Etla: Teknologiateollisuuden osaajapulan seurauksena Suomen bkt voi supistua jopa 2,2 prosenttia
25.11.2025 09:00:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Jos teknologiateollisuuden arvioimaan lisätyövoimatarpeeseen ei pystytä vastaamaan tulevina vuosina, Suomen bkt supistuu prosentin ja vienti 1,8 prosenttia. Jos osaajatarpeen lisäyksen ohella myöskään lähivuosien eläköitymistä ei saada korvattua, uhkaa Suomen bkt laskea jopa yli kaksi prosenttia ja vienti yli neljä prosenttia. Luvut ilmenevät tänään julkistetuista Etlan laskelmista. Työvoiman saatavuus – erityisesti korkeasti koulutetun työvoiman – on ratkaisevan tärkeää teknologiateollisuuden toimialojen kasvun ja koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamiseksi tulevina vuosina.

Teknologiateollisuuden toimialat muodostavat merkittävän osan Suomen taloudesta. Ala työllistää noin 12 prosenttia työllisistä eli runsaat 340 000 ihmistä ja sen osuus Suomen arvonlisäyksestä on noin 15 prosenttia. Suomen kokonaisviennistä puolet on teknologiateollisuuden harteilla. Kasvava ala tarvitseekin tulevaisuudessa uusia osaajia sekä kasvun saavuttamiseksi että eläköitymisen korvaamiseksi.
Teknologiateollisuus on itse arvioinut alan tulevien neljän vuoden kasvun osaajatarpeeksi 27 500 uutta työntekijää. Jos sitä ei saada katettua, uhkaa Suomen bkt supistua 1,1 prosenttia ja vienti 1,8 prosenttia. Luvut ilmenevät tuoreesta Etla Erikoisartikkelista “Teknologiateollisuuden osaajatarpeen taloudellisten vaikutusten arviointi” (Etla Erikoisartikkeli 16), jonka on laatinut Etlan ennusteryhmä. Arvio perustuu Etlan laskelmiin, Tilastokeskuksen tilastoihin sekä yritysten omiin tuoreisiin arvioihin työvoimatarpeesta ja sen rakenteesta. Selvityksen on tilannut Teknologiateollisuus ry.
Nyt lasketut vaikutukset Suomen talouteen ovat vieläkin suuremmat, jos mukaan otetaan teknologiateollisuudesta eläköityvät. Jos toimialan tarvitseman osaajatarpeen lisäksi myöskään eläköitymistä ei saada korvattua, Suomen bkt laskisi jopa 2,2 prosenttia ja kokonaisvienti 4,2 prosenttia.
Teknologiateollisuuden osaajatarpeen paikkaaminen ja työvoiman saatavuus ovat lähivuosina ratkaisevassa roolissa myös koko Suomen talouden elinvoimaisuuden turvaamisessa, muistuttaa Etlan ennustepäällikkö VTT Päivi Puonti.
─ Yksittäisten yritysten lisäksi on tärkeä ymmärtää, mitä vaikutuksia työvoiman saatavuudella on koko kansantaloudelle. Olemme arvioineet, kuinka paljon Suomen bkt ja vienti laskisivat, jos teknologiateollisuuden arvioimaan työvoimatarpeeseen pystyttäisiin vastaamaan vain osittain tai ei lainkaan seuraavan neljän vuoden aikana. Vaikutukset olisivat merkittävät, ja erityisen kovaa vaikutukset osuisivat Suomen vientiin, Puonti sanoo.
Korkeasti koulutetut tulevien vuosien kasvun veturina
Korkeasti koulutetun työvoiman osuus on kasvanut kaikilla teknologiateollisuuden päätoimialoilla (tietotekniikka, suunnittelu ja konsultointi, metallien jalostus, kone- ja metallituoteteollisuus sekä elektroniikka- ja sähköteollisuus), ja koulutettujen osuuden ennakoidaan jatkavan kasvuaan myös tulevina vuosina.
Vuonna 2023 korkeasti koulutettujen osuus alan työvoimasta oli jo noin 50 prosenttia. Kasvu hieman maltillistuu tulevien vuosien kuluessa, mutta on edelleen keskeisessä osassa. Tulevina vuosina myös matalasti koulutettujen työntekijöiden määrä kasvaa koko alalla, mutta korkeasti koulutettujen osuus kasvaa huomattavasti enemmän, mikä korostaa osaajapulan ratkaisemisen merkitystä koko alan kasvulle.
─ Matalasti koulutetun työvoiman rooli ei tietenkään lähivuosina teknologiateollisuudessa katoa, vaan säilyy tärkeänä etenkin tuotannon ja prosessien jatkuvuuden kannalta. Teknologiateollisuuden osaamistarve kuitenkin muuttuu kaikilla aloilla yhä koulutusintensiivisemmäksi, toteaa vanhempi tutkija KTT Sakari Lähdemäki.
Kaitila, Ville - Lähdemäki, Sakari - Puonti, Päivi: Teknologiateollisuuden osaajatarpeen taloudellisten vaikutusten arviointi (Etla Erikoisartikkeli 16)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sakari LähdemäkiVanhempi tutkija, ETLA
Puh:040 746 2991sakari.lahdemaki@etla.fiVille KaitilaVanhempi tutkija, ETLA
Puh:050-410 1012ville.kaitila@etla.fiPäivi PuontiEnnustepäällikkö, ETLA
Puh:050 534 3536paivi.puonti@etla.fiKuvat



Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Näin Suomi saavuttaa muun Pohjolan elintason vuoteen 2051 mennessä – Etlan juhlakirja vaatii rohkeita kokeiluja, osaajapulan ratkaisemista ja julkisen sektorin alustamallia2.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen elintaso on jäänyt jälkeen naapurimaistaan jo vuosia. Jotta pystymme kuromaan umpeen elintasokuilun vuoteen 2051 mennessä, on maamme talouden kasvettava keskimäärin 2–2,5 prosenttia vuodessa seuraavan 25 vuoden ajan. Tavoite on kova, eikä se toteudu odottamalla tai pienillä poliittisilla viilauksilla, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju. Tänään julkaistu Etlan 80-vuotisjuhlakirja ”Suomi 2051” vaatii sotaa apatiaa vastaan. Kirja tarjoaa viitisenkymmentä konkreettista toimenpide-ehdotusta työn määrän lisäämiseksi, osaamistason nostamiseksi, kannustimien korjaamiseksi ja julkisen sektorin tehostamiseksi.
Etla: Geopoliittisten riskien kasvu leikannut yli kaksi prosenttia suomalaisyritysten tuottavuudesta24.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Tuoreen Etlan tutkimuksen mukaan ulkomaiseen materiaali- ja komponenttituontiin liittyvä epävarmuus on heikentänyt yritysten tuottavuutta yli kaksi prosenttia verrattuna yrityksiin, joiden riskit eivät kasvaneet. Vaikutus näkyy yleensä viiveellä ja notkahdus osuu kovimmin Länsi-Euroopan ulkopuolelta tuoviin yrityksiin. Suomen teollisuus on kytkeytynyt voimakkaasti globaaliin kauppaan ja ulkomaisen arvonlisän osuus viennistä on nyt jo liki 40 prosenttia. Uusi maailmantalouden aika vaatii niin yrityksiltä kuin kansantaloudeltakin sopeutumista hitaampaan tuottavuuskasvuun ja korkeampiin riskeihin. Uusia menestyjiä ovat ne, jotka löytävät uuden aikakauden tuomat kasvumahdollisuudet.
Tuore tutkimus: Veronkorotukset ovat menosopeutusta haitallisempi tapa tasapainottaa julkista taloutta12.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen julkisen talouden alijäämien ja velkasuhteen oikaisu vaatii merkittäviä sopeutustoimia. Mahdolliset veronkorotukset uhkaavat kuitenkin heikentää orastavaa talouskasvua, käy ilmi Etlan valtioneuvostolle laatimasta tutkimusraportista. Raportin mukaan sopeutuksen painopiste tulisi sijoittaa menoleikkauksiin, minkä lisäksi tarvitaan kasvua ja työllisyyttä tukevia rakenteellisia uudistuksia.
Veronkorotukset vs. menoleikkaukset – Miten julkinen talous tasapainotetaan kasvua vaarantamatta?5.8.2026 12:30:00 EEST | Kutsu
Suomen julkisen talouden krooninen alijäämä ja kasvava velka pakottavat etsimään ratkaisuja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä, mutta miten sopeutustoimet vaikuttavat Suomen talouskasvuun, ja millä keinoilla vauriot minimoidaan?
Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme