Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUn johtaja Saija Niemelä-Pentti puheenjohtajaksi Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen verkostoon
20.11.2025 14:00:00 EET | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
”Ammatillisen koulutuksen merkitys on nyt suurempi kuin koskaan. Suomi tarvitsee osaajia niin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi kuin koulutustason nostamiseksi. Lähes puolet ammattikorkeakouluopintonsa aloittavista tulee ammatillisesta koulutuksesta, joten väylien vahvistaminen on tärkeää”, toteaa Areenan tuore puheenjohtaja Saija Niemelä-Pentti Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUsta.
Myös väestökehitys haastaa järjestäjiä monella tapaa. Oppivelvollisuusikäisten määrä vähenee, mutta samanaikaisesti opiskelijoiden tuen tarve kasvaa. Kaikkiin tuen tarpeisiin ei voida vastata pelkällä koulutuksella.
”Tarvitsemme uudenlaisia ratkaisuja opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kuntaliiton ja Areena-verkoston esittämä kuntouttavan opetuksen malli on yksi lupaava suunta. Siinä yhdistetään hyvinvointialueiden palvelut, työpajatoiminnan sisältöjä ja ammatillisen koulutuksen vahvuudet”, Niemelä-Pentti sanoo.
Kuntaliitto on kutsunut ammatillisen koulutuksen Areenan puheenjohtajaksi kaudelle 2026–2027 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUn johtajan Saija Niemelä-Pentin.
Ammatillinen koulutus isojen muutosten keskellä
Ammatillinen koulutus on parhaillaan useiden samanaikaisten uudistusten kohteena. Toiminnanohjausta, rahoitusjärjestelmää ja oppimisen tukea uudistetaan laaja-alaisesti. Myös ammatillisen koulutuksen rooli työllisyyden edistäjänä on kasvanut kuntien TE-palvelujen järjestämisvastuun myötä.
”Ammatillisen koulutuksen merkitys on nyt suurempi kuin koskaan. Suomi tarvitsee osaajia niin työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi kuin koulutustason nostamiseksi. Lähes puolet ammattikorkeakouluopintonsa aloittavista tulee ammatillisesta koulutuksesta, joten väylien vahvistaminen on tärkeää”, toteaa Areenan tuore puheenjohtaja Saija Niemelä-Pentti.
Väestökehitys haastaa järjestäjiä monella tapaa. Oppivelvollisuusikäisten määrä vähenee, mutta samanaikaisesti opiskelijoiden tuen tarve kasvaa. Kaikkiin tuen tarpeisiin ei voida vastata pelkällä koulutuksella.
”Tarvitsemme uudenlaisia ratkaisuja opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kuntaliiton ja Areena-verkoston esittämä kuntouttavan opetuksen malli on yksi lupaava suunta. Siinä yhdistetään hyvinvointialueiden palvelut, työpajatoiminnan sisältöjä ja ammatillisen koulutuksen vahvuudet”, Niemelä-Pentti sanoo.
Niemelä-Pentti näkee ammatillisen koulutuksen olevan myös tärkeä tulevaisuuden uskon ja paremman huomisen toivon herättäjä niin nuorissa kuin aikuisissa.
”Koulutus luo osaamista ja osaaminen varmistaa osaltaan työllistymistä. Tällä hetkellä ilmassa on liikaa negatiivisuutta ja se vaikuttaa vahvasti meidän kaikkien mielialoihin. Ammatillinen koulutus pystyy ammatillisen osaamisen kasvattamisen lisäksi tarjoamaan myös osallisuutta ja hyvinvoinnin tukemista. Näitä kaikkia on syytä vahvistaa jatkossa.”
Myös tutkintojärjestelmä on murroksessa. Suomessa on 160 ammatillista tutkintoa, joista 42 on perustutkintoja. Tekniikan aloilla osaajatarve kasvaa, ja koulutustarjontaa tulisi voida toteuttaa nykyistä joustavammin eri tutkintojen osia yhdistämällä, jotta osaamisen saatavuus voidaan turvata koko maassa.
Areena-verkostolla ja sen työvaliokunnalla on keskeinen merkitys Kuntaliiton käytännön työhön ja tulevaisuuden linjauksiin
Ammatillinen koulutus on olennainen osa kuntien sivistystehtävää sekä kuntien vastuulle siirtyviä TE-palveluja.
”Areena-verkostolla on merkittävä rooli Kuntaliiton asiantuntijatyössä ja tulevaisuuden linjauksissa. Verkosto kokoaa yhteen ammatillisen koulutuksen johtajat, jotka tuntevat alueiden tilanteet ja kehittämistarpeet parhaiten”, kertoo Kuntaliiton kehittämispäällikkö Maarit Kallio-Savela.
Kuntaliiton toiminnassa on mukana 44 ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Kuntataustaiset järjestäjät vastaavat yli 80 prosentista ammatillisen koulutuksen tavoitteellisista opiskelijavuosista.
Ammatillisen koulutuksen Areena on Kuntaliiton ammatillisen koulutuksen asiantuntijaverkosto. Verkosto kokoontuu kolme kertaa vuodessa, ja sen työvaliokunta käsittelee ajankohtaisia ja strategisia kysymyksiä tiiviimmin. Puheenjohtajansa johdolla Areena verkosto osallistuu kansalliseen koulutuspoliittiseen keskusteluun tuoden esille kuntataustaisen monialaisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien näkemyksiä.
Areenan työvaliokunta kaudella 2026-2027
Helsingin kaupunki ammatillisen koulutuksen päällikkö, Stadin AO johtava rehtori Maria Sarkkinen
Itä-Savon koulutuskuntayhtymä, kuntayhtymän johtaja, rehtori Jukka Mustonen
Keskipohjanmaan koulutuskuntayhtymä, johtaja Ari Maunuksela
Länsirannikon Koulutus oy toimitusjohtaja Juha Miikkulainen
Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, kuntayhtymän johtaja Timo Hakkarainen
Optima samkommun, direktör Max Gripenberg
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria kuntayhtymän johtaja, rehtori Esa Karvinen
Raision seudun koulutuskuntayhtymä johtava rehtori Maria Taipale
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDUn johtaja Saija Niemelä-Pentti
Valkeakosken koulutuskuntayhtymä, kuntayhtymän johtaja/rehtori Raimo (2026) / Tampereen kaupunki Tredu, johtaja Kirsi Viskari (2027)
Lisätietoja:
Kuntayhtymän johtaja Saija Niemelä-Pentti, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU, puh. 040 048 8881, saija.niemela-pentti@redu.fi
Kehittämispäällikkö Maarit Kallio-Savela, Kuntaliitto, puh. 050 437 0045, maarit.kallio-savela@kuntaliitto.fi
Projektipäällikkö Emma Holsti, Kuntaliitto, puh. 040 410 8814, emma.holsti@kuntaliitto.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiKuvat
Linkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Professoreilta vakava varoitus inhouse-lakiesityksen puutteista – perusteellinen eduskuntakäsittely tärkeää21.1.2026 20:14:25 EET | Tiedote
Kaksi Suomen johtavaa asiantuntijaa, yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki sekä valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen toteavat lausunnoissaan, että hankintalain uudistus ja etenkin sen ns. inhouse -yhtiöitä koskeva muutos on ongelmallinen perustuslain, kuntien itsehallinnon sekä taloudellisten vaikutusten arvioinnin kannalta. Ehdotettu 10 prosentin raja kohtelee kuntia eriarvoisesti. Suuret kaupungit täyttävät vaatimuksen helpommin, mutta pienille ja keskisuurille kunnille se on usein mahdotonta, mikä heikentää niiden itsehallintoa ja toimintakykyä suhteettomasti. Erityisen kestämätöntä on kuntien ja hyvinvointialueiden erilainen kohtelu. – Hallitus on puskenut lakiuudistusta eteenpäin, vaikka käytännössä kaikki muut tahot paitsi elinkeinoelämä on vastustanut sitä. Vielä marraskuussa lainsäädännön arviointineuvosto löysi useita olennaisia puutteita esitysluonnoksesta, ja useat ministeriöt sekä Kilpailu- ja kuluttajavirasto ovat esittäneet huolensa uudistuksesta, Kuntalii
Finlands aktivaste kommun är Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Pressmeddelande
Finlands aktivaste kommun år 2025 är Sotkamo. Vinnarkommunen fick under Idrottsgalan ta emot den ansedda Uno-pokalen. Kommunerna arbetar målmedvetet för att göra det möjligt för alla att röra på sig oberoende av ålder. Att stödja motion och en aktiv livsstil hör till kommunernas centrala välfärdsuppgifter. Priset överräcktes av Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen tillsammans med bowlaren Essi Pakarinen. ”Kommunernas arbete för att främja motion och idrott gäller alla kommuninvånare. Hur man rör på sig beror på dagliga val och omgivningen, sådana saker som kommunerna kan påverka. Finlands aktivaste kommun visar på ett fint sätt hur naturen kan bidra till aktivitet och välmående” säger Tammerfors borgmästare, Kommunförbundets styrelseordförande Ilmari Nurminen.
Suomen liikkuvin kunta on Sotkamo15.1.2026 19:27:07 EET | Tiedote
Suomen liikkuvin kunta 2025 on Sotkamo. Voittajakunta palkittiin arvostetulla Uno-pokaalilla Urheilugaalan lavalla. Palkinnon otti vastaan kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen, joka kiitti erityisesti kuntalaisia, seuroja ja yhteisöjä. Sotkamossa luonto ja liikunta ovat koko kunnan toiminnan ytimessä: ne kulkevat mukana strategiasta arjen tekoihin. Kunnan eri sektorit tekevät tiivistä yhteistyötä luontoliikunnan edistämiseksi. Paikallisessa opetussuunnitelmassa luonto mainitaan huikeat 555 kertaa. Luonto nähdään arjen liikuttajana, elinvoiman lähteenä ja hyvinvoinnin tukipilarina jokaiselle kuntalaiselle. Palkinnon ojensi Tampereen pormestari, Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Ilmari Nurminen yhdessä keilaaja Essi Pakarisen kanssa. “Kuntien työ liikkumisen edistämiseksi koskettaa jokaista kuntalaista. Liikkuminen syntyy arjen valinnoista ja ympäristöistä, ja juuri niihin kunnat voivat vaikuttaa. Suomen liikkuvin kunta näyttää hienosti, miten luontoa voidaan hyödyntää liikkumisen ja hyvin
Kommunförbundet anser att det inte är ändamålsenligt att införa tvåårig förskoleundervisning14.1.2026 11:36:55 EET | Pressmeddelande
Enligt Kommunförbundets bedömning ökar en utvidgning av förskoleundervisningen till två år kommunernas kostnader med cirka 150–200 miljoner euro per år. Kommunförbundet betonar att reformens konsekvenser även ska bedömas utifrån den kommunala ekonomins och servicesystemets hållbarhet. ”Det är fråga om en mycket betydande tilläggssatsning i en situation där kommunernas ekonomi redan är stram och befolkningsutvecklingen utmanar sättet att ordna de kommunala tjänsterna”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen. Som jämförelse är de kalkylerade kostnaderna för utvidgningen av läroplikten cirka 129 miljoner euro per år. Enligt Kommunförbundets beräkningar uppgår den totala kostnaden för förskoleundervisning för en åldersklass till cirka 450 miljoner euro per år, vilket innebär en besparing på uppskattningsvis 250–300 miljoner euro inom småbarnspedagogiken. Nettoeffekten för kommunerna är dock klart ökade utgifter.
Kuntaliitto ei pidä kaksivuotisen esiopetuksen käyttöönottoa järkevänä14.1.2026 11:36:55 EET | Tiedote
Kuntaliiton ensiarvion mukaan esiopetuksen laajentaminen kaksivuotiseksi lisäisi kuntien kustannuksia noin 150–200 miljoonaa euroa vuodessa. ”Kyse olisi erittäin merkittävästä lisäpanostuksesta tilanteessa, jossa kuntien talous on jo valmiiksi tiukka ja väestökehitys haastaa kuntien palveluiden järjestämisen tapaa”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toteaa. Vertailun vuoksi oppivelvollisuuden laajentamisen laskennalliset kustannukset ovat noin 129 miljoonaa euroa vuodessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme