Susi tappoi hirvikoiran Elimäellä

Otto oli potenut kipeitä korvia kesästä lähtien, mutta nyt ongelmat oli selätetty ja se pääsi torstaina toisen kerran metsään tämän syksyn aikana.

– Päästin Oton metsään aamupäivällä Elimäellä. Se haki hyvin ja löysi hirven, joka juoksikin aika haipakkaa parin kilometrin verran Uudenmaan puolelle, Pukarolle. Siinä koira ennätti haukkua 20 minuuttia, kunnes susi hyökkäsi ja tappoi sen, omistaja Mikko Rantala kertoo.

Haukun päättyessä Rantala oli kahden kilometrin päässä ja aikaa meni autolla kiertäessä paikalle reilusti niin, että susi olisi halutessaan ennättänyt syödäkin koiran.

– Susi oli vain tappanut koiran. Ottoa oli purtu niskaan, etu- ja takajalkaan ja vatsan alla oli kulmahampaan tekemä reikä. Susi oli riepotellut koiraa niin, että veriroiskeita oli 2–3 metrin säteellä.

Susi tuli asutuksen suunnalta

Rantala oli kulkenut koiransa luokse härmäisen pellon yli ja arvasi puhtaat sudenjäljet nähdessään Otolle käyneen huonosti. Paikalla käynyt petoyhdyshenkilö totesi myös jälkien perusteella, että tekijänä oli ollut yksi susi. Tappopaikka sijaitsi metsässä 150 metrin päässä peltoaukealta ja noin puolen kilometrin päässä lähimmistä taloista. Suden jäljet tulivat asutuksen suunnalta.

Otto oli kuusivuotias, koira parhaassa iässä. Rantalalla on myös kaksi suomenajokoiraa, mutta nekään eivät lähde ihan heti isännän kanssa metsästysreissulle.

– Tuskin tulee hommattua uutta hirvikoiraa, jos susitilanne jatkuu tällaisena. Meidän metsästysseuran maiden läpi menee isoja teitä, joiden varsille hirvet helposti hakeutuvat, mutta sinne ei uskalla koiraa liikenteen vuoksi viedä. Ja sitten toisaalla näköjään partioivat sudet.

Kyseessä on 29. susihyökkäys, josta Metsästäjäliitto on uutisoinut tämän jahtikauden aikana. Uutiset on koottu tälle kartalle. 

Metsästäjäliitto: susikanta saatava yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle

Suomen Metsästäjäliitto kiirehtii suden kannanhoidollisen metsästyksen aloittamista. Sen avulla susikanta voitaisiin palauttaa yhteiskunnallisesti kestävälle tasolle. Lisäksi jahtitilanteet opettaisivat susia takaisin ihmis- ja koira-arkuuteen, mikä myös vähentäisi susivahinkoja.

Esitettyä 273 suden suotuisan suojelutason viitearvoa liitto pitää kohtuuttomana. Ruotsissa esitetty taso on 170 sutta. Tieteilijöiden mukaan Ruotsin kannan geneettisen elinvoimaisuuden varmistamiseen riittää, että maahan tulee vähintään yksi susi joka kolmas vuosi.

– Suomessa on yksi susipopulaatio ja se on yhteydessä Venäjän susiin. Maahamme tulee Venäjältä kymmenittäin susia. Susiemme geneettinen elinvoima on varmistettu, joten suojelun viitearvo tulisi olla Ruotsin tasolla, toteaa Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.

Metsästäjäliitto vaatii lausunnossaan kiintiömetsästyksen ulottamista suden lisäksi myös muihin suurpetoihin.