Elintarvikeketjun sopimusrakenteet tuovat vakautta hintakehitykseen ja tasoittavat hintamuutosten siirtymistä
25.11.2025 13:42:38 EET | Pellervon taloustutkimus PTT | Tiedote
Suomessa hintamuutosten siirtyminen viljaketjun portaiden välillä poikkeaa liha- ja maitoketjujen vastaavista, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n raportti. Tällä tarkoitetaan sitä, miten tietyn portaan hintamuutokset tietyssä tarjontaketjun vaiheessa välittyvät seuraavalle tasolle, esimerkiksi alkutuotannosta teollisuuteen. Erot tarkasteltujen ketjujen rakenteissa vaikuttavat hintamuutosten siirtymisen symmetrisyyteen ja hintojen poikkeamien suuruuteen.
”Hintasiirtymillä ja niiden sovelluksilla on merkittäviä hyvinvointi- ja politiikkavaikutuksia markkinatoimijoihin sekä markkinoiden yleiseen toimivuuteen. Pitkällä aikavälillä hintojen siirtyminen elintarvikeketjussa näyttäytyy varsin symmetrisenä”, tiivistää maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola.
Tutkimuksessa havaittiin, että lukuun ottamatta viljaketjua positiiviset ja negatiiviset hintasiirtymäjoustot olivat yhtä suuria. Tämä tarkoittaa, että edellisen portaan hinnan muutokset siirtyivät eteenpäin yhtä voimakkaasti sekä hintojen noustessa että laskiessa. Viljaketjussa sen sijaan edellisen portaan hinnan laskiessa seuraavan portaan hinta laskee enemmän kuin se nousisi vastaavassa nousutilanteessa.
Lisäksi vilja- ja leipätuotteiden kuluttajahinnat palaavat tasapainotilaan tilastollisesti merkitsevästi nopeammin negatiivisten poikkeamien kuin positiivisten poikkeamien jälkeen. Liha- ja maitoketjuissa palautumisnopeuden välillä ei havaittu eroa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vertikaalisia hintasiirtymiä vilja-, liha- ja maitoketjuissa Suomessa vuosina 2005–2024. Tutkimuksen aineistona käytettiin Tilastokeskuksen tuottaja- ja kuluttajahintaindeksejä. Hintasiirtymiä analysoitiin kynnysyhteisintegraatiomenetelmällä sekä maatalouden ja teollisuuden tuottajahinnoilla että teollisuuden tuottajahinnoilla ja kuluttajahinnoilla vilja-, maito- ja lihaketjuissa.
Hintapoikkeamat korjaantuvat ketjuissa eri tavoin
Tarkasteltaessa mallien virheenkorjausta eli sitä, kuinka nopeasti hinnat palaavat tasapainoon hintamuutosten jälkeen, havaittiin voimakkaimmat korjaukset viljaketjussa maatalouden ja teollisuuden tuottajahintojen välillä. Sekä hinnanmuutokset että niiden korjaukset eivät kuitenkaan heijastuneet kuluttajahintojen yhtälöstä. Osittain tätä selittää maatalouden tuottajahintojen pieni vaikutus vilja- ja leipätuotteiden kuluttajahintoihin.
Maito- ja lihaketjuissa tasapainopoikkeamat olivat teollisuuden ja maatalouden yhtälöissä selvästi pienempiä ja harvempia kuin viljaketjussa. Virheenkorjaustermin kehitys oli myös lähes yhtä tasaista ketjun portaiden välillä. Näissä ketjuissa sopimusmallit ja tuotannonohjaus luovat hintakehitykseen vakautta ja ennustettavuutta. Tasaisempi hintakehitys voi heijastua virheenkorjaustermiin siten, että sen vaihtelu on vähäisempää.
Lisäksi Suomen maataloussektorilla erityisesti viljan tuottajahinnat heijastavat nopeasti globaalien markkinoiden muutoksia. Viljamarkkina toimii myös keskeisenä välityskanavana muihin ketjuihin, esimerkiksi rehujen hintojen kautta. Viljaketjussa tuottajat kantavat tämän markkinariskin vaikutukset käytännössä täysimääräisesti, kun taas kotieläinsektorilla elintarviketeollisuus ottaa vastaan osan hintojen vaihtelusta, mikä tukee vakaampaa hintakehitystä.
”Tarkasteltaessa tuloksia osana elintarvikeketjun rakenteita tulokset viittaavat siihen, että sektoritason yhteistyö tasaa hintakehityksen tasapainopoikkeamia ja tekee sopeutumisesta takaisin tasapainoon maltillisempaa. Yhteistyö näyttäisi siis vaimentavan hintashokkien vaikutuksia ja tukevan ketjuissa vakaampaa ja symmetrisempää hintamuutosten siirtymisen dynamiikkaa”, sanoo Mauri Yli-Liipola.
Sopimusrakenteet ja kysyntätilanne vaikuttavat hintojen siirtymiseen
Elintarvikeketjun toimivuuden näkökulmasta yksi keskeinen mittari on hintasiirtymien symmetrisyys. Tutkimuksen aikavälille ajoittuu useita markkinamuutoksia, joissa ketjun hinta- ja kustannusmuutosten eteenpäin siirtämisen dynamiikka on vaihdellut huomattavasti. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat ruuan hinnan nousut vuosina 2010–2013 ja 2022–2023 sekä esimerkiksi Venäjän vastapakotteet vuonna 2014.
Viime vuosikymmenen alussa kustannus- ja hintamuutokset tarjontaketjun alemmilta portailta pystyttiin siirtämään eteenpäin aina kuluttajahintoihin asti ilman merkittävää vaikutusta kysyntään, sillä kuluttajien ostovoima vahvistui samaan aikaan. Vuosien 2022–23 tilanne oli päinvastainen. Kuluttajien ostovoima heikkeni, mikä rajoitti hinta- ja kustannusmuutosten siirtämistä eteenpäin ja lisäsi kustannuspainetta ketjun alemmille portaille.
”Erityisesti Suomessa hintamuutosten välittömän siirtymisen esteenä ovat ketjun sopimusrakenteet, mutta toisaalta niiden avulla saavutetaan ennakoitavampi hintakehitys. Pitkien sopimusten laajempia vaikutuksia hintojen siirtymisen hyvinvointivaikutuksista ja riskien jakautumisesta tunnetaan verrattain vähän, ja siksi niitä tulisi tutkia järjestelmällisemmin. Toimisiko elintarvikeketju paremmin vai huonommin erilaisella sopimusrakenteella – ja kenen näkökulmasta?” kysyy Yli-Liipola.
Tutkimus on osa ”Ruokaketjun toimivuus ja arvonmuodostus” (RUOKAKETJU) -tutkimushanketta, jota toteuttavat yhdessä Pellervon taloustutkimus PTT, Luonnonvarakeskus sekä REINU econ oy. Hankkeen päärahoittaja on Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera. Lisäksi hanketta rahoittavat Elintarviketeollisuusliitto ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry sekä Päivittäistavarakauppa ry.
Koko raportti PTT:n verkkosivuilla: https://www.ptt.fi/julkaisut/elintarvikeketjun-vertikaaliset-hintasiirtymat/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mauri Yli-LiipolamaatalousekonomistiPellervon taloustutkimus PTT ry
Puh:040 586 8223mauri.yli-liipola@ptt.fiTietoja julkaisijasta
Pellervon taloustutkimus PTT on soveltavaa taloustutkimusta ja talousennusteita tekevä riippumaton tutkimuslaitos. Perinteisiä vahvoja tutkimusalueitamme ovat kansantalous, maa- ja elintarviketalous, metsä- ja ympäristötalous sekä asuntomarkkinat. Erityisosaamistamme on talouden ilmiöiden alueellinen tarkastelu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pellervon taloustutkimus PTT
Kutsu: PTT:n alueellisen asuntomarkkinaennusteen julkistus 12.2. klo 10.30 - kirkastuvatko markkinanäkymät tänä vuonna?30.1.2026 13:51:08 EET | Kutsu
Pellervon taloustutkimus julkistaa vuotuisen alueellisen asuntomarkkinaennusteensa webinaarissa torstaina 12. helmikuuta klo 10.30. Ennusteessa tarkastellaan asuntojen hintakehitystä ja vuokria lyhyellä aikavälillä sekä valtakunnallisesti että suurimmissa kaupungeissa.
Pikakommentti: Työttömyys jatkaa yhä kasvuaan - erityisesti nuorten tilanne huolestuttava27.1.2026 09:10:14 EET | Tiedote
Työttömyys jatkaa Suomessa kasvuaan, ja varsinkin nuorilla on nyt erityisen hankalaa, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n vanhempi ekonomisti Henna Busk uusimpia tilastolukuja. Työvoiman tarjonta on kyllä hyvin korkealla, mutta kysyntää ei ole.
Mercosur-sopimuksen mittakaavoissa on tulkintaeroja22.1.2026 14:14:32 EET | Tiedote
Pellervon taloustutkimuksen PTT:n maatalousekonomisti Mauri Yli-Liipola arvioi tuoreessa blogissaan Mercosur-sopimuksen vaikutuksia ja nykytilannetta: Euroopan unionin jäsenmaat saavuttivat vuoden alussa sovun Mercosur-kauppasopimuksen hyväksymisestä, mutta viimeaikaisten käänteiden jälkeen sopimuksen eteneminen on jäädytetty. Parlamentti päätti lähettää sopimuksen EU:n tuomioistuimen arvioitavaksi varmistaakseen sen yhteensopivuuden perussopimusten ja oikeusjärjestelmän kanssa. Päätöksen taustalla on myös poliittinen vastustus, jota ovat esittäneet useat parlamenttiryhmät sekä viljelijäjärjestöt.
Tutkimus: Hiljaisen suojelun piirissä yli miljoona hehtaaria metsätalousmaata21.1.2026 10:05:38 EET | Tiedote
Yksityiset metsänomistajat jättävät Suomessa laajoja metsäalueita omaehtoisesti, ilman sopimusta metsätaloudellisen käsittelyn ulkopuolelle tai käsittelevät niitä vain hyvin pienimuotoisesti. Pellervon taloustutkimus PTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan hiljainen suojelu kattaa arviolta noin 1,1 miljoonaa hehtaaria metsätalousmaata. Kyseessä on ensimmäinen valtakunnallinen arvio ilmiön laajuudesta.
Selvitys: Seutukaupunkien vahvuuksia ovat teollinen osaaminen, koulutusyhteistyö ja vetovoimainen asumisympäristö8.1.2026 10:02:43 EET | Tiedote
Suomen seutukaupungeilla on monia haasteita ikääntyvän väestön, työvoiman saatavuuden ja asuntomarkkinoiden kanssa, mutta niillä on samalla vahvuuksia, joiden varassa menestyä, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Tärkeässä roolissa ovat myös kaupunkien opiskelijat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme