Ivalojoen valuma-alueelta on löytynyt erittäin merkittävä uusi, aiemmin tuntematon elinvoimainen raakku- eli jokihelmisimpukkapopulaatio

Osuuskunta Lumimuutoksen kenttätutkimuksissa saamelaisten kotiseutualueen ennallistamistyössä on löytynyt uusi raakkupopulaatio loppukesällä 2025. Löytöä voidaan pitää erittäin merkittävänä. Yhteensä joesta inventointiin 735 raakkua, mutta kokonaispopulaatiota voidaan pitää suurempana. Valtaosa tutkimusjoen pohjasta on monikerroksista kiveä, jonka alla näkymättömissä on erittäin todennäköisesti lisää raakkuja.

Kyseinen raakkuesiintymä on ainoa Suomen puolella tiedossa oleva raakkukanta Paatsjoen vesistössä, johon Ivalojoki kuuluu, joten tämän raakkupopulaation olemassaolon turvaaminen on tärkeää ja kiireellistä.Tämän tutkimuksen kohdejoki ei kuulu Natura 2000-verkostoon eikä minkään muunkaan suojeluohjelman piiriin. Populaatio on luonteeltaan pieni, mutta elinvoimainen ja lisääntyvä. Sen nuorten raakkujen osuus on korkea. Löydös korostaa suojelutoimien laajentamisen tärkeyttä pikaisesti kohdealueelle sekä maankäytön kysymysten tarkastelua Ivalojoen valuma-alueella.

Ivalojoen valuma-alue on raakkujokien osalta pääosin tutkimaton, joten pikaisia lisätutkimuksia tarvitaan. Uhkia mahdollisille raakkuvesille muodostavat maankäytön teolliset muodot, kuten metsätalouden voimaperäiset maanmuokkaukset, ojitukset, silta- ja tierakentaminen sekä koneellinen kullankaivuu. Kun Paatsjoen vesistön Suomeen puoleiselta alueelta ei ole ollut tähän saakka tiedossa raakkujokia, ovat aiemmat uusien raakkujokien etsinnät keskitetty muihin vesistöihin. Löydöksen tekivät OSK Lumimuutoksen saamelaisluontoasiantuntijat osana kenttätöitään. Populaation ovat vahvistaneet vastuu-uhanalaisuusviranomaiset Metsähallituksesta, että Lapin ELY-keskus. Alkusyksystä koko joki inventointiin raakkututkijoiden toimesta. 

Osuuskunta Lumimuutos ennallistaa luonnonelinympäristöjä osana Elpyvä maisema-ohjelmaansa. Osuuskunnalla on n. 8400 hehtaaria ostomaita, sekä muiden maanomistajien kuten Metsähallituksen, kuntien ja muiden maanomistajien kanssa yhdessä toimien yhteensä noin 60,000 hehtaarin vaikutusala. Ohjelma on Suomen suurin yksityismaiden ennallistusohjelma. Sen merkittävä painopistealue ovat Saamenmaan vesistöt ja luontokohteet.

Jokihelmisimpukka on Suomessa luonnonsuojelulain (1096/1996)37 § ja 38 § mom. 2 sekä luonnonsuojeluasetuksen (160/1997)18 § ja luonnonsuojeluasetuksen liitteen 2 mukaisesti rauhoitettu eläinlaji ja luonnonsuojelulain 47 § mom. 1 ja luonnonsuojeluasetuksen 22 § ja luonnonsuojeluasetuksen liitteen 4 tarkoittama uhanalainen ja erityisesti suojeltava laji. Jokihelmisimpukka kuuluu myös luontodirektiivin liitteen II lajeihin, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisen suojelutoimen alueita (Natura 2000-verkosto).