Opetushallituksen raportti: Peruskoulujen ja lukioiden määrä on edelleen laskussa

Peruskouluverkko supistui yli 70 prosentissa Suomen kunnista vuosivälillä 2011–2024. Koulujen määrä kasvoi ainoastaan neljässä kunnassa ja ennallaan se pysyi 83 kunnassa. Kaikissa kunnissa toimii edelleen vähintään yksi peruskoulu. Yhden peruskoulun kuntien määrä on tarkastelujaksolla kaksinkertaistunut 80 kuntaan, ja myös kahden ja kolmen peruskoulun kuntien määrä on kasvanut merkittävästi.

– Jos kehitystahti jatkuu samana, nykyinen 2 000 peruskoulun verkko voi edelleen harventua jopa 1 500 kouluun. Päätösvalta tästä on koulutuksen järjestäjien eli käytännössä talousarvioita vuosittain tekevien kuntien käsissä, sanoo raportin toteuttamisesta vastannut opetusneuvos Riku Honkasalo Opetushallituksesta. 

Vuonna 2011 Suomessa oli keskimäärin 1 986 asukasta yhtä peruskoulua kohti, vuonna 2025 jo 2 854.

Myös lukioiden määrä on laskenut vuosina 2011–2024, mutta ei suhteellisesti samaa vauhtia peruskoulujen kanssa: vuonna 2011 Suomessa toimi 390 lukiota ja vuonna 2024 enää 334. Lukioiden määrä pysyi ennallaan lähes 90 prosentissa kunnista, muttei kasvanut yhdessäkään kunnassa. Lukiottomien kuntien määrä on pysynyt tasaisena: vuonna 2025 niitä on 81. 

Vuonna 2011 Suomessa oli keskimäärin 13 885 asukasta yhtä lukiota kohden, vuonna 2025 määrä oli jo 16 925.

Peruskoulujen ja lukioiden määrä on vähentynyt, mutta koko kasvanut

Vuosina 2011–2024 perusopetuksen oppilaiden määrä kasvoi valtakunnallisesti 4,5 %. Kasvu jakautui kuitenkin huomattavan epätasaisesti kuntien välillä. Oppilasmäärä nousi hieman koko väestön kasvua voimakkaammin, mutta peruskoululaisten osuus väestöstä on edelleen noin 10 %. 

Samalla peruskoulujen määrä on pudonnut lähes 30 % ja koulujen koko kasvanut. Kun keskimääräinen koulukoko vuonna 2011 oli 194 oppilasta, vuoden 2025 alussa se oli jo 279 oppilasta.

Vastaavalla ajanjaksolla lukiolaisten määrä nousi 3,5 %, kun taas lukioikäisen väestön eli 16–18-vuotiaiden määrä putosi 2,5 %. Lukiolaisten määrä on tarkastelujaksolla vaihdellut jonkin verran; käännös lievään nousuun on tapahtunut tarkastelujakson loppupäässä. Lukioiden määrä laski 14,5 % ja niiden koko kasvoi: vuonna 2011 lukioissa oli keskimäärin 280 opiskelijaa, 2025 jo lähes 340.

– Peruskouluikäisten määrän arvioidaan vähenevän vuoteen 2040 mennessä yli 16 % koko maassa ja kaikissa maakunnissa, ja vastaavan kehityksen ennakoidaan tapahtuvan myös lukioikäisten kohdalla, sanoo Honkasalo.

Raportti tarjoaa tietopohjaa julkiselle keskustelulle

Julkisuudessa keskustellaan paljon peruskouluverkon harvenemisesta ja sen moninaisista vaikutuksista kunnille. Aiheesta on tehty myös selvityksiä, tuoreimpana Jyväskylän yliopiston opetus- ja kulttuuriministeriön tilauksesta tekemä Perusopetuksen tilannekuva erilaistuvissa kunnissa.

Opetushallituksen juuri julkaisemassa Peruskoulut ja lukiot. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisen nykytila, tulevaisuus ja ennakoinnin osuvuus -raportissa haetaan uusia näkökulmia täydentämään tilannekuvaa. Raportissa tarkastellaan peruskoulu- ja lukioverkkojen kehitystä sekä valtakunnallisella tasolla että alueellisesti vuosina 2011–2024. Lähteenä ovat tilastopalvelu Vipusen tilastot, joista raporttiin on saatu aiempaa tarkempaa vertailutietoa kunnittain ja maakunnittain. 

Lisäksi raportissa verrataan toteutunutta kehitystä Opetushallituksen vuonna 2013 julkaisemiin ennakointitietoihin. Samalla ennakoidaan Tilastokeskuksen väestöennusteen pohjalta perusopetus- ja lukioikäisten määrän kehittymistä vuoteen 2040 mennessä kunnittain ja maakunnittain. Raportin tietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman väestökehityksen haasteita perusopetuksen järjestämisessä käsittelevän työryhmän työssä.

Samaa tematiikkaa on tarkasteltu myös Opetushallituksen vuonna 2020 julkaisemassa Perusopetuksen ja kouluverkon tulevaisuudennäkymiä -raportissa. Siinä esitettiin kouluverkon tulevasta kehityksestä kolme skenaariota, joista jyrkimmän mukaan kouluverkko puolittuisi vuoteen 2040 mennessä.

Nyt julkaistussa raportissa päädyttiin toteutuneen kehityksen perusteella lähelle keskimmäistä skenaariota, jossa koulujen määrän arvioidaan vähenevän maltillisemmin. Uusi ennuste on puhtaasti matemaattinen.