Aikuisiän akne vaivaa jopa kolmasosaa 35-vuotiaista suomalaisista naisista
Aikuisiän akne on yleisempää kuin usein ajatellaan. Oulun yliopiston tutkimuksen mukaan noin 31 prosentilla 35-vuotiaista suomalaisista naisista on aknea kasvoissa tai selässä. Silti moni ei tunnista oireitaan, ja usein akne jää kokonaan hoitamatta.

Tutkimukseen osallistui lähes 1 900 naista, joista jokaisen kasvot ja selkä kuvattiin ilman meikkiä. Ihotautilääkärit arvioivat aknen esiintymistä ja vaikeusastetta kuvien perusteella.
Aknea todettiin yleisimmin kasvoissa, 26 prosentilla osallistujista. Selässä sitä esiintyi noin 12 prosentilla, ja 6 prosenttia kärsi sekä kasvo- että selkäaknesta.
Kasvojen alueella oireet keskittyivät erityisesti kasvojen alaosiin, yleisimmin leukaan ja poskiin.
"Tulokset osoittavat, että akne ei rajoitu kasvoihin, sillä myös selän akne on yllättävän yleistä. Se voi kuitenkin jäädä helposti huomaamatta, ellei potilasta riisuteta tutkimuksessa tai ellei potilas itse mainitse siitä. Selän ihomuutoksia saatetaan pitää harmittomina hikinäppyinä, vaikka kyse on usein aknesta. Sekä kasvojen että selän akne voivat hoitamattomina johtaa pysyviin arpiin", ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Suvi-Päivikki Sinikumpu kertoo.
Tutkimuksessa suurin osa aknetapauksista oli lieviä, mutta useammalla kuin joka kymmenennellä esiintyi myös keskivaikeaa aknen muotoa. Vain hyvin harvoilla todettiin vaikea-asteista aknea.
Moni ei tunnista akneaan
Tutkimuksen mukaan osallistujat tunnistivat oman aknensa heikosti. Vain noin kolmannes niistä naisista, joilla lääkäri totesi aknen, ilmoitti itse kärsivänsä siitä. Selkäaknessa tunnistaminen oli vielä tätäkin heikompaa.
Tämä näkyi myös hoitokäyttäytymisessä: sekä reseptivapaat että lääkärin määräämät aknelääkkeet olivat tutkittavien oman raportoinnin mukaan vähällä käytöllä. Suun kautta otettavia antibiootteja ja isotretinoiinia käytettiin erittäin harvoin vaikeammissakin aknen muodoissa, vaikka ne on todettu tehokkaiksi ja turvallisiksi hoidoiksi akneen.
Tutkijoiden mukaan huono oireiden tunnistaminen voi osaltaan selittää, miksi aikuisilla akne jää usein hoitamatta.
Aikuisiän aknea kannattaa hoitaa
Vaikka akne mielletään usein teini-iän vaivaksi, se on yleistymässä myös aikuisilla naisilla. Tutkijoiden mukaan aikuisten aknen tyypillinen piirre on oireiden painottuminen leuan ja poskien ympäristöön. Toisaalta aikuisen akne ei välttämättä poikkea ulkonäöltään kovinkaan paljon teini-iän aknesta, ja kummassakin on myös selän aknea.
”Lieväkin akne voi vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin ja mielialaan, ja aikuisiän aknen on osoitettu vaikuttavan jopa enemmän elämänlaatuun kuin teini-iän aknen. Siksi sen hoitoon tulee kiinnittää huomiota. Aknemuutokset voivat olla myös kivuliaita”, Sinikumpu huomauttaa.
Tutkijat suosittelevat, että terveydenhuollossa aikuispotilaiden akne otettaisiin herkemmin puheeksi. ”Potilaat saattavat jättää iho-oireet mainitsematta ajatellen, että ne ovat lääkärin mielestä vähäpätöisiä ongelmia”, Sinikumpu pohtii.
Tutkimus julkaistiin kansainvälisessä Acta Dermato-Venereologica -tiedelehdessä: Telkkälä A, Jokelainen J, Piltonen T, Huilaja L, Sinikumpu SP. The Prevalence and Characteristics of Adult Female Acne: A Cross-sectional Population-based Study. Acta Derm Venereol. 2025 Oct 29.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Dosentti, ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Suvi-Päivikki Sinikumpu, Oulun yliopisto, kliinisen tutkimuksen yksikkö ja Oulun yliopistollinen sairaala, ihotautien klinikka. suvi-paivikki.sinikumpu@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Meri Rova, Oulun yliopisto, 050 464 3361, meri.rova@oulu.fi
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Suuria paikallisia eroja avaruussään vaikutuksissa turvallisuuteen ja järjestelmiin27.11.2025 05:24:00 EET | Tiedote
Keväällä 2024 koettu voimakas aurinkomyrsky toi revontulet poikkeuksellisesti myös Etelä-Suomeen, kun revontuliovaali laajeni tavanomaista etelämmäs. "Hämmästelen, miten harva mittausverkko on, vaikka tiedetään, että avaruussään vaikutukset voivat vaihdella alueittain suuresti", toteaa väitöskirjatutkija Otto Kärhä.
Oulun yliopistossa kehitetään uutta kiertotaloustuotetta metsäteollisuuden jätteestä26.11.2025 11:33:15 EET | Tiedote
Viherlipeäsakkaa syntyy pelkästään Suomessa sellu- ja biotuotetehtailla yli 100 000 tonnia vuodessa. Se menee pääosin vain läjitettäväksi, josta seuraa jätteen läjitysmaksuja metsäyhtiöille sekä muita läjityksen haittoja. Tällöin myös materiaali jää hyödyntämättä. Tähän etsitään kestävää ratkaisua Oulun yliopiston tutkimushankkeessa.
Yliopiston hallitus valitsi jatkokehitykseen Kontinkankaan yhden kampuksen skenaarion25.11.2025 14:19:57 EET | Tiedote
Oulun yliopiston hallitus valitsi kokouksessaan 25.11.2025 yliopiston kiinteistöstrategian jatkokehitettävän kampusskenaarion. Aiemmin päätetyn arviointikriteeristön perusteella paras lähtökohta yliopiston tulevaisuuden tiloille on Kontinkankaan yhden kampuksen skenaario.
Pysyviä ympäristömyrkkyjä kertyy kudoksiin jo sikiöaikana25.11.2025 06:45:00 EET | Tiedote
Pysyvät orgaaniset ympäristömyrkyt eli POP-yhdisteet alkavat kertyä nisäkkäiden kudoksiin jo sikiöaikana, selviää Oulun yliopiston uudesta tutkimuksesta. Eläinmallilla tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että jopa puhtaassa luomutuotannossa eläneiden lampaiden kudoksiin oli kertynyt ympäristömyrkkyjä ja että samat aineet siirtyivät huomattavissa määrin myös kehittyvien sikiöiden rasvakudokseen.
”Vedyn tuotantomenetelmien kehittäminen vahvistaa energiavarmuutta” – eurooppalainen vetytutkimuksen palkinto Filipp Temeroville24.11.2025 18:30:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijatohtori Filipp Temerov on palkittu vuoden 2025 Nuori vetytutkija -palkinnolla (Young Hydrogen Scientist Award), jonka myöntää Hydrogen Europe Research hänen merkittävistä ansioistaan kestävien vedyn tuotantoteknologioiden edistämisessä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme