Väitös: Kustannustehokas metsien suojelu vaatii systemaattista suojelusuunnittelua ja monitavoitteista metsien kasvatusta (Hohti)
25.11.2025 07:05:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore väitöskirja tarkasteli keinoja parantaa metsäluonnon suojelun kustannustehokkuutta lisäämällä ekologista suunnitelmallisuutta. Tutkimuksessa arvioitiin myös erilaisten metsänkäsittelymenetelmien vaikutuksia ekosysteemipalveluihin sekä paikkatietopohjaisen suojelupriorisoinnin toimivuutta suojeluun sopivien metsäalueiden tunnistamisessa.
Suomessa metsätalous heikentää metsäluonnon tilaa, sillä se vähentää metsälajistolle tärkeitä luonnollisia rakennepiirteitä. Luontokadon pysäyttämiseksi ja yhteiskunnan resurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi tulisi suojelutoimien turvata luontoarvot mahdollisimman hyvin suhteessa käytettyihin panostuksiin. Käytännössä näin ei välttämättä kuitenkaan tapahdu.
Ekologinen suunnitelmallisuus lisää suojelun kustannustehokkuutta
Väitöskirjatutkimuksen keskeinen havainto on, että maanomistajien vapaaehtoiseen osallistumiseen perustuva METSO-suojelualueverkosto ei turvaa luontoarvoja parhaalla mahdollisella tavalla.
- Metsäluonnon suojelu olisi tehokkaampaa, jos suojelualuevalinnassa korostettaisiin nykyistä enemmän ekologisia perusteita. Vapaaehtoisen suojelun suurin haaste syntyy siitä, että luontoarvoiltaan arvokkaimpien alueiden maaomistajat eivät välttämättä tarjoa maitaan suojeluun, täsmentää väitöskirjatutkija Jani Hohti Jyväskylän yliopistosta.
Suojelun vapaaehtoisuuden ja ekologisen tehokkuuden välinen kitka näkyi väitöskirjatutkimuksessa. Väitöskirjassa käytetty Suomen ympäristökeskuksen paikkatietoaineisto paljasti, että velvoittavaan suojeluun perustuvat suojelualueverkostot ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaampia kuin METSO kohteet ja että METSO-suojelu ei ole kohdistunut luontoarvoiltaan arvokkaimpiin metsiin.
- METSO-verkostoa ei voi kuitenkaan sanoa huonoksi, sillä merkittävä osa toteutuneen METSO-verkoston pinta-alasta on luonnonsuojelullisesti hyvin arvokasta, vaikka verkosto ei turvaakaan luontoarvoja parhaalla mahdollisella tavalla, toteaa Hohti.
Paikkatietoon perustuvat kartat tukevat suojelusuunnittelua
Hohdin mukaan METSO-suojelun kustannustehokkuutta olisi mahdollista parantaa myös luopumatta suojelun vapaaehtoisuudesta.
- Yksi keino tähän olisi kohdistaa suojelua nykyistä voimakkaammin eteläisiin maakuntiin, joissa on enemmän suojeluarvoiltaan arvokkaita metsäalueita, ehdottaa Hohti.
Suojelusuunnittelun tukena voidaan verrattain luotettavasti hyödyntää paikkatietoon perustuvia suojelupriorisaatiokarttoja, jotka osoittautuivat väitöskirjatutkimuksen maastoinventoinneissa toimivaksi keinoksi erottaa METSO-suojeluun mahdollisesti soveltuvia kohteita muista metsäalueista.
Monitavoitteinen metsienkäsittely turvaa ekosysteemipalveluita
Väitöskirjatutkimus osoitti, että ekosysteemipalveluita ja luontoarvoja voidaan turvata nykyistä paremmin myös suojelualueverkoston ulkopuolella.
- Maisematason monitavoitteinen metsien käytön suunnittelu, jossa puuntuotannon rinnalla huomioidaan myös muut metsän ekosysteemipalvelut, voisi tarjota kustannustehokkaan keinon lisätä metsien tarjoamia ekosysteemipalveluita. Käytännössä tämän toteutuminen vaatisi kuitenkin jatkuvan kasvatuksen metsäntalouden merkittävää yleistymistä, kertoo Hohti.
FM Jani Hohdin väitöskirjan ”Forest Conservation and Management in Finland – Towards Systematic Planning” tarkastustilaisuus järjestetään lauantaina 29.11.2025 klo 12.00 Agora-rakennuksen Auditorio 3:ssa. Vastaväittäjänä toimii Johanna Eklund Helsingin yliopistosta ja kustoksena Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Väitöskirja ”Forest Conservation and Management in Finland – Towards Systematic Planning” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_106925?sid=225386177
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Jani Hohti, jani.a.k.hohti@jyu.fi
Elina LeskinenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 461 7880elina.leskinen@jyu.fiKuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Lohikalat paljastavat kylmän totuuden ihmisen vaikutuksista Pohjois-Euroopan järvissä4.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama suurtutkimus paljasti ihmistoiminnan muuttavan Pohjois-Euroopan järvien ekosysteemejä johdonmukaisesti. Tutkimus osoittaa, että vesivoima ja valuma‑alueiden ihmistoiminta muokkaavat subarktisten ja alpiinisten järvien ravintoverkkoja Tutkimus haastaakin käsityksen siitä, että kaukaiset ja karut pohjoiset vesistöt olisivat turvassa ihmisen vaikutuksilta.
Kuinka luemme koiran ilmeitä? Tutkimus valottaa, kuinka lajit tulkitsevat toistensa tunteita4.3.2026 06:55:00 EET | Tiedote
Ihmiset ja koirat tarkkailevat oman lajinsa tunteita silmistä, mutta suun alue tarjoaa tärkeimmät vihjeet lajienvälisessä tunteiden tunnistamisessa. Näin osoittaa Jyväskylän yliopiston ja Plymouthin yliopiston tutkimus, jossa verrattiin ihmisten ja koirien tapaa katsoa kasvoja.
Uusi raportti: Elämäntavat ratkaisevia luontokadon pysäyttämisessä – Suomi mukana vertailussa3.3.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Maailmanlaajuinen tutkimus osoittaa, että ruoka aiheuttaa jopa 84 % elämäntapojemme luontojalanjäljestä. Raportti kehottaa hallituksia toimimaan ennen lokakuussa Armeniassa järjestettäviä tärkeitä biodiversiteettineuvotteluja.
Cefmof-säätiön rahoitus vauhdittaa Jyväskylän yliopiston vetytutkimusta2.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella aloitti tammikuussa uusi apulaisprofessori, Ali Davoodi, jonka tutkimus keskittyy vetytutkimukseen ja kestävien energiajärjestelmien kehittämiseen. Tehtävä rahoitetaan Central Finland Mobility Foundation (Cefmof) ‑säätiön myöntämällä vetytutkimusrahoituksella. Lisäksi apulaisprofessori Manu Lahtisen ja dosentti, yliopistonlehtori Marko Melanderin tekemää vetytutkimusta tuetaan osittain Cefmofin rahoituksella.
Digitalisaatio muokkaa sote‑ammattilaisen toimijuutta odotettua syvemmin24.2.2026 07:45:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus osoittaa, että digitalisaatio vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten työhön syvemmin kuin on aiemmin tunnistettu. Muutos ulottuu arjen työn järjestelyistä työn arvoihin, päätöksentekoon ja työhyvinvointiin. Tutkimuksessa kehitetty digitoimijuus‑käsite tekee muutoksen näkyväksi uudella tavalla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme