Elinkeinoelämä: YK:n ilmastokokous päättyi laihoin tuloksin, yritykset peräänkuuluttivat valtioilta voimakkaampia toimia
Brasilian COP30-ilmastokokouksen lopputulos oli pettymys. Sopua energiasiirtymän tiekartasta ei saatu, huolimatta 80 maan laajasta koalitiosta. Kokouksen myönteisiä valopilkkuja oli Suomen aktiivinen esilläolo päästövähennysten ratkaisuntarjoajana. Huomioarvoa nosti Suomen maapaviljonki, jossa järjestettiin kansainväliselle yleisölle lähes 80 tilaisuutta.
Juuri päättyneessä YK:n COP30-ilmastokokouksessa Brasilian Belémissä ei saatu hyväksyttyä aloitetta tiekartan laatimisesta fossiilisten polttoaineiden alasajoon, huolimatta laajasta 80 maan koalitiosta. Sopu kaatui ennen kaikkea arabimaiden ja Intian vastustukseen. Myönteistä on kuitenkin se, että EU onnistui vaikuttamaan energiasiirtymään liittyvän yhteistyön jatkumiseen, vaikkakin vähemmän sitovasti.
”On pettymys, että kokous päättyi laihoin tuloksin. Sekä Suomen elinkeinoelämä että kansainvälinen bisnesyhteisö peräänkuuluttivat valtioilta kunnianhimoisempia päätöksiä, jotta päästötoimiin saataisiin globaalia vaikuttavuutta”, sanoo EK:n vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen.
EK on peräänkuuluttanut fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä yhdessä Pohjoismaiden elinkeinoelämän järjestöjen ja kansainvälisten bisnesjärjestöjen ja yritysten kanssa.
Belémin ilmastokokouksen isoja tavoitteita oli saada maailman mailta uudet, päivitetyt päästövähennyssitoumukset (National Determined Contributions, NDC). Niitä toi kokouspöytään ainakin 115 maata, joiden osuus globaaleista päästöistä on 77 prosenttia. Uusien sitoumusten myötä päästöjen kasvua saataisiin leikattua 12 prosenttiyksikköä enemmän vuoden 2019 ennusteisiin verrattuna. On valitettavaa, että uupumaan jäi esimerkiksi Intian kaltaisen ison talouden päästövähennyssitoumus.
Edistymistä nähtiin kehittyvien maiden ilmastonmuutokseen sopeutumisen rahoituksessa, jota päätettiin kolminkertaistaa vuoteen 2035 mennessä. Samoin päästiin eteenpäin yhteisissä mittareissa, joilla ilmastonmuutokseen varautumista ja sopeutumista seurataan maailmanlaajuisesti.
Maapaviljonki nosti Suomen huomioarvoa
”Myönteistä Belémin kokouksessa oli Suomen aktiivinen esiintyminen päästövähennysten ratkaisuntarjoajana. Suomen näkyvyyttä vahvisti oma maapaviljonki, jossa yritykset, kaupungit, tutkimuslaitokset ja järjestöt pääsivät esittelemään osaamistaan ja ratkaisujaan kovatasoiselle kansainväliselle yleisölle”, arvioi EK:n johtava asiantuntija Janne Peljo.
Paviljongissa puhuivat mm. ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio, elinkeinoministeri Sakari Puisto ja ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala sekä korkean tason yritysedustajia ja muiden maiden ja EU:n päätöksentekijöitä. Kaiken kaikkiaan Suomen paviljongissa järjestettiin lähes 80 tilaisuutta, joissa esiintyi noin 270 puhujaa eri maista.
Lisätiedot:
vihreän kasvun johtaja Ulla Heinonen, puh. 040 550 6982
johtava asiantuntija Janne Peljo (ma 24.11. alkaen), puh. 040 528 5754
etunimi.sukunimi@ek.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Satu ToivonenTiedottaja
Yrittäjyys, elinkeinopolitiikka
Energia, ilmasto, liikenne, ympäristö
EU-asiat, Brysselin toimisto
Kauppapolitiikka, kansainvälistyminen
Tietoja julkaisijasta
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suomalaisten yritysten merkittävin puolestapuhuja. Välitämme elinkeinoelämän yhteisiä viestejä ja ratkaisuehdotuksia politiikan päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän keskusliitto EK
EK julkaisi kymmenen ratkaisevaa kysymystä: Seuraavan hallituksen on pystyttävä vastaamaan näihin talouskasvun ja hyvinvoinnin kohtalonkysymyksiin17.11.2025 16:17:45 EET | Tiedote
Seuraava hallituskausi tulee väistämättä sisältämään mittavia talouden sopeutustoimia. Päätöksillä on vaikutuksia jokaisen suomalaisen arkeen, ja siksi äänestäjillä on oikeus tietää, millä tavoin eri puolueet ovat valmiita vahvistamaan julkista taloutta, tukemaan kasvua ja rakentamaan kestävää hyvinvointia.
Aaro Cantell jatkaa EK:n hallituksen puheenjohtajana vuonna 202617.11.2025 14:46:28 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n edustajisto valitsi syyskokouksessaan 17.11.2025 Aaro Cantellin jatkamaan EK:n hallituksen puheenjohtajana. Cantell on Normet Group Oy:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Hän toimii myös Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön ja Tana Oy:n hallitusten puheenjohtajana. EK:n hallituksen puheenjohtajana hän on toiminut vuoden 2025.
Minna Helle on valittu EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi17.11.2025 13:01:33 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallitus on tänään valinnut EK:n seuraavaksi toimitusjohtajaksi Minna Helteen. Hän aloittaa tehtävässään 1.4.2026.
EU-rahoitus 2028–2034: Kilpailukykyrahoitusta halutaan kaksinkertaistaa – rahoitus on kohdennettava parhaille hankkeille13.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Lähes kolmannes tulevasta monivuotisesta EU-budjetista halutaan kohdentaa kilpailukykyyn. Jotta nämä investoinnit kääntyvät talouskasvuksi, tulee EU-rahoituksen saaminen ratkaista aidon kilpailun ja hankkeiden paremmuuden perusteella. Tärkeää kaupallistamisvaihetta on rahoitettava nykyistä vahvemmin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK tarjoaa Brysselin päättäjille malliksi Business Finlandin veturihankerahoitusta, josta on Suomessa saatu erinomaiset kokemukset. EU-komissio ehdottaa, että kilpailukykyyn kohdistuva rahoitus yli kaksinkertaistettaisiin vuosien 2028–2034 monivuotisessa rahoituskehyksessä (MFF, Multiannual Financial Framework). Tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa rahoitettaisiin seuraavien ohjelmien kautta: Suunnitteilla on täysin uusi kilpailukykyrahasto (ECF, European Competitiveness Fund), jolla rahoitettaisiin Euroopan strategisia investointeja erityisesti teknologioissa ja puolustusteollisuudessa. Rahasto sisältää merkittäviä mahdollisuuksia myös suomalaisyr
EK:n selvitys: Sääntely maksaa suomalaisyrityksille jopa kuusi miljardia euroa vuodessa6.11.2025 10:34:38 EET | Tiedote
Yrityksiin kohdistuva sääntely aiheuttaa yrityksille miljardiluokan kustannukset vuosittain. Luvut osoittavat, että sääntelyn sujuvoittamiseen on tartuttava niin kotimassa kuin EU:ssa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme