Säästö vai riski: perintöveron viivästyskorko muuttuu vuodenvaihteessa tavalla, jota harva on huomannut

Perintöveron kevennyksiä on pidetty kuluttajille ja perheille tervetulleena helpotuksena aikana, jolloin elinkustannukset ja korkomenot ovat nousseet nopeasti.

Tärkeimmät perintö- ja lahjaveron muutokset 2026

• Perintöveron alaraja: 20 000 € → 30 000 €

• Lahjaveron alaraja: 5 000 € → 7 500 €

• Perintöveron viivästyskorko: 8 % → Viitekorko + 2 %

• Sukupolvenvaihdoshuojennus: ei alaikäisille → myös alaikäisille
  
  Lisää aiheesta: Vero.fi

Piilevä riski markkinaehtoisessa korossa

Harvempi on kuitenkaan huomannut, että uudistus muuttaa myös merkittävän osan perintöverotusta. Viivästyskorko sidotaan viitekorkoon vuoden 2026 alusta. Tämä muutos tekee perintöveron maksamisen joustavammaksi, mutta samalla se siirtää korkoriskin valtiolta suoraan kuluttajille.

Aiemmin perintöveron viivästyskorko oli kiinteä ja ennakoitava. Vuodesta 2026 alkaen viivästyskoron taso elää kuitenkin markkinakoron mukana. Jos viitekorko laskee, myös perintöveron viivästyskorko laskee merkittävästi. Mutta jos viitekorko pysyy korkealla tai nousee, viivästyskorko voi jopa ylittää aiemman tason.

Jarruna vaikeasti realisoitava omaisuus

Riski korostuu erityisesti tilanteissa, joissa perintö koostuu epälikvideistä varoista, kuten kiinteistöistä, metsäomaisuudesta tai yritysosakkeista. Niissä perinnön realisointi vie aikaa, ja moni on tähän asti turvautunut viivästyskorolliseen maksuun tai ottanut jopa lainaa perintöä varten. Vuoden 2026 mallissa viivästysmaksun todellinen kustannus riippuu kuitenkin päätöksentekohetken markkinatilanteesta, eikä enää ennalta lukitusta korkotasosta.

Suomessa suuri osa velasta, niin valtion, yritysten kuin kotitalouksienkin, on sidottu lyhyisiin korkoihin. Tämä tekee taloudesta erittäin reaktiivisen viitekoron liikkeille. Kun valtion riskipreemio on viime vuosina kohonnut ja Euribor-korot heilahdelleet poikkeuksellisen voimakkaasti, myös perinnönsaajien riski korostuu uudessa mallissa.

Miten käy pitkässä juoksussa?

Uudistus on siis kaksiteräinen miekka. Se keventää veroja ja lisää joustoa, mutta samalla se avaa oven korkoyllätyksille, joihin kuluttajat eivät välttämättä ole varautuneet. Lopullinen kysymys onkin yksinkertainen, mutta ratkaiseva: missä korkoympäristössä Suomi elää seuraavat vuodet? Jos korot laskevat, uudistus voi tuoda merkittäviä säästöjä. Jos ne eivät laske, viivästyskorko voi pysyä yllättävän korkeana ja perintöveron maksun lykkääminen muuttuu nopeasti kalliiksi päätökseksi.

Miten kuluttaja voi hallita uutta korkoriskiä?

Perintöveron uudistettu korkomalli korostaa entistä enemmän ajoituksen merkitystä. Jos perittävän omaisuuden realisointi kestää tai markkinakorkojen kehitystä on vaikea ennakoida, osa perillisistä saattaa joutua pohtimaan vaihtoehtoisia tapoja rahoittaa verot ajoissa. Yksi käytännön ratkaisu, jota monet asiantuntijat pitävät harkitsemisen arvoisena, on varmistaa perintöveron maksu ulkoisella rahoituksella silloin, kun korkotaso on vielä kohtuullinen.

Mistä viivästyskorko muodostuu vuonna 2026?

Vuonna 2026 perintöveron viivästyskorko määräytyy Suomen Pankin viitekoron ja lakisääteisen +2 prosenttiyksikön marginaalin perusteella. Nykyisten korko-odotusten valossa kokonaisviivästyskorko olisi noin 6,5 prosenttia, mutta lopullinen taso riippuu vuoden alussa vahvistettavasta viitekorosta. 

Mikäli markkinakorot nousevat tai viitekorko heilahtelee, perintöveron viivästyskorko voi kohota 8–9 prosentin tasolle. Tämä tarkoittaa, että vuonna 2026 viivästyskorko voi olla jopa korkeampi kuin nykyinen (vuoteen 2025 asti voimassa ollut) kiinteä perintöveron viivästyskorko. On myös hyvä muistaa, että perintöveron viivästyskorko on aina ollut oma erityissääntönsä, eikä se noudata yleistä viivästyskorkokaavaa. Vuoden 2026 alusta muuttuu vain se, että korko sidotaan viitekorkoon kiinteän koron sijaan.

Asiantuntijan näkemys

Lainavertailija.com -palvelun Atte Savukoski muistuttaa, että uuden mallin myötä perinnönsaajien on punnittava tarkasti, maksetaanko perintövero viivästyskorolla vai erillisellä lainalla. Verottaja siirtää maksamattoman perintöveron ulosottoon 10 vuoden kuluttua, mikä asettaa luonnollisen takarajan viivästyskorolla maksamiselle.

Savukosken mukaan markkinaehtoinen laina voi olla perusteltu ratkaisu silloin, kun maksua halutaan jaksottaa pidemmälle kuin verottajan tarjoamat 10 vuotta. Lainaa voi saada jopa 15 vuoden maksuajalla, mikä antaa enemmän liikkumavaraa ja suojaa korkoheilunnalta.

Hän kuitenkin korostaa, että lainatarjouksia on arvioitava kokonaiskustannusten näkökulmasta. Mikäli markkinaehtoisen lainan korko nousee selvästi yli 8 prosentin ja takaisinmaksuaika jää alle 10 vuoden, perintöveron maksamiseen otettu markkinaehtoinen laina voi tulla kokonaisuutena kalliimmaksi kuin verottajan tarjoama viivästyskorko.

Milloin markkinaehtoinen laina on järkevämpi?

Sen sijaan tilanteissa, joissa rahoitustarve ulottuu selvästi yli 10 vuoden aikajänteen, on useimmiten järkevää turvautua markkinaehtoiseen lainaan ja maksaa perintövero pois heti, jotta viitekorkoon sidottu viivästyskorkoriski ei kumuloidu vuosien varrella. Pitkällä aikavälillä viivästyskoron sidonta viitekorkoon voi muodostaa huomattavan riskin, mikäli markkinakorot jatkavat nousuaan, jolloin viivästyskoron kokonaishinta voi kasvaa olennaisesti.

Juuri näiden tekijöiden vuoksi perintöveron rahoitus muuttuu uuden mallin myötä aidoksi taloudelliseksi valinnaksi, jossa lyhyen ja pitkän aikavälin korkoriskit on punnittava huolellisesti. Lopulta valinta selkeytyy vasta, kun maksun aikajänne on tiedossa.