FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta
- Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset.
- Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa.
- Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.

Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtajana toimiva Nordean henkilöasiakkaista vastaava johtaja Sara Mella haluaa edistää keskustelua kilpailukyky- ja kasvumandaatin sisällyttämisestä Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien tehtäviin.
EU:n rahoitusmarkkinoiden sääntely on paisunut merkittävästi viime vuosina talouskasvun kustannuksella. Mella on huolissaan siitä, että Fivan kaltaisten kansallisten valvojien mandaateissa ei tällä hetkellä huomioida kasvun ja kilpailukyvyn edistämistä. Mella huomauttaa, että asiasta keskustellaan muualla Euroopassa, ja Iso-Britannia on jo ottanut käyttöön tällaisen mandaatin. Fivan mandaatti kaipaisi samanlaista tarkistamista.
”Finanssialan eurooppalaisista kattojärjestöistä Euroopan pankkiyhdistys EBF (European Banking Federation) ja rahasto- ja varainhoitoyhtiöitä edustava EFAMA (European Fund and Asset Management Association) ovat esittäneet, että myös EU-valvojien ja komission toiminnassa tulisi huomioida vaikutus investointeihin, innovaatioihin ja markkinoiden houkuttelevuuteen. Sääntely- ja valvontaympäristö olisi saatava tukemaan kilpailukykyä yhtä vahvasti kuin se suojelee vakautta ja kuluttajia. Tämä ehdotus on syytä ulottaa myös kotimaiseen Finanssivalvontaan”, Mella perustelee.
Kasvu ei synny vain estämällä virheitä vaan mahdollistamalla onnistumisia
Mella huomauttaa, että Suomen ja Euroopan kilpailukyvyn edistäminen on noussut viime aikoina vahvasti poliittiselle agendalle. ”Pankkisektorilla on mahdollisuus vauhdittaa kotimaista talouskasvua, ja näitä mahdollisuuksia kannattaisi lisätä. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja tavalla, jolla se tulkitsee sääntelyä. Myös Fivan määräysvallassa oleva makrovakausvälineiden käyttö kotimaassa vaikuttaa pankkien kykyyn rahoittaa talouskasvua”, Mella sanoo.
Mella muistuttaa, että kansallisilla ja EU-tason valvojilla on valvontaroolinsa lisäksi myös merkittävä rooli sääntelijänä ja alemman tasoisen sääntelyn valmistelijana ja antajana. Hänen mukaansa kasvua huomioiva mandaatti edistäisi vahvempaa vuoropuhelua ja siten tasapainoisempaa päätöksentekoa.
”Riittävän monien näkökulmien huomioiminen tunnetusti parantaa päätöksenteon laatua. Nykyään viranomaiset asettavat rajoja ja muu yhteiskunta sopeutuu. Jos painotetaan pelkästään riskejä, näkökulmasta tulee auttamatta kapea. Silloin tunnistetaan uhkia, mutta ei sääntelyn ja valvonnan vaikutuksia rahoituksen saatavuuteen, markkinoiden kilpailukykyyn tai talouskasvuun”, Mella analysoi.
Mella kuitenkin korostaa, että kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn tai valvonnan keventämistä.
”On yksinkertaisesti varmistettava, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa”, Mella kiteyttää.
Finanssiala ry järjestää keskiviikkona 19.11. seminaarin eurooppalaisen finanssisääntelyn yksinkertaistamisen tarpeesta. Omassa puheenvuorossaan Sara Mella taustoittaa ehdotustaan. Tilaisuuden pääpuhujana on komissaari Valdis Dombrovskisin kabinettipäällikkö Michael Hager. Seminaari pidetään Finlandia-talolla Helsinki-salissa klo 15 alkaen. Medialla on tilaisuuteen vapaa pääsy. Lue tarkemmin seminaarin ohjelmasta: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.2025 | Finanssiala
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sara Mellan haastattelupyynnöt Nordean viestinnän kautta (media@nordea.fi, puh. 09 42451006)
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiMari Pekonen-RantaJohtaja, EU-asiat
Puh:+358 20 793 4213mari.pekonen-ranta@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Kutsu seminaariin: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 10:43:41 EET | Tiedote
Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme