Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia

25.11.2025 09:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.

Teknologiateollisuus on itse arvioinut alan tulevien neljän vuoden kasvun osaajatarpeeksi 27 500 uutta työntekijää. Jos sitä ei saada katettua, uhkaa Suomen bkt supistua 1,1 prosenttia ja vienti 1,8 prosenttia. Luvut ilmenevät tuoreesta Etla Erikoisartikkelista, jonka on laatinut Etlan ennusteryhmä.
Teknologiateollisuus on itse arvioinut alan tulevien neljän vuoden kasvun osaajatarpeeksi 27 500 uutta työntekijää. Jos sitä ei saada katettua, uhkaa Suomen bkt supistua 1,1 prosenttia ja vienti 1,8 prosenttia. Luvut ilmenevät tuoreesta Etla Erikoisartikkelista, jonka on laatinut Etlan ennusteryhmä.

Teknologiateollisuuden toimialat muodostavat merkittävän osan Suomen taloudesta. Ala työllistää noin 12 prosenttia työllisistä eli runsaat 340 000 ihmistä ja sen osuus Suomen arvonlisäyksestä on noin 15 prosenttia. Suomen kokonaisviennistä puolet on teknologiateollisuuden harteilla. Kasvava ala tarvitseekin tulevaisuudessa uusia osaajia sekä kasvun saavuttamiseksi että eläköitymisen korvaamiseksi.

Teknologiateollisuus on itse arvioinut alan tulevien neljän vuoden kasvun osaajatarpeeksi 27 500 uutta työntekijää. Jos sitä ei saada katettua, uhkaa Suomen bkt supistua 1,1 prosenttia ja vienti 1,8 prosenttia. Luvut ilmenevät tuoreesta Etla Erikoisartikkelista “Teknologiateollisuuden osaajatarpeen taloudellisten vaikutusten arviointi” (Etla Erikoisartikkeli 16), jonka on laatinut Etlan ennusteryhmä. Arvio perustuu Etlan laskelmiin, Tilastokeskuksen tilastoihin sekä yritysten omiin tuoreisiin arvioihin työvoimatarpeesta ja sen rakenteesta. Selvityksen on tilannut Teknologiateollisuus ry.

Nyt lasketut vaikutukset Suomen talouteen ovat vieläkin suuremmat, jos mukaan otetaan teknologiateollisuudesta eläköityvät. Jos toimialan tarvitseman osaajatarpeen lisäksi myöskään eläköitymistä ei saada korvattua, Suomen bkt laskisi jopa 2,2 prosenttia ja kokonaisvienti 4,2 prosenttia.

Teknologiateollisuuden osaajatarpeen paikkaaminen ja työvoiman saatavuus ovat lähivuosina ratkaisevassa roolissa myös koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamisessa, muistuttaa Etlan ennustepäällikkö VTT Päivi Puonti.

─ Yksittäisten yritysten lisäksi on tärkeä ymmärtää, mitä vaikutuksia työvoiman saatavuudella on koko kansantaloudelle. Olemme arvioineet, kuinka paljon Suomen bkt ja vienti laskisivat, jos teknologiateollisuuden arvioimaan työvoimatarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan vain osittain tai ei lainkaan seuraavan neljän vuoden aikana. Vaikutukset olisivat merkittävät, ja erityisen kovaa vaikutukset osuisivat Suomen vientiin, Puonti sanoo.

Korkeasti koulutetut tulevien vuosien kasvun veturina

Korkeasti koulutetun työvoiman osuus on kasvanut kaikilla teknologiateollisuuden päätoimialoilla (tietotekniikka, suunnittelu ja konsultointi, metallien jalostus, kone- ja metallituoteteollisuus sekä elektroniikka- ja sähköteollisuus), ja koulutettujen osuuden ennakoidaan jatkavan kasvuaan myös tulevina vuosina.

Vuonna 2023 korkeasti koulutettujen osuus alan työvoimasta oli jo noin 50 prosenttia. Kasvu hieman maltillistuu tulevien vuosien kuluessa, mutta on edelleen keskeisessä osassa. Tulevina vuosina myös matalasti koulutettujen työntekijöiden määrä kasvaa koko alalla, mutta korkeasti koulutettujen osuus kasvaa huomattavasti enemmän, mikä korostaa osaajapulan ratkaisemisen merkitystä koko alan kasvulle.

─ Matalasti koulutetun työvoiman rooli ei tietenkään lähivuosina teknologiateollisuudessa katoa, vaan säilyy tärkeänä etenkin tuotannon ja prosessien jatkuvuuden kannalta. Teknologiateollisuuden osaamistarve kuitenkin muuttuu kaikilla aloilla yhä koulutusintensiivisemmäksi, toteaa vanhempi tutkija KTT Sakari Lähdemäki.

 

Kaitila, Ville - Lähdemäki, Sakari - Puonti, Päivi: Teknologiateollisuuden osaajatarpeen taloudellisten vaikutusten arviointi (Etla Erikoisartikkeli 16)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Vanhempi tutkija Sakari Lähdemäki, Etla
Vanhempi tutkija Sakari Lähdemäki, Etla
Lataa
Ennustepäällikkö Päivi Puonti, Etla
Ennustepäällikkö Päivi Puonti, Etla
Lataa
Teknologiateollisuus on itse arvioinut alan tulevien neljän vuoden kasvun osaajatarpeeksi 27 500 uutta työntekijää. Jos sitä ei saada katettua, uhkaa Suomen bkt supistua 1,1 prosenttia ja vienti 1,8 prosenttia. Luvut ilmenevät tuoreesta Etla Erikoisartikkelista, jonka on laatinut Etlan ennusteryhmä.
Teknologiateollisuus on itse arvioinut alan tulevien neljän vuoden kasvun osaajatarpeeksi 27 500 uutta työntekijää. Jos sitä ei saada katettua, uhkaa Suomen bkt supistua 1,1 prosenttia ja vienti 1,8 prosenttia. Luvut ilmenevät tuoreesta Etla Erikoisartikkelista, jonka on laatinut Etlan ennusteryhmä.
Lataa

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Tuore tutkimus: Veronkorotukset ovat menosopeutusta haitallisempi tapa tasapainottaa julkista taloutta12.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen julkisen talouden alijäämien ja velkasuhteen oikaisu vaatii merkittäviä sopeutustoimia. Mahdolliset veronkorotukset uhkaavat kuitenkin heikentää orastavaa talouskasvua, käy ilmi Etlan valtioneuvostolle laatimasta tutkimusraportista. Raportin mukaan sopeutuksen painopiste tulisi sijoittaa menoleikkauksiin, minkä lisäksi tarvitaan kasvua ja työllisyyttä tukevia rakenteellisia uudistuksia.

Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.

Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.

Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye