Aluehallitukselle esitetään yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä johto-, hallinto- ja asiantuntijatehtävien vähentämiseksi

Maanantaina 24.11. kokoontuvalle aluehallitukselle esitetään, että Kanta-Hämeen hyvinvointialueella käynnistetään johto-, hallinto- ja asiantuntijahenkilöstön yhteistoimintaneuvottelut. Esitys perustuu hyvinvointialueen kasvaviin kustannuspaineisiin, talouden tasapainottamisohjelmien vajaaseen toteumaan sekä pitkän aikavälin heikentyneisiin rahoitusnäkymiin.

Hyvinvointialuejohtajan esityksen mukaan yhteistoimintaneuvottelut käynnistetään kaikilla toimialoilla tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Neuvottelut koskisivat noin 800 työntekijää hallinto-, johto-, asiantuntija-, toimistotehtävissä sekä muissa tukipalvelutehtävissä. Neuvottelujen ulkopuolelle jäisivät pääosin välitöntä asiakastyötä tekevät ammattilaiset, esimerkiksi hoitohenkilöstö, pelastajat ja sosiaalityöntekijät.

Neuvottelujen tavoitteena on saavuttaa noin kuuden miljoonan euron pysyvä vuosittainen säästö, mikä vastaa enintään 150 henkilötyövuoden vähennystä. Säästöillä haetaan pysyviä taloudellisia vaikutuksia vuosille 2027 ja 2028. Samaan aikaan Oma Häme etsii aktiivisesti muita ratkaisuja talouden tasapainottamiseen, jotta henkilöstön vähennystarve saadaan minimoitua.

– Neuvottelut tullaan käymään tiiviissä yhteistyössä henkilöstön ja henkilöstöjärjestöjen kanssa. Teemme kaikki mahdolliset toimet, jotta voimme vähentää henkilöstövaikutuksia ja löytää vaihtoehtoja irtisanomisille. Tavoitteemme on tehdä hyvää yhteistyötä henkilöstöedustajien kanssa, painottaa henkilöstöjohtaja Johanna Bjerregård Madsen.

Ensisijaisesti ratkaisuja haetaan tehtävien tai toimenkuvien muutoksilla sekä määräaikaisten, eläköityneiden tai irtisanoutuneiden paikkojen täyttämättä jättämisellä. Työntekijöille voidaan myös tarjota toista tehtävää. Neuvottelut saattavat johtaa myös osa-aikaistamisiin ja irtisanomisiin. Samassa yhteydessä arvioidaan kriittisesti toimialojen nykyisiä organisaatio- ja johtamisrakenteita ja niiden toimivuutta. Lisäksi neuvotteluissa käydään läpi myös muut keskeiset henkilöstön palvelussuhde-ehdot, paikalliset sopimukset ja henkilöstöedut.

– Tämä esitys on talouden näkökulmasta välttämätön. Lyhyen aikavälin talouden käänne on ollut myönteinen, mutta tulevien vuosien rahoituskehitys ja kustannuspaineet edellyttävät rakenteellisia ratkaisuja. Me olemme etsineet ja etsimme tosissamme kaikkia mahdollisia keinoja taloustilanteen parantamiseksi, jotta henkilöstövähennyksiin ei tarvitsisi mennä, sanoo hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen.

Neuvottelut tullaan käymään yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa, ja tavoitteena on saattaa ne päätökseen helmikuun 2026 aikana. Neuvottelut käynnistetään välittömästi, mikäli aluehallitus hyväksyy esityksen 24. marraskuuta.

Talouspaineet edellyttävät uusia rakenteellisia toimia

Hyvinvointialue on tehnyt talouden tasapainottamiseksi jo useita talousohjelmia ja sopeuttanut käyttötalouttaan. Työ on edennyt pääosin hyvin, mutta toimenpiteiden vaikutukset eivät vielä toteudu sataprosenttisesti. Kun kustannuspaineet kasvavat samaan aikaa ja valtion rahoitus kiristyy, on arvioitava myös henkilöstön määrää. Valtakunnallisesti hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa kustannusten kasvu ylittää valtionrahoituksen kehityksen.

Oma Hämeen talous on alkuvuoden 2025 aikana kehittynyt suotuisaan suuntaan, mutta tilanne on heikentynyt loppuvuotta kohden. Ennuste talouden tasapainottamisohjelmien toteumasta oli syyskuun lopussa noin 80 prosenttia, mikä on noin 13,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin talousarviossa. Tämä aiheuttaa merkittävän riskin talousarviossa tavoitellun 28,5 miljoonan euron ylijäämän toteutumiselle.

– Lähtötilanne alueellamme vuonna 2023 on vaikuttanut meidän kustannustemme kehitykseen, eikä alijäämän syntymistä olisi voinut estää. Olemme onnistuneet hyvin menojen hillitsemisessä - menojen kasvu on meillä valtakunnan pienimpiä. Mutta tasapainottamisohjelmien toteuma vuosina 2024–2026 on kumulatiivisesti 25–35 miljoonaa odotettua vähemmän. Olemme halunneet varmistaa, että tämä toimenpide on ehdottoman välttämätön, siksi yhteistoimintaneuvottelut aloitetaan nyt, kertoo Naukkarinen. 

Koska talouden tasapainottamisohjelmien, käyttötalouden sopeuttamisohjelman ja muiden säästötoimenpiteiden tavoitteisiin ei ole täysimääräisesti päästy, on ryhdyttävä toimiin, joilla talouden tasapaino saavutetaan vuosien 2027 ja 2028 aikana. Hyvinvointialueen rahoitusnäkymät kiristyvät myös pitkällä aikavälillä. Vuoden 2028 rahoitusennuste osoittaa valtionrahoituksen negatiivista kehitystä, mikä edellyttää menojen kasvun pysyvää hillintää ja rakenteellisia muutoksia. Samanaikaisesti uudet kustannuspaineet – erityisesti palkkakustannusten nousu ja toimintamenojen kasvu – heikentävät talouden tasapainoa.

Tulevien vuosien rahoituskehitystä ja kustannuspaineita ei ollut mahdollista ennakoida aiemmin. Oma Hämeessä oli hallintoa koskevat yhteistoimintaneuvottelut alkuvuonna 2024. Sen jälkeen talouden näkymät ovat muuttuneet merkittävästi, ja valtakunnalliset rahoituslinjaukset ovat kiristyneet entisestään. Kustannusten hillintää on jatkettava rakenteellisesti, jotta hyvinvointialueen talous ja palvelut voidaan turvata tulevina vuosina.