Väitös: Kustannustehokas metsien suojelu vaatii systemaattista suojelusuunnittelua ja monitavoitteista metsien kasvatusta (Hohti)
Jyväskylän yliopiston tuore väitöskirja tarkasteli keinoja parantaa metsäluonnon suojelun kustannustehokkuutta lisäämällä ekologista suunnitelmallisuutta. Tutkimuksessa arvioitiin myös erilaisten metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksia ekosysteemipalveluihin sekä paikkatietopohjaisen suojelupriorisoinnin toimivuutta suojeluun sopivien metsäalueiden tunnistamisessa.
Suomessa metsätalous heikentää metsäluonnon tilaa, sillä se vähentää metsälajistolle tärkeitä luonnollisia rakennepiirteitä. Luontokadon pysäyttämiseksi ja yhteiskunnan resurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi tulisi suojelutoimien turvata luontoarvot mahdollisimman hyvin suhteessa käytettyihin panostuksiin. Käytännössä näin ei välttämättä kuitenkaan tapahdu.
Ekologinen suunnitelmallisuus lisää suojelun kustannustehokkuutta
Väitöskirjatutkimuksen keskeinen havainto on, että maanomistajien vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuva METSO-suojelualueverkosto ei turvaa luontoarvoja parhaalla mahdollisella tavalla.
- Metsäluonnon suojelu olisi tehokkaampaa, jos suojelualuevalinnassa korostettaisiin nykyistä enemmän ekologisia perusteita. Vapaaehtoisen suojelun suurin haaste syntyy siitä, että luontoarvoiltaan arvokkaimpien alueiden maaomistajat eivät välttämättä tarjoa maitaan suojeluun, täsmentää väitöskirjatutkija Jani Hohti Jyväskylän yliopistosta.
Suojelun vapaaehtoisuuden ja ekologisen tehokkuuden välinen kitka näkyi väitöskirjatutkimuksessa. Väitöskirjassa käytetty Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineisto paljasti, että velvoittavaan suojeluun perustuvat suojelualueverkostot ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaampia kuin METSO kohteet ja että METSO-suojelu ei ole kohdistunut luontoarvoiltaan arvokkaimpiin metsiin.
- METSO-verkostoa ei voi kuitenkaan sanoa huonoksi, sillä merkittävä osa toteutuneen METSO-verkoston pinta-alasta on luonnonsuojelullisesti hyvin arvokasta, vaikka verkosto ei turvaakaan luontoarvoja parhaalla mahdollisella tavalla, toteaa Hohti.
Paikkatietoon perustuvat kartat tukevat suojelusuunnittelua
Hohdin mukaan METSO-suojelun kustannustehokkuutta olisi mahdollista parantaa myös luopumatta suojelun vapaaehtoisuudesta.
- Yksi keino tähän olisi kohdistaa suojelua nykyistä voimakkaammin eteläisiin maakuntiin, joissa on enemmän suojeluarvoiltaan arvokkaita metsäalueita, ehdottaa Hohti.
Suojelusuunnittelun tukena voidaan verrattain luotettavasti hyödyntää paikkatietoon perustuvia suojelupriorisaatiokarttoja, jotka osoittautuivat väitöskirjatutkimuksen maastoinventoinneissa toimivaksi keinoksi erottaa METSO-suojeluun mahdollisesti soveltuvia kohteita muista metsäalueista.
Monitavoitteinen metsienkäsittely turvaa ekosysteemipalveluita
Väitöskirjatutkimus osoitti, että ekosysteemipalveluita ja luontoarvoja voidaan turvata nykyistä paremmin myös suojelualueverkoston ulkopuolella.
- Maisematason monitavoitteinen metsien käytön suunnittelu, jossa puuntuotannon rinnalla huomioidaan myös muut metsän ekosysteemipalvelut, voisi tarjota kustannustehokkaan keinon lisätä metsien tarjoamia ekosysteemipalveluita. Käytännössä tämän toteutuminen vaatisi kuitenkin jatkuvan kasvatuksen metsäntalouden merkittävää yleistymistä, kertoo Hohti.
FM Jani Hohdin väitöskirjan ”Forest Conservation and Management in Finland – Towards Systematic Planning” tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 29.11.2025 klo 12.00 Agora-rakennuksen Auditorio 3:ssa. Vastaväittäjänä toimii Johanna Eklund Helsingin yliopistosta ja kustoksena Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja ”Forest Conservation and Management in Finland – Towards Systematic Planning” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_106925?sid=225386177
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Jani Hohti, jani.a.k.hohti@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto kehittää uudenlaista kaksikielistä varhaiskasvatuksen opettajakoulutusta14.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä 300 000 euron rahoituksen toiminnallisesti kaksikielisen varhaiskasvatuksen kandidaattiohjelman kehittämiseen.
Jyväskylän yliopisto sai 240 000 euron rahoituksen SOTE-palveluiden toiminnan tehostamiseen – hanke selvittää tekoälyn käyttöä palveluiden laadun ja johtamisen parantamisessa13.1.2026 16:00:35 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopisto sai Suomen Akatemialta 240 000 euron rahoituksen tietoon perustuvan päätöksenteon ja johtamisen tukemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa tekoälyä ja data-analytiikkaa hyödyntäen. Hanketta johtaa Pohjois-Savon hyvinvointialue ja siinä on mukana kaikkiaan viisi toimijaa.
Nopeasti kehittyvä digitaalinen teknologia lisää tarvetta opettajien digipedagogiselle osaamiselle13.1.2026 10:29:49 EET | Tiedote
Tekoäly, virtuaalitodellisuus ja digitaaliset oppimisympäristöt yleistyvät kouluissa paikoin nopeammin, kuin opettajille on tarjolla tukea niiden pedagogiseen käyttöön. Vaikka suomalaisten opettajien digitaidot ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti, etenee opetuksen digitalisaatio kouluissa edelleen epätasaisesti. Ilman riittävää täydennyskoulutusta uudet teknologiat voivat lisätä opettajien kuormitusta ja heikentää oppilaiden yhdenvertaisuutta.
Väitös: Tutkimus tarjoaa keinoja purojen ja lähteiden tehokkaampaan suojeluun (Saari)12.1.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen metsissä sijaitsevat purot ja lähteet ovat monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä, mutta niiden suojelu on monin paikoin puutteellista. Tuore Jyväskylän yliopiston väitöskirja tarkastelee, miten Suomen metsälain muutokset, kartoituskäytännöt ja metsänkäsittely vaikuttavat näiden pienvesien tunnistamiseen, suojeluun ja ekologiseen tilaan.
Väitös: Tunteet muovaavat oppimista hoitotyön simulaatio-opetuksessa (Salo)9.1.2026 14:35:14 EET | Tiedote
Hoitotyön simulaatio-opetus herättää sairaanhoitajaopiskelijoissa voimakkaita tunteita, jotka vaikuttavat siihen, miten opiskelijat oppivat toimimaan yhdessä sekä valmistautuvat tulevaan työelämään. KM, TtM Virpi Salon väitöskirjatutkimus tuo esiin tunteiden merkityksen yhteisöllisessä oppimisessa hoitotyön simulaatio-opetuksessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme