Väitös: Kustannustehokas metsien suojelu vaatii systemaattista suojelusuunnittelua ja monitavoitteista metsien kasvatusta (Hohti)
Jyväskylän yliopiston tuore väitöskirja tarkasteli keinoja parantaa metsäluonnon suojelun kustannustehokkuutta lisäämällä ekologista suunnitelmallisuutta. Tutkimuksessa arvioitiin myös erilaisten metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksia ekosysteemipalveluihin sekä paikkatietopohjaisen suojelupriorisoinnin toimivuutta suojeluun sopivien metsäalueiden tunnistamisessa.
Suomessa metsätalous heikentää metsäluonnon tilaa, sillä se vähentää metsälajistolle tärkeitä luonnollisia rakennepiirteitä. Luontokadon pysäyttämiseksi ja yhteiskunnan resurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi tulisi suojelutoimien turvata luontoarvot mahdollisimman hyvin suhteessa käytettyihin panostuksiin. Käytännössä näin ei välttämättä kuitenkaan tapahdu.
Ekologinen suunnitelmallisuus lisää suojelun kustannustehokkuutta
Väitöskirjatutkimuksen keskeinen havainto on, että maanomistajien vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuva METSO-suojelualueverkosto ei turvaa luontoarvoja parhaalla mahdollisella tavalla.
- Metsäluonnon suojelu olisi tehokkaampaa, jos suojelualuevalinnassa korostettaisiin nykyistä enemmän ekologisia perusteita. Vapaaehtoisen suojelun suurin haaste syntyy siitä, että luontoarvoiltaan arvokkaimpien alueiden maaomistajat eivät välttämättä tarjoa maitaan suojeluun, täsmentää väitöskirjatutkija Jani Hohti Jyväskylän yliopistosta.
Suojelun vapaaehtoisuuden ja ekologisen tehokkuuden välinen kitka näkyi väitöskirjatutkimuksessa. Väitöskirjassa käytetty Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineisto paljasti, että velvoittavaan suojeluun perustuvat suojelualueverkostot ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaampia kuin METSO kohteet ja että METSO-suojelu ei ole kohdistunut luontoarvoiltaan arvokkaimpiin metsiin.
- METSO-verkostoa ei voi kuitenkaan sanoa huonoksi, sillä merkittävä osa toteutuneen METSO-verkoston pinta-alasta on luonnonsuojelullisesti hyvin arvokasta, vaikka verkosto ei turvaakaan luontoarvoja parhaalla mahdollisella tavalla, toteaa Hohti.
Paikkatietoon perustuvat kartat tukevat suojelusuunnittelua
Hohdin mukaan METSO-suojelun kustannustehokkuutta olisi mahdollista parantaa myös luopumatta suojelun vapaaehtoisuudesta.
- Yksi keino tähän olisi kohdistaa suojelua nykyistä voimakkaammin eteläisiin maakuntiin, joissa on enemmän suojeluarvoiltaan arvokkaita metsäalueita, ehdottaa Hohti.
Suojelusuunnittelun tukena voidaan verrattain luotettavasti hyödyntää paikkatietoon perustuvia suojelupriorisaatiokarttoja, jotka osoittautuivat väitöskirjatutkimuksen maastoinventoinneissa toimivaksi keinoksi erottaa METSO-suojeluun mahdollisesti soveltuvia kohteita muista metsäalueista.
Monitavoitteinen metsienkäsittely turvaa ekosysteemipalveluita
Väitöskirjatutkimus osoitti, että ekosysteemipalveluita ja luontoarvoja voidaan turvata nykyistä paremmin myös suojelualueverkoston ulkopuolella.
- Maisematason monitavoitteinen metsien käytön suunnittelu, jossa puuntuotannon rinnalla huomioidaan myös muut metsän ekosysteemipalvelut, voisi tarjota kustannustehokkaan keinon lisätä metsien tarjoamia ekosysteemipalveluita. Käytännössä tämän toteutuminen vaatisi kuitenkin jatkuvan kasvatuksen metsäntalouden merkittävää yleistymistä, kertoo Hohti.
FM Jani Hohdin väitöskirjan ”Forest Conservation and Management in Finland – Towards Systematic Planning” tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 29.11.2025 klo 12.00 Agora-rakennuksen Auditorio 3:ssa. Vastaväittäjänä toimii Johanna Eklund Helsingin yliopistosta ja kustoksena Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja ”Forest Conservation and Management in Finland – Towards Systematic Planning” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_106925?sid=225386177
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Jani Hohti, jani.a.k.hohti@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Sukupuolittuneet asenteet ja naisten pieni osuus teknologia-alalla heikentävät teknologian laatua ja eettisyyttä25.11.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Aila Kronqvist tutki väitöskirjassaan sitä, miten sukupuolittuneet asenteet ja ajattelun vinoumat voivat heikentää teknologian laatua ja eettisyyttä. Tutkimuksen tulokset haastavat käsityksen, jonka mukaan käyttäjätutkimukset ja palaute yksistään edistäisivät teknologian käytettävyyttä eri sukupuolien välillä. Kronqvistin mukaan teknologian suunnitteluun tarvitaan monimuotoisia tiimejä, jotka osaavat käsitellä avoimesti omia ennakkokäsityksiään.
Sosiaaliset olosuhteet jättävät jäljen vanhuuden toimintakykyyn25.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hyvä toimintakyky on edellytys itsenäiselle elämälle ja terveelle vanhenemiselle. Jyväskylän yliopiston gerontologian ja kansanterveyden uusi väitöstutkimus osoittaa, että ympäröivät sosiaaliset olosuhteet niin vanhuudessa kuin aiemmin elämässä, vaikuttavat merkittävästi siihen, miten pärjäämme vanhetessa.
Tutkimus: Varhaiskasvatuksen opettajilla ja kielivähemmistöön kuuluvilla vanhemmilla erilaisia käsityksiä lasten suomen kielen taidoista24.11.2025 09:32:44 EET | Tiedote
Kun monikielisen perheen lapsi aloittaa varhaiskasvatuksessa, alkaa paitsi uuden arjen, myös kielen oppimisen matka. Tutkimus paljastaa, miten kielivähemmistöperheiden lasten suomen kielen taitoa tarkastellaan varhaiskasvatuksessa ja millaisia jännitteitä se synnyttää vanhempien ja varhaiskasvattajien välille.
Väitös: Tietojärjestelmät sosiaalityössä – kriittisiä kokemuksia ja jännitteistä vuorovaikutusta24.11.2025 08:35:46 EET | Tiedote
YTL Katri Ylönen tutkii väitöskirjassaan sosiaalityöntekijöiden käyttäjäkokemuksia tietojärjestelmistä sekä vuorovaikutusta sosiaalityöntekijän ja tietojärjestelmän välillä asiakastyön käytännöissä.
Tuhkatutkimus tukee metsälannoituksen kehittämistä ja kiertotaloutta24.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto edistää metsien elinvoimaisuutta kehittämällä tuhkan hyötykäyttöä metsälannoituksessa selvittämällä tuhkan sisältämiä ravinteita ja metalleja. Juuri julkaistu Heleä -yhteishankkeen osaraportti tarjoaa tärkeää tietoa tuhkan laadusta ja sen merkityksestä tuhkan tuottajille, metsänomistajille sekä muille alan toimijoille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme