Kanta-Hämeen hanke valmistui: uusi palveluiden vaikuttavuuden arviointimalli käyttöön

Kanta-Hämeen hyvinvointialue on kahden vuoden EU-rahoitteisessa hankkeessa kehittänyt uuden tavan arvioida palveluiden vaikuttavuutta systeemitasolla. Työ tuottaa merkittäviä hyötyjä sekä hyvinvointialueiden johtamiselle että asukkaiden palvelupolkujen sujuvoittamiselle. Hanke on osa laajempaa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -kokonaisuutta.

Vaikuttavuuden arviointimallin avulla asukkaiden palvelupolut selkeytyvät, palvelunohjaus paranee ja palvelukokemus sujuvoituu. 

– Suurimmat hyödyt näkyvät pitkällä aikavälillä, kun pystymme suunnittelemaan palveluja entistä ennakoivammin, kertoo Kanta-Hämeen hyvinvointialueen tieto- ja vaikuttavuusjohtaja Katja Antikainen.

Samalla palvelurakennetta voidaan keventää, mikä vahvistaa hyvinvointialueiden kykyä toimia kustannustehokkaasti tulevina vuosina.

Hankkeen suunta löytyi hyvinvointialueuudistuksen tavoitteista

Hanketta ovat ohjanneet hyvinvointialueuudistuksen tavoitteet: palvelujen laadun ja asiakaslähtöisyyden parantaminen sekä kustannusten hallinta pitkäjänteisellä ja vaikuttavalla tavalla. Hankkeessa hyödynnettiin myös 2010-luvulla kuntakokeilulain aikana Etelä-Karjalassa tehtyä tutkimus- ja kehitystyötä.

– Kanta-Hämeen hyvinvointialue on tarjonnut tutkimuksella erinomaisen ympäristön. Organisaation strategiassa korostuvat asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus, ja tietojohtaminen nähdään keskeisenä työkaluna aina ammattilaistasolta ylimpään johtoon, Antikainen sanoo.

Kaksi vuotta kestänyt hanke on lopuillaan ja tulokset valmiina. Työ henkilökeskeisen tietomallin kehittämiseksi jatkuu tutkimushankkeen jälkeen osana hyvinvointialueen perustyötä.

Hankkeen keskeiset tulokset

Hankkeessa on kehitetty henkilökeskeinen tietomalli, joka muodostaa perustan vaikuttavuuden arvioinnille. Mallia hyödynnetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueella jo: 
•    tutkimuksessa
•    palveluiden vaikuttavuuden seurannassa
•    tuottavuus- ja vaikuttavuusanalyyseissä
•    asiakasohjauksessa

Käyttöä testataan parhaillaan ennakoivassa analytiikassa ja palvelupolkujen seurannassa. Käyttökohteita laajennetaan tulevaisuudessa kustannuslaskentaan ja mahdollisesti asiakkaan mobiilipalveluihin.

Yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa on kehitetty tietomallista kansallinen versio, joka tulee uudistamaan kansallista tiedonkeruuta kustannustehokkaasti. Tämän myötä: 
•    kansallisen tietopohjan laatu paranee
•    tiedon sisältö laajenee
•    hyvinvointialueet saavat muilta hyvinvointialueilta entistä ajantasaisempaa vertailutietoa oman toimintansa kehittämisen tueksi

Uutta tutkimustietoa henkilökeskeisestä tietomallista

Hanke tuottaa uutta tutkimustietoa siitä, miten henkilökeskeinen tietomalli mahdollistaa vaikuttavuuden arvioinnin ja miten kustannustietoa voidaan hyödyntää arvioinnin tukena. Mallia käytetään Kanta-Hämeen hyvinvointialueella myös digitaalisten palvelujen vaikuttavuuden arvioinnissa rekisteritutkimuksen näkökulmasta.

Hankkeen opit on koottu Vaikuttavuustiedolla johtamisen käsikirjaan. Käsikirja auttaa hyvinvointialueiden johtoa siirtymään tuottavuus- ja organisaatiolähtöisestä ajattelusta kohti asiakaslähtöistä, palvelupolkuja ennakoivaa ja ohjaavaa johtamista. Käsikirja julkaistaan Innokylässä hankkeen päätyttyä.

Kanta-Hämeen hyvinvointialue tutkii systeemitasoisen vaikuttavuuden arviointia hyvinvointialueilla ajanjaksolla 2024–2025. Tutkimus on osa Vaikuttavuuden tietojohtaminen Sisä-Suomen yhteistyöalueella -hanketta, johon osallistuvat Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet yhdessä sosiaalialan osaamiskeskusten Pikassos Oy:n ja SONet BOTNIAn kanssa.

Hanketta rahoitetaan Suomen kestävän kasvun ohjelmasta (RRP), joka on osa Euroopan unionin kertaluonteista elpymisvälinettä (NextGenerationEU). Ohjelman tavoitteena on tukea ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.