Aikuisten lintujen hengissä säilyminen vaikuttaa pikkulintujen runsauteen enemmän kuin lisääntymismenestys

Helsingin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin kumpi vaikuttaa pikkulintujen kannanvaihteluihin enemmän, aikuisten lintujen selviytyminen talven yli vai menestys pesimäseuduilla. Väitöskirjatutkija Inari Nousiaisen mukaan sekä hengissä säilyminen että menestys pesimäseudulla vaikuttavat positiivisesti varpuslintujen kannanvaihteluihin, mutta ensin mainitulla on suurempi rooli.  

– Esimerkiksi pihapiirin tuttujen lintujen, kuten kirjosiepon ja sinitiaisen, yksilömääriin vaikuttaa enemmän se, miten aikuiset linnut selviävät talvesta kuin edelliskesän poikasten määrä, sanoo Inari Nousiainen, Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Vaikutusta linnustonsuojeluun

Aikuisten lintujen hengissä säilymisen vaikutus vuosittaiseen kannanvaihteluun oli suurinta kirjosiepon kaltaisten tropiikissa talvehtivien kaukomuuttajien parissa. Sinitiaisella ja muilla Euroopassa talvehtivilla lajeilla vaikutus ei ollut yhtä suuri. Syy tähän lienee, että kaukomuuttajat viipyvät vähemmän aikaa lisääntymisalueillaan ja pesivät usein vain kerran kesän aikana. Moni Euroopassa talvehtiva laji taas voi pesiä kahdesti. Tutkimus vahvistaa käsitystä, että kaukomuuttavia lintuja tulee suojella muuallakin kuin niiden pesimäalueilla.

– Muuttolinnut eivät tunnusta kansainvälisiä rajoja, joten niiden suojelu, kuten elinympäristöjen ennallistaminen, vaatii kansainvälistä yhteistyötä, kommentoi yli-intendentti Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta.

Kylmempi ilmasto lisää lintukantojen vuosittaista vaihtelua

Tutkimuksessa havaittiin aikuisten hengissä säilymisen ja lisääntymismenestyksen selvittävän enemmän vuosittaisesta kannanvaihtelusta Euroopan pohjoisosissa kuin eteläosissa. Tutkijat arvelevat, että tämän taustalla on ilmastolliset syyt: yleisesti lintupopulaatioiden koko vaihtelee enemmän kylmemmissä ilmastoissa, sillä sään vuosittainen vaihtelu, kuten esimerkiksi kylmät talvet ja keväät, hankaloittavat lintujen selviytymistä ja pesintää.

Ainutlaatuinen, laadukas aineisto

Tutkimus tehtiin kansainvälisenä yhteistyönä ja sitä johtivat tutkijat Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Tutkimus julkaistiin lokakuussa Oecologia - julkaisusarjassa. Aineisto käsittää 33 lintulajin ja yli 1,2 miljoonan linnun rengastusaineiston yhdestätoista Euroopasta maasta.

– Aineisto on ainutlaatuinen, koska sitä kerätty vuosikymmeniä samalla vakioidulla menetelmällä jokaisessa maassa. Haluaisin kiittää kaikkia vapaaehtoisia lintujen rengastajia ja tietenkin kaikkia lintuja tutkimukseen osallistumisesta, sanoo Nousiainen.