Omakotitalon rakennuttajaa koskenut syyte työturvallisuusrikoksesta hylättiin

Käräjäoikeus arvioi, että tässä asiassa työsuojelutarkastajan johtopäätösten vakuuttavuutta syytettä tukevana näyttönä heikensi se, että työsuojelutarkastus oli päästy tekemään vasta kolmen päivän viiveellä työmaalla sattuneesta tapaturmasta, jolloin tarkasteltavana oleva HAKI-teline oli jo purettu kokonaan ja viety pois paikalta, sekä se, että tarkastushavainnot olivat sen vuoksi perustuneet pääosin poliisin tapahtumapaikalta aikaisemmin ottamiin valokuviin, jotka nekin oli otettu paljolti jo puretussa tilassa olleesta telineestä. Tarkastaja ei ollut siten nähnyt telinettä tasoineen ja liitännäisosineen henkilökohtaisesti tai valokuvienkaan välityksellä ollenkaan siinä tilassa, jossa se oli ollut noin neljän edeltäneen viikon ajan telineiltä tehtävää muuraustyötä suoritettaessa.

Henkilötodistelu vahvisti

Käräjäoikeus katsoi, että asiassa esitetty henkilötodistelu vahvisti sen, että tapaturma- ja/tai kuvienottohetkellä telineistä oli jo ehditty purkaa suojakaiteet, välijohteet, käsijohteet, jalkalistat sekä ylös vievät kulkuportaat. Käräjäoikeuden arvion mukaan uskottavana oli henkilötodistelun perusteella pidettävä sitä, että mainitut osat olivat olleet paikallaan sinä aikana, jona muuraustyötä oli suoritettu ja josta rakennuttaja oli voinut tehdä havaintoja. Epäselvyyttä ei käräjäoikeuden mukaan jäänyt siitä, etteikö itse purkamista ja siinä noudatettua työvaihejärjestystä ennen putoamista ollut suoritettu säännösten ja määräysten vastaisesti sekä työturvallisuutta monella tavalla vaarantavalla tavalla.

Käräjäoikeus totesi tuomiossaan selvitetyksi myös sen, että muurarit olivat menneet työmaalle purkamaan telineitä sunnuntaipäivänä omine lupineen ilman, että rakennuttajalla oli ollut siitä tieto tai peruste epäillä sitä. Käräjäoikeus piti tästä syystä asiassa selvitettynä sitä, että rakennuttaja ei ollut voinut ennakoida tapahtuvaa työturvallisuutta vaarantaen suoritettavaa purkamista eikä siten mennä koordinoimaan, ohjeistamaan ja valvomaan kyseistä työvaihetta. Rakennuttajan syyksi ei siten käräjäoikeuden arvion mukaan voitu lukea ohjeistusta, valvontaa tai töiden yhteensovittamista koskevia laiminlyöntejä.

Edellä kerrotuin perustein käräjäoikeus katsoi rakennuttajan esittämän tapahtumienkulun saaneen asiassa esitetystä asiakirja- ja henkilötodistelusta siinä määrin tukea, että rakennuttajan syyllistymisestä syytteen teonkuvauksen mukaisiin laiminlyönteihin oli jäänyt varteenotettava epäily. Käräjäoikeuden johtopäätökseen vaikuttivat työturvallisuustarkastuksen näyttöarvoa heikentäneet, tarkastusolosuhteisiin liittyneet seikat.

Käräjäoikeuden arvion mukaan tuomitsemiskynnyksen ylittävää näyttöä ei siten jäänyt siitä, että rakennuttaja olisi syytteen teonkuvauksessa tarkoitetulla tavalla tahallaan tai huolimattomuudesta rikkonut työturvallisuusmääräyksiä tai aiheuttanut niiden vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan taikka mahdollistanut työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa turvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä tai jättämällä huolehtimatta toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä. Sikälikin jos työtasojen materiaaleissa, lukumäärässä, rakennesuunnittelussa tai työtavoissa olisi ollut määräystenvastaisuutta ei rakennuttajalla ole ollut tästä työturvallisuusrikoksesta tuomitsemisen edellyttämää tietoisuutta.

Käräjäoikeus arvioi tilannetta siten, että se, että telinettä oli ryhdytty purkamaan 28.5.2023 työturvallisuutta vaarantavalla, toisen työmaalla työskennelleen muurarin putoamiseen johtavalla tavalla, on arvioitavissa ennalta-arvaamattomaksi tapahtumaksi, johon rakennuttaja ei ollut voinut vaikuttaa.

Rakennuttajan on nimettävä yhteiselle rakennustyömaalle päätoteuttaja

Työsuojelun juristi Jasmine Peltorinne Etelä-Suomen aluehallintovirastosta muistuttaa, että kun rakennustyömaalle ei ole nimetty päätoteuttajaa, vastaa rakennuttaja myös päätoteuttajalle kuuluvista velvollisuuksista. ”Pientalon rakennuttajan on hyvä muistaa, että rakennuttajana hän itse vastaa viime kädessä rakennustyömaan työturvallisuudesta.”, Peltorinne toteaa.

Helsingin käräjäoikeuden tuomio 24.11.2025, R 706/2025/3363. Tuomio ei ole lainvoimainen.