestöniemi kuvaa.

Toinen visio itsenäisesti käytettävästä laitteesta on veritulpan tunnistava säärystin. Leikkauksen jälkeen veritulppariski on kohonnut, joten olisi hyödyllistä, jos potilas voisi seurata kotona merkkejä veritulpan muodostumisesta. Säärystimen voisi vetäistä jalkaan muutaman kerran päivässä ja tarkistaa tilanteen.

Uusi tapa seurata sädehoidon vaikutusta edullisesti ja tehokkaasti

Uusin ja paljon mielenkiintoa lääkärien keskuudessa herättänyt sovellus liittyy sädehoidon vaikutuksen seuraamiseen aivokasvainten hoidossa. Tietyissä tapauksissa kasvaimen hoito toteutetaan ensisijaisesti sädehoidolla leikkauksen sijaan.

“Sädehoidon vaikutusta pitäisi päästä seuraamaan tiheästi, jotta voidaan arvioida, onko hoito riittävää vai onko tarpeen harkita muita menetelmiä. Nykyiset kuvantamismenetelmät ovat joko kalliita tai niissä käytetään haitallista säteilyä, minkä takia niitä ei voi tehdä kovin usein”, Särestöniemi kertoo.

Tutkijat suunnittelevat pään monitorointiin kevyttä kypärää, jonka potilas pukee skannauksen ajaksi päähänsä. Eri puolille kypärää sijoitettujen antennien välillä kulkevan mikroaaltosignaalin analyysi kertoo, onko hoito tehonnut ja kasvain kutistunut. Alustavat tutkimustulokset osoittavat, että mikroaaltotekniikalla voidaan havaita pienetkin muutokset kasvaimen koossa.

“Sädehoidon asiantuntijat ovat tästä todella kiinnostuneita, sillä se mahdollistaisi hoidon tiheämmän seurannan turvallisesti.”

Realistiset mallit huomioivat erilaiset ihmiskehot

Oulussa tutkijat pyrkivät ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon erilaiset kehot ja testaamaan tekniikkaa myös haastavissa tilanteissa. Näin saadaan käsitys siitä, toimivatko uudet tekniikat tosielämässä erilaisia ihmisiä tutkittaessa.

“Esimerkiksi rintakudostyypit eroavat merkittävästi toisistaan sen mukaan, minkä verran niissä on rauhas- ja rasvakudosta. Rauhas- ja kasvainkudoksen ominaisuuksien erot ovat melko pienet verrattuna rasvakudokseen ja kasvaimeen. Kasvaimen havaitseminen on paljon vaikeampaa, jos rinnassa on paljon rauhaskudosta.”

Tutkijoiden käyttämät kudosmallit valmistuvat ympäristöystävällisesti ruoanlaittoon käytettävistä aineista.

“Kun mittaukset on suoritettu, mallit voidaan hävittää biojätteenä. Voimme helposti ja nopeasti valmistaa uusia malleja ja muokata niiden kokoa”, Särestöniemi kertoo.

Teknologioita tutkitaan paljon, mutta sovellukset eivät vielä ole käytössä. Jos kaikki menee hyvin ja kliiniset kokeet osoittautuvat toimiviksi, mikroaaltotekniikkaa hyödyntäviä sovelluksia voisi olla käytössä terveyskeskuksissa jo kymmenen vuoden sisällä.

“Mikroaaltotekniikkaa pidetään hyvin lupaavana ja se on jo kliinisissä testauksissa Euroopan sairaaloissa”, Särestöniemi sanoo.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Alt-teksti: Henkilö laboratoriossa, jossa hän pitelee aivomallia. Taustalla on nukke, jolla on päällä monitorointiliivit.
Yliopistotutkija Mariella Särestöniemi Human Body Twin -laboratoriossa, jossa kehitetään teknologiaa, joka mahdollistaa terveydentilan seurannan ja arvioinnin kannettavilla ja päälle puettavilla mittalaitteilla. Kädessään hänellä on aivomalli, jota käytetään signaalin etenemisen tutkimiseen aivokudoksessa, ja taustalla nukella on rintasyövän tunnistukseen kehitettävät monitorointiliivit.
Ville Wittenberg / Oulun yliopisto
Lataa
Ville Wittenberg / Oulun yliopisto
Lataa
Yliopistotutkija Mariella Särestöniemi, Oulun yliopisto,
Yliopistotutkija Mariella Särestöniemi, Oulun yliopisto,
Ville Wittenberg / Oulun yliopisto
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Uutta tutkimusta metallin väsymisestä – fysiikkapohjaiset mallit tuovat turvaa ja kilpailuetua20.11.2025 05:55:00 EET | Tiedote

Metallien väsymisvauriot aiheuttavat edelleen suurimman osan koneiden ja rakenteiden rakenteellisista vaurioista, vaikka väsymistieteen historia ulottuu yli sadan vuoden taakse. Kimmo Kärkkäinen tuo Oulun yliopiston väitöstutkimuksessaan esiin, että ilmiön tarkempi ennustaminen on välttämätöntä ja vaatii taustalla olevan fysiikan ymmärtämistä ja mallintamista. Hänen työnsä yhdistää materiaalitieteen, murtumismekaniikan ja klassisen väsymisen tieteet, ja se herättää kiinnostusta myös teollisuudessa.

Väitös: Luoteis-Lapissa sydäntautien riskitekijät vähenivät, mutta lihavuus ja tyypin 2 diabetes yleistyivät 31 seurantavuoden aikana17.11.2025 06:50:00 EET | Tiedote

Tutkimuksen mukaan luoteislappilaisten terveys on Lapin kärkitasoa. Lääkäri Yrjö Perkkiön Oulun yliopistoon tekemä väitöskirja ”Terveyden tekijät Luoteis-Lapissa” tarkastetaan lauantaina 22. marraskuuta kello 13 Muoniossa, Hotelli Oloksen auditoriossa. Väitöskirja tarjoaa arvokasta tietoa subarktisen alueen aikuisväestön terveydentilan ja hyvinvoinnin muutoksista ja ainutlaatuisen pitkittäisnäkökulman suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Kolarista kotoisin oleva Perkkiö työskenteli koko lääkärinuransa Muonio–Enontekiön terveyskeskuksessa. Hän aloitti virassaan vuonna 1977 ja jäi eläkkeelle vuonna 2019.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye