Kiertotalous varmistaa kriittisten metallien saatavuuden – Tutkijoiden video kertoo, kuinka jätteestä syntyy seuraavan sukupolven materiaaleja

Harvinaiset maametallit ovat kriittisiä raaka-aineita, joiden tarve kasvaa tulevaisuudessa. Niitä hyödynnetään muun muassa sähköautojen ja tuulivoimaloiden magneeteissa sekä monissa muissa teknisissä laitteissa näytöistä valaistukseen. Metallit ovat kuitenkin uusiutumattomia luonnonvaroja, eikä niitä voi louhia loputtomasti. 

Jyväskylän yliopiston professori Ari Väisänen, apulaisprofessori Jani Moilanen sekä Turun yliopiston professori Mika Lastusaari toteuttivat tutkimusyhteistyössä kolmivuotisen hankkeen ”Jätteestä seuraavan sukupolven molekylaarisiksi materiaaleiksi”. Hankkeessa tutkittiin harvinaisten maametallien kierrätystä teollisuuden jäte- ja sivuvirroista hyödyntämällä sekä 3D-filtteriteknologiaa että yhdisteitä, joita voidaan käyttää sekä talteenottoprosessissa että uusien materiaalien valmistuksessa.  

- Erityisen mielenkiinnon kohteena olivat talteenotettujen metalliyhdisteiden loisteominaisuudet, joita voidaan hyödyntää optisissa sensoreissa lämpötilan ja paineen mittaamiseen, kertoo apulaisprofessori Jani Moilanen Jyväskylän yliopistosta.  

Tutkimus yhdisti teknologian ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden 

Hankkeen tärkeimmät saavutukset olivat Jyväskylän yliopistossa kehitetyt harvinaisten maametallien talteenottomenetelmät kestomagneetti- ja loistelamppujätteestä, joista ensimmäinen johti patenttihakemukseen. Turun yliopistossa puolestaan tutkittiin talteenotettujen metalliyhdisteiden loisteominaisuuksia ja kehitettiin menetelmää niiden mittaamiseen paineen alla. 

- Tieteellisten tavoitteiden lisäksi hankkeessa osallistuttiin yhteiskunnalliseen keskusteluun kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, jolla oli tarkoitus tuoda ilmi kriittisten raaka-aineiden turvaamisen ja kierrätyksen merkitys Suomen ja Euroopan unionin taloudelle. Hankkeessa nivoutui siis yhteen resurssitehokkuus, kiertotalous, älykkäät talteenottoteknologiat ja uudet innovatiiviset materiaalit sekä yhteiskunnallinen vaikuttavuus, selventää professori Ari Väisänen Jyväskylän yliopistolta.  

Nyt julkaistussa hankkeeseen liittyvässä videossa, hankkeeseen osallistuneet henkilöt kertovat hankkeesta ja sen tuloksista yksityiskohtaisemmin. Hanketta rahoitti Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö ja Jane ja Aatos Erkon säätiö. 

Video on nähtävillä osoitteessa: https://youtu.be/23XpQVmku3o