BIOLOGISIA ӏ ILMIÖITÄ Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta
Julkaisuvapaa 4.12.2025
K.H.Renlundin museossa 5.12. avautuva näyttely Biologisia ӏ Ilmiöitä tarkastelee luonnon ja ihmisen, tieteen ja taiteen välisiä dynaamisia, myös toisiaan peilaavia suhteita. Näyttely luo katseen meitä ympäröivään herkkään ekosysteemiin ja elämän kiertokulkuun, sen ihmissilmin nähtävään ja toisaalta vain mikroskoopilla tai kaukoputkella havaittavaan todellisuuteen. Ihmisen muokkaama ympäristö palautuu hoitamattomana takaisin luontoon, mutta toipuuko mikään koskaan enää alkutilaansa, ja onko se tarpeellista? Entä ne luonnonilmiöt, jotka tapahtuvat ihmisen vaikutuspiirin ulkopuolella?

Ihmisen toimet osana luontokatoa
Hiilinielujen katoaminen, luontokato, arktisen alueen lämpeneminen, ikiroudan sulaminen ja täällä koto-Suomessa neljän selkeän vuodenajan liudentuminen kahteen ovat viime vuosien aikana toistuvasti olleet median otsikoissa. K.H.Renlundin museossa avautuva Biologisia ӏ Ilmiöitä -näyttely pureutuu näihin ajankohtaisiin teemoihin. Näyttely esittelee suomalaisten eturivin nykytaiteilijoiden teoksia Rovaniemen taidemuseolle talletetusta Wihurin rahaston kokoelmasta. Ajallisesti teokset ovat usealta eri vuosikymmeneltä.
Ihmisen toimet ja niiden kenties peruuttamattomat vaikutukset ympäristön nykytilaan huolestuttavat taiteilijoita ja teoksissa tulevaisuus voi näyttäytyä epävarmana. Näyttelyyn valituissa teoksissa välittyy kuitenkin myös kunnioitus ja ihailu luontomaisemia ja luonnonilmiöitä kohtaan. Joissakin teoksissa esiintyy ihmiselle luontaista uteliaisuutta ja leikkimielisyyttä sekä näiden ilmenemismuotoja tieteessä ja teknologiassa.
Kiihtyvä ylikulutus nostaa esille ihmiskunnan turhamaisuuden, jota suomalaiset nykytaiteilijat kuvaavat monin keinoin. Näyttelyssä pohditaan muun muassa kulutushysterian vaikutusta arktisen herkkään luontoon ja käsitellään eläinten oikeuksia ja ympäristöpolitiikasta kumpuavia yhteiskunnallisia kysymyksiä. Taide osallistuu omine keinoineen aktivistiseen toimintaan. Teokset muistuttavat myös ihmiskunnan riippuvaisuudesta muista elämänmuodoista.
Luomua ja tulevaisuuden teknologiaa
Näyttelyn teoksissa rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön välisiä rajapintoja venytetään ja tutkitaan. Niissä etsitään omaa identiteettiä suurkaupunkien metropoleista, pohjoisen tykkylumisilta tuntureilta tai aavikon kuumuudesta. Tulevaisuuden samaistumispintoja heijastellaan surrealistisissa ja immersiivisissä maisemissa. Biologisia ӏ Ilmiöitä -näyttelyn yhtenä punaisena lankana voidaankin pitää aikaa ihmiskunnan jälkeen. Näyttelyteoksissa näyttäytyy epämääräinen ja tuntematon tulevaisuus, ja arvoitukselliset oliot huokuvat tulevaisuuden mystiikkaa.
Myös vastaparien asettelu on kiinnostava tapa tuoda esille ääripäitä, ja kysyä ”mitä elämä oikeastaan on”. Sama koskee taiteilijan maanmuokkausprojekteja, jossa ihminen peilaa tekojaan luontomaisemassa. Itsensä likoon laittamisen lisäksi teknologia on tullut ihmisen ja luonnon välisen keskustelun avuksi ja tulkiksi.
Wihuri on Tour
Biologisia ӏ Ilmiöitä -näyttelyn 27 taiteilijan tai taiteilijaryhmän teokset kuuluvat Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmaan, joka on Suomen merkittävimpiä nykytaiteen kokoelmia. Kokoelmaa kartutetaan vuosittain kymmenien suomalaistaiteilijoiden teoksilla.
Näyttely on neljän taidemuseon yhdessä suunnittelema kokonaisuus, jonka ovat kuratoineet Aira Huovinen Rovaniemen taidemuseolta, Ulla Härkönen Kajaanin taidemuseosta, Elina Suutari ja Elina Vuorimies K.H.Renlundin museosta ja Katja Vuorinen-Parm Riihimäen taidemuseosta.
— Nyt esillä olevat teokset kertovat luontotarinaa ihmisen mutta myös luonnon näkökulmasta. Jenny ja Antti Wihurin rahaston laadukas ja laaja kokoelma on tarjonnut erinomaisen lähtökohdan näyttelyn kokoamiselle. Olemme innostuneita näyttelyn teemoista ja siitä, miten hienoja teoksia kokoelmasta tästä näkökulmasta tarkasteltuna löytyi, kuvailevat kuraattorit valintaprosessiaan. Luonnon inhimillistäminen voi helposti vääristää katsetta. Näyttelyn teokset suuntaavat katseen lähelle ja syvälle, paljastaen yksityiskohtia, jotka jäävät usein huomaamatta. Samalla ne ulottavat perspektiivin kauas ja tulevaisuuteen, pohtien biologian ja ajan kerrostumia, kuraattorit pohtivat.
— Taiteilijat kuvaavat luontoa ja ympäristöä leikkisänä ja melankolisena, arkisena ja lumoavana, voimavarana ja hyväksikäytön kohteena. Ihmisellä on vastuu luonnosta ja omista toimistaan, jotka vaikuttavat luontoon ja koko maapalloon, summaavat kuraattorit näyttelykokonaisuutta.
Luonnonilmiöt kestosuosikkina
Luontoilmiöiden kuvaaminen ja tutkiminen ei ole aiheena menettänyt kiinnostustaan suomalaisessa nykytaiteessa. Biologisia ӏ Ilmiöitä -näyttelyn teokset keskustelevat toisilleen ja peilaavat eri vuosikymmeniä; vanhimmat teokset ovat 1960-luvun lopulta ja tuoreimmat viime vuosilta. Myös teosten tekniikat peilaavat omia aikakausiaan, maalaus- ja veistotraditiot kohtaavat videoiden ja robottiteknologian maailmat.
Näyttelyyn valitut teokset edustavat taiteilijoiden teoksia eri puolilta Suomea. Onko niiden luontoajattelussa eroavaisuuksia? Kaupunkilaisten etääntyminen luonnosta on tuottanut kokonaisen matkailualan luksuseräilyineen tai toisaalta herkkä luonto voidaan kokea itsestäänselvyytenä ja arkisena elementtinä. Kuraattorit pohtivatkin, miten arktinen herkkä luonto resonoi etelän katsojassa, tai miten lappilainen yleisö ottaa vastaan aavikon maailman raunioitumisen kuvauksena.
— Toivottavasti Biologisia ӏ Ilmiöitä -näyttely herättää katsojat pohtimaan luonnon herkkää monimuotoisuutta ja ihmisten toiminnan vaikutuksia luonnonilmiöiden rinnalla, kuraattorit toivovat.
Näyttely jatkuu K.H.Renlundin museosta Kajaanin taidemuseoon kesäksi 2026 ja sieltä edelleen Riihimäen taidemuseolle loppuvuodesta. Näyttely päättyy Rovaniemen taidemuseolle, kokoelman kotipaikkaan, kesällä 2027. Biologisia ӏ Ilmiöitä on osa Rovaniemen taidemuseon 40-vuotisjuhlaa. Wihurin rahasto tukee rahallisesti näyttelykiertueen toteutumista.
Näyttelyn taiteilijat ja taiteilijaryhmät
Petri Ala-Maunus, Maija Albrecht, Saara Ekström, Paavo Halonen, Simo Hannula, Alma Heikkilä, Jaakko Heikkilä, Hannaleena Heiska, Riitta Helevä, Hyäryllistä, Pekka ja Teija Isorättyä, Pekka Jylhä, Kaarina Kaikkonen, Hanna Kanto, Marko Karo, Kaija Kiuru, Antti Laitinen, Tuomas A. Laitinen, Arttu Nieminen, Tamara Piilola, Osmo Rauhala, Simi & Johanna Ruotsalainen, Perttu Saksa, Maiju Salmenkivi, Kim Simonsson, Tommi Toija ja Santeri Tuori
Näyttelypaikat ja -ajat
5.12.2025 – 12.4.2026 K.H.Renlundin museo: Roosin talo ja Näyttelyhalli 16.5.–20.9.2026 Kajaanin taidemuseo 24.10.2026 – 29.3.2027 Riihimäen taidemuseo huhtikuun puolivälistä elokuun loppupuolelle 2027 Rovaniemen taidemuseo
Lehdistökuva: Laitinen Antti, Broken Landscape III, 2017 Kuva: Arto Liiti / Rovaniemen taidemuseo
Biologisia ӏ Ilmiöitä 5.12.2025 – 12.4.2026
Roosin talo, Pitkänsillankatu 39, Kokkola (pääsylipullinen) Näyttelyhalli, PItkänsillankatu 28, Kokkola (vapaa pääsy)
Näyttelyn tekstit suomi, ruotsi
Näyttelyn yhteydessä
To 22.1.2026 klo 18.00 Roosilla avoin yleisöopastus: kuraattorikierros
Kierros sisältyy pääsylipun (8/5 €) hintaan.
Roosin talolla olevaan näyttelyosuuteen ja tilaisuuksiin voi osallistua museon pääsylipun hinnalla. Näyttelyhallilla olevaan näyttelyosuuteen on vapaa pääsy.
Median edustajilla on mahdollisuus tutustua etukäteen näyttelyyn ke 3.12. klo 9–15.
Pyydämme ilmoittamaan tulostanne elina.vuorimies@kokkola.fi tai p. 0400 205570
Tietoja julkaisijasta
Kokkola. Meillä on laajempi horisontti
Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan kaksikielinen maakuntakeskus, jossa asukkaita on noin 48.000. Kokkolan elinkeinoelämän veturi on kansainvälisestikin merkittävä kemianteollisuuden keskittymä, jota täydentävät Suomen suurin raideliikenne- ja panamaxsatama sekä monipuolinen yritystoimijoiden verkosto. Myös monipuoliset tapahtumat, matkailu ja loma-asuminen tuovat kaupunkiin kävijöitä.
Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Kokkolan kaupungin 400 vuotta sitten Pohjanlahden rannalle. Meri on tuonut mukanaan vahvat kaupan ja logistiikan perinteet merenkulusta ja laivanrakennuksesta teollisuuteen ja sivistykseen. Sijainti meren ja lentoyhteyksien äärellä, pääradan ja E8-tien varrella varmistaa niin ihmisten, tavaroiden kuin ideoidenkin liikkuvuuden.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kokkolan kaupunki
Stadsdirektör Stina Mattila deltar i självständighetsdagens festmottagning4.12.2025 14:16:39 EET | Pressmeddelande
Stadsdirektör Stina Mattila och hennes make deltar i republikens presidents självständighetsmottagning lördagen den 6 december. I år är temat för självständighetsdagens festmottagning Utbildning och bildning som byggstenar i det finländska samhället. Bland de inbjudna gästerna ser vi särskilt yrkesverksamma inom utbildning, till exempel meriterade lärare på olika utbildningsnivåer. Från Karleby stadsorganisation har även Tiina Vitka, speciallärare vid Kokkolan suomalainen lukio, och Harri Kangasniemi, rektor för Piispanmäen koulu, fått inbjudan till mottagningen. President Alexander Stubb besökte Karleby i början av september. Då deltog han i festligheterna i samband med Karleby Hamns 200-årsjubileum och bekantade sig med nya skolan och daghemmet i Biskopsbacken. Presidenten träffade också Karlebybor under ett evenemang för allmänheten som ordnades på Salutorget. Fredagen den 5 december deltar stadsdirektören i den traditionella självständighetsfesten som ordnas av Björneborgs brigad o
Kaupunginjohtaja Stina Mattila osallistuu itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle4.12.2025 14:16:39 EET | Tiedote
Kaupunginjohtaja Stina Mattila puolisoineen osallistuu Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle lauantaina 6. joulukuuta. Linnan juhlien teemana on tänä vuonna Koulutus ja sivistys suomalaisen yhteiskunnan rakentajana. Kutsuvieraiden joukossa nähdään erityisesti opetusalan ammattilaisia, kuten ansioituneita opettajia eri koulutusasteilta. Kokkolan kaupunkiorganisaatiosta kutsun ovat saaneet myös Kokkolan suomalaisen lukion erityisopettaja Tiina Vitka ja Piispanmäen koulun rehtori Harri Kangasniemi puolisoineen. Presidentti Alexander Stubb vieraili Kokkolassa syyskuun alussa, jolloin hän osallistui Kokkolan Sataman 200-vuotisjuhlallisuuksiin ja tutustui Piispanmäen kouluun ja päiväkotiin. Presidentti tapasi kokkolalaisia myös Kauppatorilla järjestetyssä yleisötilaisuudessa. Perjantaina 5.12. kaupunginjohtaja osallistuu perinteiseen Porin prikaatin ja Säkylän kunnan järjestämään itsenäisyyden juhlaan.
Ett diskussionsmöte om vägärenden som gäller Plogvägen och Korpvägen27.11.2025 09:12:32 EET | Pressmeddelande
Stadsstrukturnämnden i Karleby ordnar ett diskussionsmöte om vägärenden som gäller Plogvägen och Korpvägen 9.12.2025.
Keskustelutilaisuus Auratien ja Korpintien tieasioista27.11.2025 09:12:32 EET | Tiedote
Kokkolan kaupunkirakennelautakunta järjestää keskustelutilaisuuden Auratien ja Korpintien tieasioista alueen asukkaille tiistaina 9.12.2025 Kokkolan kaupungintalolla.
Karleby i final i tävlingen Finlands aktivaste kommun 202525.11.2025 14:46:05 EET | Pressmeddelande
Karleby, Pelkosenniemi och Sotkamo har valt till finalister i tävlingen om Finlands aktivaste kommun 2025. Finalisterna publicerades 25.11.2025. Tävlingen Finlands aktivaste kommun ordnas redan åttonde gången. Tävlingen ordnas av Kommunförbundet i samarbete med undervisnings- och kulturministeriet och vinnaren offentliggörs vid Idrottsgalan 15.1.2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme