Blogi: Päihdehäiriö ja toipumisen esteet – miksi stigma voi olla hengenvaarallinen?

​Päihdehäiriö ei ole valinta, vaan sairaus, joka vaikuttaa ihmisen aivoihin, käyttäytymiseen ja elämään kokonaisvaltaisesti. Silti päihteidenkäyttöön liittyy edelleen vahva stigma, joka voi olla yhtä tuhoisa kuin itse sairaus. Leimautumisen pelko estää monia hakeutumasta hoitoon ajoissa – ja pahimmillaan tämä voi maksaa ihmishenkiä.

Stigma ja sen seuraukset

Kun päihteidenkäyttäjä pelkää tuomitsemista, hän saattaa vältellä hoitoa tai jopa hätätilanteessa avun soittamista. On tilanteita, joissa ihmiset eivät uskalla soittaa ambulanssia, koska asunnossa on laittomaksi luokiteltuja huumausaineita. Tämä pelko lisää riskiä huumekuolemille, vaikka nopea apu voisi pelastaa henkiä.

Stigma ei ole vain sosiaalinen ongelma – se on terveysriski. Jokainen viivästynyt hoitoon hakeutuminen voi johtaa vakaviin komplikaatioihin, yliannostuksiin ja kuolemaan.

Matalan kynnyksen hoito – elintärkeä ratkaisu

Hoitoon pääsyn pitäisi olla mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Jokaisella palveluportaalla – terveyskeskuksesta sosiaalipalveluihin – tulisi kysyä päihteiden käytöstä luontevasti ja ilman syyllistävää sävyä. Mitä luonnollisempaa päihteistä puhuminen on, sitä helpompi on hakeutua hoitoon ilman pelkoa leimautumisesta.

Miten voimme muuttaa tilannetta?

• Normalisoidaan keskustelu: Päihteistä puhuminen ei saa olla tabu. Kun kysymys päihteiden käytöstä on yhtä luonteva kuin kysymys tupakoinnista, stigma alkaa murtua.
• Tarjotaan matalan kynnyksen palveluja: Hoitoon pääsy ei saa olla monimutkainen prosessi. Nopeus ja helppous pelastavat henkiä.
• Koulutetaan ammattilaisia: Jokainen terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden työntekijä tarvitsee tietoa ja taitoa kohdata päihteitä käyttävä ihminen arvostavasti.

Toipuminen on mahdollista, mutta se vaatii yhteiskunnalta rohkeutta purkaa stigmaa ja rakentaa palveluja, jotka todella tavoittavat apua tarvitsevat. Jokainen askel kohti avoimuutta ja hyväksyntää voi olla askel kohti pelastettua henkeä.

Oma Hämeen mielenterveys- ja päihdepalveluiden projektiasiantuntija Hilla Saira