Audiomedia Oy

Johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi: Metsäsektorilta tarvitaan ratkaisuja uuteen aikaan

26.11.2025 10:16:19 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli

Jaa
Neuvonantaja Terhi Koipijärvi.
Neuvonantaja Terhi Koipijärvi.

Lisää kansainvälisiä kumppanuuksia ja korkeampaa jalostusarvoa

Suomalainen metsäsektori on käännekohdassa, jonka mittakaavaa ei ole vielä täysin ymmärretty, sanoo pitkän uran metsäsektorilla tehnyt johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi.

–Muutos on ollut hidas ja on aika ryhtyä rakentamaan ratkaisuja, jotka vievät toimialaa uuteen aikaan – kuluttajamarkkinoille, kansainvälisiin kumppanuuksiin ja korkeamman jalostusarvon tuotteisiin.

Koipijärven mukaan kyse ei ole syklistä, vaan pysyvästä muutoksesta. – Olen nähnyt metsäsektorilla kolmen vuosikymmen aikana monta sykliä, mutta nyt metsäsektori elää hetkessä, jossa vanhat menestystarinat eivät kanna. Paperin ja sellun varaan rakentunut volyymibisnes on ollut omassa ajassaan vahva ja sen varaan on rakennettu yhteiskuntaa, mutta nyt kestävä kasvu vaatii uutta kulttuuria synnyttämään menestystä.

–Suomalainen metsäteollisuus kohtaa haasteita globaaleilla markkinoilla, koska se on yhä monimutkaisempi ja arvaamattomampi ja vaatii yhä laajempaa kansainvälistä osaamista. Toimialalta kuulee, että transformaatio ja kansainvälistyminen ei ole lähtenyt liikkeelle silloin, kun sen olisi pitänyt.

Megatrendit määrittävät tulevaisuuden

Koipijärven mukaan metsäalan tulee lisätä maailmanlaajuista ymmärrystä geotaloudesta ja -politiikasta oman mukavuusalueen ulkopuolelta.  – Metsäsektori ei voi enää tarkastella asioita vain Suomen tai EU:n näkökulmasta. Yhdysvalloissa ei puhuta Euroopasta, vaan USA:sta, Kiinasta ja ylipäätään Aasiasta, mikä tulee ymmärtää.

–Globaalin ymmärryksen rinnalla on tunnistettava kolme varmaa megatrendiä – luontokato, ilmastonmuutos ja sosiaalinen polarisaatio. Yrityksen strategiassa pitäisi huomioida nämä kolme varmaa skenaariota, koska ne määrittävät seuraavat vuosikymmenet.

Monimuotoisessa johtamisessa suomalaisella metsäsektorilla on vielä Koipijärven mukaan tehtävää. – Olemme keränneet ympärillemme samanmielisiä ihmisiä, josta syntyy näköalattomuutta. Yrityksissä on oltava erilaisia ihmisiä, myös kansainvälisesti kokeneita. Jos haluamme uudistua, meidän on oltava valmiita altistumaan erilaisuudelle ja uusille näkökulmille.

–Metsäala on osa sidosryhmätaloutta, jossa asiakkaiden ja omistajien lisäksi johdon pitää ymmärtää myös paikallisyhteisöjä, kansalaisjärjestöjä ja erilaisia alan asiantuntijoita. Kun ymmärtää laajan sidosryhmänäkemyksen, toimialaa pystyy ohjaamaan kestävämmin ja pitkäjänteisemmin. "Metsärauhan" sijaan peräänkuulutan avointa dialogia, jossa sidosryhmien erilaiset äänet otetaan tosissaan.

Metsäteollisuuden mentävä kuluttajamarkkinaan, jossa metsä muuttuu brändiksi

Koipijärven mukaan suomalainen metsäteollisuus on rakentunut insinööriosaamisen ja suurten volyymien varaan. – Se on luonut tehokkuutta, mutta myös jähmeyttä, kun muutoksessa pitäisi oppia ymmärtämään kuluttajamarkkinan toimintaa.

–Kun tähän saakka metsäteollisuus on ollut perinteisesti yritysten välistä bisnestä, nyt pitäisi mennä rohkeasti kuluttajamarkkinoille ja ymmärtää muotia, muotoilua ja elämyksiä. Metsäteollisuuden uusien tuotteiden valmistukseen ja lanseeraukseen tarvitaan kumppaneita, jotka osaavat sen maailman.

Koipijärvi on lanseerannut ajatusta Finnish Forest Fashion – konseptista, joka yhdistäisi metsäsektorin ja muotiteollisuuden. – Nyt ollaan menossa sitä kohti ja nyt aika alkaa olla kypsä. Maailma etsii kestäviä materiaaleja, ja puupohjaiset tekstiilit voivat olla Suomen seuraava vientimenestys.

–Kuluttajatuotteet voivat toimia myös mielikuvallisesti, kun ne tekevät metsästä konkreettisen ja haluttavan osan arkea. Kun Pariisin muotitalo markkinoi suomalaista puupohjaista kangasta, silloin metsä muuttuu brändiksi, ei raaka-aineeksi.

Puurakentamisesta voi vielä tulla Koipijärven mukaan Suomen metsäteollisuudelle suuri kaupallinen mahdollisuus. – Meillä on kaikki: metsä, designkulttuuri, arkkitehtuuri. Puurakentaminen nähdään muualla vielä vahvemmin ilmastopolitiikan työkaluna ja vähähiiliseen rakentamiseen ohjataan. Tätä kohti meidänkin pitää Suomessa mennä.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Terhi Koipijärvi
terhi.koipijarvi@miltton.com

Kuvat

Neuvonantaja Terhi Koipijärvi.
Neuvonantaja Terhi Koipijärvi.
Lataa

Lisätietoa julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Professori Maarit Kallio: EU:n ilmastotavoitteiden toteuttaminen johtaisi merkittävään metsien hakkuuvuotoon Euroopasta8.4.2026 09:35:10 EEST | Artikkeli

Hakkuurajoitukset siirtävät hakkuut ja tulot ulkomaille – ilmasto ei kiitä EU:n maankäytölle ja metsätaloudelle asettamien nielutavoitteiden ja biodiversiteettistrategian toteutuminen aiheuttaisi massiivisen hakkuuvuodon EU:sta ulos muihin maihin. – Käytännössä se merkitsisi valtavaa tulonsiirtoa EU-maista muualle, mutta lähes olematonta ilmastohyötyä kustannuksiin verrattuna, sanoo metsäekonomian ja -politiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden NMBU yliopistosta. Kallion mukaan EU:n LULUCF sektorin ilmasto- ja monimuotoisuuslinjauksilla olisi toteutuessaan erittäin suuri vaikutus Euroopan metsätalouteen. – Tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Niiden toteuttaminen on kuitenkin osoittautumassa huomattavasti vaikeammaksi kuin poliittisessa keskustelussa usein annetaan ymmärtää. Myöskään tavoitteiden globaaleja seurannaisvaikutuksia ei ole arvioitu. Kyse on Euroopan metsätalouden historiallisesta leikkauksesta Euroopan unionin maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsä

VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin: Ilmastotoimissa on jo luovutettu fossiilitaloudelle1.4.2026 10:49:19 EEST | Artikkeli

Ilmastokeskustelu toistaa itseään vailla uusia avauksia VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlinin mukaan Suomen ilmastokeskustelu on jumiutunut ja keskustelu toistaa itseään. – Kokonaiskuva on kadonnut, jos ilmastopolitiikan ainoaksi lääkkeeksi tarjotaan hakkuiden rajoittamista. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on annettu periksi fossiilitaloudelle. –Ilmastokeskustelussa on tapahtunut ajatusharha, kun luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos on sidottu yhteen tavalla, joka perustuu sademetsälogiikkaan, eikä pohjoisen talousmetsän todellisuuteen. Kun ajattelu monimuotoisuudesta kopioidaan sellaisenaan tropiikista Suomeen, yritetään taluttaa koiraa hännästä. Meidän toimintaympäristömme on erilainen. Ilmastokriisin ydin on Harlinin mukaan fossiilisten päästöissä. – Jos emme puhu ja etsi ratkaisuja niiden korvaamiseen, välttelemme ongelman ydintä. Emme voi kuvitella olevamme kokoamme suurempi globaali vaikuttaja, mutta voimme päättää, mihin suuntaan rakennamme omaa teollista ekosysteemiämm

Kansanedustaja Vesa Kallio: Hallitus hidastelee vähähiilisen rakentamisen edistämisessä26.3.2026 09:37:43 EET | Artikkeli

Tämän vuoden alusta Suomessa otettiin käyttöön sitovia velvoitteita rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Vuoden alussa voimaan tulleet hiilijalanjäljen raja-arvot asettavat ilmastotavoitteet osaksi lähes kaikkea uudisrakentamista. Ilmasto- ja ympäristöministeri uskoo vähähiilisen rakentamisen kasvuun Ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multalan mukaan laissa määriteltyjen rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvojen arvioidaan edistävän vähähiilisten rakennusmateriaalien, kuten puun, kysyntää rakentamisessa. Multala vastasi kansanedustaja Vesa Kallion (kesk.) esittämään vähähiilisen rakentamisen edistämistä koskevaan kirjalliseen kysymykseen. –Raja-arvot on määritetty rakennusten käyttötarkoitusluokittain ja ne kiristyvät vuoden 2029 alussa. Ne otetaan käyttöön porrastetusti, jotta toimijat ehtivät sopeutua uusiin vaatimuksiin. Tarkoituksena on, että raja-arvoja kiristetään porrastetusti myös vuodesta 2029 eteenpäin, vastaa Multala. Multalan mukaan raja-arvot laajenevat tulevai

Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen: Ilmastotoimiin tarjotaan näennäisratkaisuja11.3.2026 08:30:00 EET | Artikkeli

Hakkuiden vähentäminen ei korvaa fossiilisten päästöjä Kun Suomen ilmastokeskustelu on keskittynyt hakkuiden vähentämiseen, globaalissa mittakaavassa se on näennäisratkaisu. – Puun kysyntä ei katoa, vaikka Suomi leikkaisi metsänhakkuitaan. Tuotanto vain siirtyy suurelta osalta toisiin maihin mutta taloudellinen tappio kohdistuu Suomeen, sanoo Luken tutkimusprofessori Ilkka Leinonen. –Kyse on vuotovaikutuksesta, jossa päästöt tai tuotanto siirtyvät paikasta toiseen ilman, että ilmastovaikutus muuttuu. Samalla heikennetään kotimaisen metsäteollisuuden mahdollisuuksia tuottaa fossiilisia korvaavia tuotteita, kuten puurakenteita, biopolttoaineita ja biopohjaisia materiaaleja. Uusi alku Suomen ilmastopolitiikalle Leinosen mukaan ilmastopolitiikka ei voi rakentua yhden sektorin kuristamiseen, vaan sen on tarkasteltava koko talousjärjestelmää ja globaalia kysyntää. – Suomen ilmastokeskustelu on ajautunut poteroon. Metsät on nostettu keskiöön tavalla, joka sivuuttaa globaalin kokonaiskuvan ja

MTK:n Tero Hemmilä: Metsiin nojaava ilmastopolitiikka on ajautunut sivuraiteelle4.3.2026 08:44:37 EET | Artikkeli

Metsänomistajista ei pidä tehdä ilmastopolitiikan maksajia Metsäkeskustelu on ajautunut MTK:n uuden puheenjohtajan Tero Hemmilän mukaan ristiriitaiseen ja tarkoitushakuiseen asetelmaan. – Metsät nähdään ilmastopolitiikan ongelmana, vaikka ne ovat tosiasiassa olennainen osa ratkaisua. Metsäkeskusteluun tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua, faktoja ja yksityisen omaisuuden suojan kunnioittamista. –Metsiin liittyviä kysymyksiä tarkastellaan paloittain, hiilinieluina, hakkuumäärinä tai suojeluprosentteina ilman, että ymmärretään kokonaisvaikutuksia metsänomistajille, kansantaloudelle tai ilmastolle. Näin päädytään väistämättä vääriin johtopäätöksiin, mikä ei ole metsänomistajien, mutta ei myöskään Suomen tai ilmastotavoitteiden edun mukaista. Hakkuukiellot myrkkyä talouden kasvuodotuksille Viime vuosien metsäkeskustelua on hallinnut huoli hiilinielujen heikkenemisestä. – Metsien hakkuut nostetaan tikun nokkaan, vaikka fossiilisten polttoaineiden alasajon tulisi olla ilmastopolitiikan y

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye