Äänestäminen erottelee eliniän pituutta enemmän kuin koulutus
26.11.2025 08:30:00 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Äänestyskäyttäytyminen vaaleissa on vahvasti yhteydessä ihmisen elinikään. Äänestämisen yhteys kuolleisuuteen on suurempi kuin koulutuksella, jota pidetään keskeisenä terveyteen suotuisasti vaikuttavana tekijänä.
Kuolemanriski oli kaksi kolmasosaa suurempi niillä, jotka eivät äänestäneet verrattuna äänestäviin. Tulokset käyvät ilmi Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä julkaistusta Helsingin yliopiston tutkimuksesta, joka pohjautuu laajaan yli 3,2 miljoonan henkilön aineistoon.
Tutkijat tarkastelivat vuoden 1999 eduskuntavaaleja, josta analysoitiin Suomessa asuvien yli 30-vuotiaiden äänestämistä. Tutkimukseen osallistuneiden selviytymistä seurattiin vuoden 1999 vaalipäivästä vuoden 2020 loppuun.
Äänestämättömyys oli johdonmukaisesti yhteydessä lisääntyneeseen kuolemanriskiin: miehillä 73 prosenttisesti ja naisilla 63 prosenttisesti. Koulutustason huomioimisen jälkeen kuolemanriskin ero väheni miehillä 64 prosenttiin ja naisilla 59 prosenttiin. Kuolemanriskin ero äänestäjien ja äänestämättömien välillä oli suurempi kuin esimerkiksi ero peruskoulutuksen ja korkea-asteen koulutuksen omaavien välillä.
Äänestyskäyttäytymisessä kuolemanriskin ero isoin alle 50-vuotiailla miehillä
Kuolemanriskin suhteellinen ero äänestäjien ja äänestämättömien välillä oli suurin alle 50-vuotiailla miehillä. Äänestämättömillä 75–94-vuotiailla naisilla oli suurempi kuolemanriski kuin äänestävillä miehillä, kun taas nuoremmissa ikäryhmissä tilanne oli päinvastoin.
Tuloryhmittäin tarkasteltuna nousi esiin, että miehillä, jotka kuuluivat kotitalouksien tulojen alimpaan neljännekseen, äänestämättömyyteen liittyvä kuolemanriski oli 9–12 prosenttia korkeampi kuin muilla tuloryhmillä.
Vuosina 1999–2020 noin kolmasosa tutkimusaineiston henkilöistä kuoli: Yhteys äänestysosallistumisen ja kuoleman välillä oli vahvempi onnettomuuksien, väkivaltaisten tai alkoholiin liittyvien kuolinsyiden osalta kuin muista syistä kuolleilla.
- Äänestys osallistumisen muotona on eräänlainen sosiaalisen pääoman laji, joka on yhteydessä terveyshyötyihin, yliopistotutkija Hannu Lahtinen Helsingin yliopistosta sanoo.
Terveysongelmat ja niihin liittyvät toimintakyvyn haasteet voivat toisaalta vaikuttaa negatiivisesti moniin tärkeisiin osallistumisen edellytyksiin, kuten resursseihin, motivaatioon ja osallistumista edistäviin sosiaalisiin kohtaamisiin.
-Tieto äänestämisestä on hyödyllistä väestön terveyden seuraamisessa, esimerkiksi äänestämistottumusten hylkääminen voi olla varhainen merkki merkittävästä terveydentilan heikkenemisestä.
-Lisäksi vahva yhteys äänestämisen ja kuolleisuuden välillä herättää huolta tasa-arvoisesta poliittisesta edustuksesta, Lahtinen toteaa.
Journal of Epidemiology and Community Health Nov 2025.
https://jech.bmj.com
Yhteystiedot:
Hannu Lahtinen, Helsingin yliopiston väestötieteen ja väestön terveyden instituutti
Puh: + 358 50 448 6944
Sähköposti: hannu.lahtinen@helsinki.fi
Ulkoiset rahoitukset: Euroopan tutkimusneuvosto;https://jech.bmj.com/lookup/doi/10.1136/jech-2025-224663
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme