Äidin raskaudenaikainen suolistomikrobisto on yhteydessä myöhempään lihavuuteen
21.11.2025 11:03:48 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Turun yliopiston uusi tutkimus osoittaa, että äidin raskaudenaikainen suolistomikrobiston koostumus on yhteydessä synnytyksen jälkeiseen lihavuuteen.

Äidin suolistomikrobiston koostumus ja toiminta raskauden aikana ovat yhteydessä kehon rasvan määrään synnytyksen jälkeen, osoittaa tuore tutkimus. Raskauden aikainen mikrobiston matalampi monimuotoisuus oli tutkimuksen mukaan yhteydessä kehon korkeampaan rasvaprosenttiin, joka mitattiin vuosi synnytyksen jälkeen.
– Tutkimme kattavasti raskaana olevien naisten suolistomikrobistoa ja havaitsimme, että monet yhteydet raskauden aikaisen suolistomikrobiston ja ylipainon sekä lihavuuden välillä olivat havaittavissa erityisesti vuosi ja kaksi vuotta synnytyksen jälkeen, kertoo tutkijatohtori Noora Houttu Turun yliopistosta.
Raskauden aikana havaittiin enemmän Erysipelotrichaceae-perheen bakteereja niillä äideillä, jotka olivat normaalipainoisia vuosi synnytyksen jälkeen. Viitteitä löytyi myös raskausajan Ruminococcus- ja Clostridia-lajien yhteyksistä normaalipainoon kaksi vuotta synnytyksen jälkeen. Lisäksi tutkijat havaitsivat, että useat bakteerilajit ennustivat äidin painoindeksiä ja ennustetut mikrobitoiminnot puolestaan sekä painoindeksiä että rasvaprosenttia vuosi synnytyksen jälkeen
Alustavaa näyttöä löytyi myös yhteyksistä tiettyjen raskauden aikaisten ennustettujen mikrobitoimintojen ja painoindeksin, vyötärö-lantiosuhteen ja rasvaprosentin välillä, kun ne mitattiin yhden ja viiden–kuuden vuoden kuluttua synnytyksestä.
Tutkijoiden mukaan heidän löydöksensä vahvistavat aiempaa käsitystä suolistomikrobiston koostumuksen yhteydestä ylipainoon ja lihavuuteen aikuisilla, jotka eivät ole raskaana. Tulokset viittaavat siihen, että samanlainen yhteys löytyy raskauden aikaisen suolistomikrobiston ja raskauden jälkeisen painonhallinnan välillä.
Äidin lihavuus raskausaikana lisää terveysriskejä sekä sikiölle että äidille
Ylipaino ja lihavuus ovat maailmanlaajuisia terveysuhkia, ja ne koskettavat yhä useampia hedelmällisessä iässä olevia. Lähes joka toisella odottavalla äidillä on ylipainoa tai lihavuutta.
– Äidin lihavuus raskauden aikana lisää terveysriskejä sekä äidille että sikiölle niin raskausaikana kuin sen jälkeenkin. Tutkimuksessamme selvitimme ensimmäistä kertaa raskaudenaikaisen suolistomikrobiston yhteyttä äidin lihavuuteen aina synnytyksen jälkeisiin kuuteen vuoteen saakka. Lisätutkimuksia tarvitaan, jotta suolistomikrobiston merkitys naisten pitkäaikaisessa terveydessä voidaan ymmärtää paremmin, erikoistutkija Kati Mokkala kertoo.
Tutkijat käyttivät tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden kehon rasvan määrän tarkasteluun vyötärö-lantiosuhdetta, painoindeksiä ja rasvaprosenttia. Suolistomikrobiston koostumuksen tutkijat määrittivät metagenomiikalla, joka tarjoaa tarkan ja laaja-alaisen kuvan suolistonmikrobiston bakteerikoostumuksesta ja sen toiminnasta. Tutkimuksessa analysoitiin aineistoa 255 raskaana olevasta naisesta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kati MokkalaErikoistutkijaTurun yliopisto
Puh:040 082 2273kamamo@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/kati-mokkalaNoora HouttuTutkijatohtoriTurun yliopisto
nhmhou@utu.fiwww.utu.fi/fi/ihmiset/noora-houttuLinkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Turun yliopisto ja Åbo Akademi uudistavat strategisen kumppanuutensa16.4.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Turun yliopisto ja Åbo Akademi haluavat syventää pitkää yhteistyötään tutkimuksessa, opetuksessa ja vaikuttavuudessa.
Historialliset lehtiaineistot tarkentavat aikaisempia tietoja Suomen eliölajiston levinneisyydestä16.4.2026 09:24:52 EEST | Tiedote
Uudessa tutkimuksessa selvitettiin Suomen eliölajistossa tapahtuneita muutoksia 1800-luvulta 1900-luvulle. Digitoitujen sanomalehtiaineistojen avulla tutkijat saivat selville, että esimerkiksi hirvi, supikoira ja harmaahaikara ovat olleet Suomessa laajemmalle levinneitä kuin aiemmin on tiedetty. Turun yliopiston historioitsijoiden ja biodiversiteettitutkijoiden yhteistyönä syntynyt uusi tutkimus avaa mahdollisuuksia ymmärtää eliölajistossa tapahtuvia muutoksia.
Tutkimus: Monilla mikrobeilla on kyky hajottaa muovia15.4.2026 12:05:00 EEST | Tiedote
Tutkijat tunnistivat yli 600 000 mikrobiproteiinia, joilla on kyky hajottaa luonnollisia ja synteettisiä muoveja. Tulokset osoittavat, että mikrobien kyky hajottaa muovia on huomattavasti yleisempää kuin aiemmin on arvioitu.
Hyönteiskarkotteiden myrkky häiritsee kimalaisten suunnistuskykyä15.4.2026 09:01:49 EEST | Tiedote
Jo lyhyt altistuminen hyönteiskarkotteissa käytetylle myrkylle voi heikentää merkittävästi kimalaisten kykyä löytää takaisin pesälleen. Kimalaisten kyky suunnistaa takaisin pesälleen on koko yhdyskunnan elinehto.
Avustajakoira tulkitsee sanattomasti hoivaamansa ihmisen tarpeita14.4.2026 09:41:45 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että avustajakoirat eivät vain auta ihmisiä käytännön tehtävissä, vaan osallistuvat aktiivisesti hoivaan, joka perustuu vahvaan luottamukseen ja ihmisen jatkuvaan lukemiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme