Katsaus Suomen lainamarkkinaan vuoden 2025 lopulla - Hälyttävät faktat
Vuoden 2025 loppua kohti, Suomen talous vaikuttaa edelleen heikolta. Hidastuva kasvu, geopoliittinen jännite ja muut globaalit riskit eivät helpota tilannetta, jossa Suomi joutuu edelleen rahoittamaan julkista velkaansa ottamalla lisää lainaa.

Kun kuluttaja vertaa lainoja, tarkoituksena on yleensä löytyy pitkällä aikavälillä vähäriskisin vaihtoehto. Suomessa tämä ei ole kuitenkaan toiminut viime vuosina kuluttajien eikä valtionkaan toimesta.
Siinä missä Eurooppalaiset asuntolainat on sidottu pitkiin, jopa 30-vuotisiin kiinteisiin korkoihin, Suomessa on suosittu 12-kk Euriboria. Tämä korkoinstrumentti reagoi markkinamuutoksiin huomattavan nopeasti ja altistaa siten lainanottajan täysimääräisesti korkosyklien heilahteluille. Tämä näkyi erityisen selvästi vuosina 2022–2024, jolloin Euribor nousi jyrkästi ja nosti suomalaisten asuntolainanlyhennykset aivan uudelle tasolle.
Valtion tasolla tilanne ei ole ollut juurikaan parempi. Suomella toki oli pitkät ja matalaan korkotasoon sidotut kiinteäkorkoiset lainat, jotka edellinen hallitus kuitenkin muutti, samaan aikaan, kun muut Euro-valtiot (esim. Itävalta), ottivat jopa 100-vuotista nollakorkoista kiinteää lainaa.
Suomen päätös onkin osoittautunut jälkiviisaasti katsottuna kalliiksi. Kun korot lähtivät nousuun, Suomen lyhyt maturiteetti ja aiempien lainojen vaihtaminen lyhyempiin korkosidonnaisuuksiin nosti velanhoitokustannuksia nopeammin kuin useimmissa muissa euroalueen maissa.
Vuoden 2025 lopulla tämä näkyy konkreettisesti valtion korkomenoissa. Suomen velanhoitokulut ovat kasvaneet miljardeilla euroilla verrattuna siihen, mitä ne olisivat olleet pidemmällä korkosuojauksella. Sijoittajat ovat myös hinnoitelleet Suomen velkaan aiempaa korkeampaa riskipreemiota, mikä kertoo kansainvälisestä arviosta siitä, että Suomen talouden rakenteelliset heikkoudet ovat tulleet näkyviin.
Vaikka valtion talous ei olekkaan sama asia kuin kuluttajien talous, tilanne heijastuu väistämättä myös kuluttajamarkkinaan. Koska korkoympäristö on epävarma ja Euriborin vaihtelu herkkää, kotitaloudet ovat varovaisia velkaantumaan tai edes nostamaan asuntolainoja. Tämä hidastaa kotimaista kysyntää, vaikuttaa negatiivisesti rakentamiseen sekä muihinkin korkoherkkiin toimialoihin, mikä puolestaan hillitsee talouskasvua entisestään.
Kokonaisuutena Suomen lainamarkkina vuoden 2025 lopulla on tilanne, jossa kuluttajien, yritysten ja valtion pitkäaikaiset korkoriskit ovat konkretisoituneet yhtä aikaa. Se ei tarkoita välitöntä kriisiä, mutta se tarkoittaa, että Suomen rahoitusympäristö on huomattavasti kalliimpi ja haavoittuvampi kuin se olisi ollut paremmilla päätöksillä. Tämä korostaa tarvetta pidempien maturiteettien hallintaan, rakenteellisiin talousuudistuksiin ja velkarakenteen tarkempaan suunnitteluun tulevina vuosina.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Masi
asiakaspalvelu@lainavertailija.comlainavertailija.comLinkit
Lainavertailija.com
https://lainavertailija.com/
Lainojen vertailupalvelu, joka auttaa suomalaisia löytämään edullisemmat rahoitusratkaisut.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Infinity Grow Oy
Yhdysvaltalaisten teknologiayhtiöiden arvostukset ovat kääntyneet laskuun19.11.2025 10:05:01 EET | Tiedote
Viimeiset 3 vuotta ovat olleet erinomaista aikaa maailman suurimmille teknologiayhtiöille eli niin sanotulle Magnificient Seven:ille. Näiden yhtiöiden osakkeet ovat nousseet satoja – jopa tuhansia prosentteja tekoälyhuuman ajamina. Tällä hetkellä markkinat ovat kuitenkin arvioimassa nousun kestävyyttä uudelleen.
Yhdistelylainojen kysyntä kasvaa voimakkaasti vuonna 202617.11.2025 22:40:35 EET | Tiedote
Suomalaisten kiinnostus yhdistää useita kalliita lainoja yhdeksi edullisemmaksi kokonaisuudeksi on selvässä kasvussa. Vuonna 2026 kysynnän odotetaan nousevan ennätystasolle korkotason tasaantuessa ja pankkien kilpailun kiristyessä. Yhdistelylainat auttavat kotitalouksia hallitsemaan talouttaan paremmin ja pienentämään kuukausikuluja.
Lainakysynnän odotetaan kasvavan vuonna 202630.10.2025 15:31:12 EET | Tiedote
Kuluttajien ja pk-yritysten lainakysyntä on ollut viime vuosina poikkeuksellisen varovaista, mutta ennusteiden mukaan vuosi 2026 tuo markkinoille piristymisen merkkejä. Talouden elpyminen, inflaation tasaantuminen ja korkotason mahdollinen lasku tukevat rahoitusmarkkinoiden vilkastumista.
Uusi finanssipoliittinen suunnitelma linjaa talouden suuntaa vuoteen 2029 asti26.10.2025 09:45:00 EET | Tiedote
Valtioneuvosto on hyväksynyt julkisen talouden suunnitelman vuosille 2026–2029, joka määrittää Suomen talouspolitiikan ja verolinjaukset seuraavalle hallituskaudelle. Suunnitelma on merkittävä, sillä se vaikuttaa suoraan yritysten toimintaympäristöön, investointimahdollisuuksiin ja julkisen sektorin hankintoihin.
Kulutusluottoihin tulossa merkittäviä muutoksia vuonna 202625.10.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2026 aikana kulutusluottoja koskeva sääntely uudistuu perusteellisesti. Muutokset perustuvat uuteen EU:n kuluttajaluottodirektiiviin (EU) 2023/2225, joka astuu Suomessa voimaan 20.11.2025 ja tulee sovellettavaksi 20. marraskuuta 2026. Samalla myös kotimainen kuluttajansuojalaki päivitetään vastaamaan uusia vaatimuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme