Audiomedia Oy

Johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi: Metsäsektorilta tarvitaan ratkaisuja uuteen aikaan

26.11.2025 10:16:19 EET | Audiomedia Oy | Artikkeli

Jaa
Neuvonantaja Terhi Koipijärvi.
Neuvonantaja Terhi Koipijärvi.

Lisää kansainvälisiä kumppanuuksia ja korkeampaa jalostusarvoa

Suomalainen metsäsektori on käännekohdassa, jonka mittakaavaa ei ole vielä täysin ymmärretty, sanoo pitkän uran metsäsektorilla tehnyt johtava neuvonantaja Terhi Koipijärvi.

–Muutos on ollut hidas ja on aika ryhtyä rakentamaan ratkaisuja, jotka vievät toimialaa uuteen aikaan – kuluttajamarkkinoille, kansainvälisiin kumppanuuksiin ja korkeamman jalostusarvon tuotteisiin.

Koipijärven mukaan kyse ei ole syklistä, vaan pysyvästä muutoksesta. – Olen nähnyt metsäsektorilla kolmen vuosikymmen aikana monta sykliä, mutta nyt metsäsektori elää hetkessä, jossa vanhat menestystarinat eivät kanna. Paperin ja sellun varaan rakentunut volyymibisnes on ollut omassa ajassaan vahva ja sen varaan on rakennettu yhteiskuntaa, mutta nyt kestävä kasvu vaatii uutta kulttuuria synnyttämään menestystä.

–Suomalainen metsäteollisuus kohtaa haasteita globaaleilla markkinoilla, koska se on yhä monimutkaisempi ja arvaamattomampi ja vaatii yhä laajempaa kansainvälistä osaamista. Toimialalta kuulee, että transformaatio ja kansainvälistyminen ei ole lähtenyt liikkeelle silloin, kun sen olisi pitänyt.

Megatrendit määrittävät tulevaisuuden

Koipijärven mukaan metsäalan tulee lisätä maailmanlaajuista ymmärrystä geotaloudesta ja -politiikasta oman mukavuusalueen ulkopuolelta.  – Metsäsektori ei voi enää tarkastella asioita vain Suomen tai EU:n näkökulmasta. Yhdysvalloissa ei puhuta Euroopasta, vaan USA:sta, Kiinasta ja ylipäätään Aasiasta, mikä tulee ymmärtää.

–Globaalin ymmärryksen rinnalla on tunnistettava kolme varmaa megatrendiä – luontokato, ilmastonmuutos ja sosiaalinen polarisaatio. Yrityksen strategiassa pitäisi huomioida nämä kolme varmaa skenaariota, koska ne määrittävät seuraavat vuosikymmenet.

Monimuotoisessa johtamisessa suomalaisella metsäsektorilla on vielä Koipijärven mukaan tehtävää. – Olemme keränneet ympärillemme samanmielisiä ihmisiä, josta syntyy näköalattomuutta. Yrityksissä on oltava erilaisia ihmisiä, myös kansainvälisesti kokeneita. Jos haluamme uudistua, meidän on oltava valmiita altistumaan erilaisuudelle ja uusille näkökulmille.

–Metsäala on osa sidosryhmätaloutta, jossa asiakkaiden ja omistajien lisäksi johdon pitää ymmärtää myös paikallisyhteisöjä, kansalaisjärjestöjä ja erilaisia alan asiantuntijoita. Kun ymmärtää laajan sidosryhmänäkemyksen, toimialaa pystyy ohjaamaan kestävämmin ja pitkäjänteisemmin. "Metsärauhan" sijaan peräänkuulutan avointa dialogia, jossa sidosryhmien erilaiset äänet otetaan tosissaan.

Metsäteollisuuden mentävä kuluttajamarkkinaan, jossa metsä muuttuu brändiksi

Koipijärven mukaan suomalainen metsäteollisuus on rakentunut insinööriosaamisen ja suurten volyymien varaan. – Se on luonut tehokkuutta, mutta myös jähmeyttä, kun muutoksessa pitäisi oppia ymmärtämään kuluttajamarkkinan toimintaa.

–Kun tähän saakka metsäteollisuus on ollut perinteisesti yritysten välistä bisnestä, nyt pitäisi mennä rohkeasti kuluttajamarkkinoille ja ymmärtää muotia, muotoilua ja elämyksiä. Metsäteollisuuden uusien tuotteiden valmistukseen ja lanseeraukseen tarvitaan kumppaneita, jotka osaavat sen maailman.

Koipijärvi on lanseerannut ajatusta Finnish Forest Fashion – konseptista, joka yhdistäisi metsäsektorin ja muotiteollisuuden. – Nyt ollaan menossa sitä kohti ja nyt aika alkaa olla kypsä. Maailma etsii kestäviä materiaaleja, ja puupohjaiset tekstiilit voivat olla Suomen seuraava vientimenestys.

–Kuluttajatuotteet voivat toimia myös mielikuvallisesti, kun ne tekevät metsästä konkreettisen ja haluttavan osan arkea. Kun Pariisin muotitalo markkinoi suomalaista puupohjaista kangasta, silloin metsä muuttuu brändiksi, ei raaka-aineeksi.

Puurakentamisesta voi vielä tulla Koipijärven mukaan Suomen metsäteollisuudelle suuri kaupallinen mahdollisuus. – Meillä on kaikki: metsä, designkulttuuri, arkkitehtuuri. Puurakentaminen nähdään muualla vielä vahvemmin ilmastopolitiikan työkaluna ja vähähiiliseen rakentamiseen ohjataan. Tätä kohti meidänkin pitää Suomessa mennä.

Markku Laukkanen, markku.laukkanen@audiomedia.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Terhi Koipijärvi
terhi.koipijarvi@miltton.com

Kuvat

Neuvonantaja Terhi Koipijärvi.
Neuvonantaja Terhi Koipijärvi.
Lataa

Lisätietoa julkaisijasta

Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Lapwall Oyj:n Sauli Ylinen: Datakeskuksissa tavoitellaan vähähiilistä rakentamista23.6.2026 10:50:15 EEST | Artikkeli

Datakeskusten rakentaminen on noussut Suomessa yhdeksi rakennusalan merkittävimmistä kasvusegmenteistä. – Kun miljardiluokan investoinneissa jokainen viivästynyt päivä voi maksaa valtavia summia, rakentamisen tärkeimmiksi kilpailutekijöiksi nousevat nopeus, toimitusvarmuus, tekninen laatu ja riskienhallinta, sanoo esivalmistettujen puuelementtien rakentamiseen erikoistuneen LapWall Oyj:n tuote- ja kehityspäällikkö Sauli Ylinen. Datakeskusrakentaminen uudistaa rakentamisen toimintamalleja Vuoden 2025 elokuussa YIT uutisoi rakentavansa Kajaaniin XTX Marketsin toisen datakeskuksen, mihin LapWall toimitti kattoelementtiratkaisun. – Hanke osoittaa, että puuratkaisut soveltuvat myös kaikkein vaativimpiin teknisiin ympäristöihin. Datakeskusrakentaminen on paljon enemmän kuin yksi nopeasti kasvava markkina. Se on laboratorio, jossa kehitetään tulevaisuuden rakentamisen toimintamalleja ja jossa suomalainen puurakentaminen voi näyttää koko potentiaalinsa. Ylisen mukaan datakeskusrakentaminen ei

Pääjohtaja Olli Rehn: Metsistä on tullut ilmastopolitiikan sivujuonne17.6.2026 12:19:41 EEST | Artikkeli

EU tarvitsee metsäartiklan EU tuottaa runsaasti metsiin vaikuttavaa lainsäädäntöä, mutta unionilla ei ole varsinaista yhteistä metsäpolitiikkaa eikä metsille omaa oikeudellista perustaa. – Vaikka metsät ovat Suomen ja Euroopan kannalta hyvin merkittävä luonnonvara, jolla on sekä taloudellista että luonnonarvoihin liittyvää merkitystä, metsiä koskeva päätöksenteko tapahtuu muiden politiikkasektoreiden kautta, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. Rehn muistuttaa, että monet metsiin vaikuttavat komission aloitteet perustuvat ympäristö- tai ilmastopolitiikan toimivaltaan. –Metsäpolitiikkaa tehdään epäsuorasti. Metsäpolitiikan kansallinen toimivalta näyttää paperilla vahvalta, mutta käytännössä metsiin vaikutetaan ympäristöartiklojen nojalla. Se johtaa helposti siihen, että Suomen ja muiden metsämaiden kannalta tärkeät taloudelliset näkökulmat jäävät vähemmälle huomiolle. –Tasapaino on horjahtanut. Omana aikanani komissiossa metsiä tarkasteltiin kolmesta suunnasta: ympäristöpolitiikan,

Hannes Mäntyranta: Metsäuutisoinnissa mielipiteet syrjäyttävät tiedon9.6.2026 12:01:11 EEST | Artikkeli

Metsäviestintä murroksessa – osa mediasta muuttunut tarkkailijasta osapuoleksi Pitkän uran metsäviestinnän parissa tehneen toimittaja Hannes Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän suurin haaste ei ole tiedon puute vaan se, että mielipiteet syrjäyttävät tiedon. – Keskustelun painopiste siirtyi viimeistään 1990-luvulla taloudesta ympäristöön, mutta nyt taas jossakin määrin takaisin talouteen ja ennen kaikkea ilmastoasioihin. Samalla metsistä on tullut entistä enemmän puoluepoliittinen kysymys tavalla, jota ei vielä 1990-luvulla osattu ennakoida ja joka on haitallista mille tahansa toimialalle. Harva aihe herättää Mäntyrannan mukaan yhtä voimakkaita tunteita kuin metsät. – Vaikka metsätalous on ollut suomalaisen hyvinvoinnin kivijalka yli sadan vuoden ajan, metsät eivät ole enää pelkästään talouden, työn ja viennin lähde, vaan niistä käydään kiivasta keskustelua ilmaston, luonnon monimuotoisuuden, hiilinielujen ja yhteiskunnallisten arvojen kautta. Mäntyrannan mukaan metsäviestinnän painopist

MTK:n Heli Siitari: Luonnonarvokauppa tulee metsien uuteen markkinaan28.5.2026 10:04:37 EEST | Artikkeli

Pitkät sitoumukset ja sääntelyn keskeneräisyys huolettavat maanomistajia Vaikka luonnonarvokauppa on Suomessa vielä alkutekijöissään, maanomistajien kiinnostus on huomattavaa, arvioi MTK:n ympäristöasiantuntija ja kenttäpäällikkö Heli Siitari. – Kysymyksiä herättävät kauppojen pitkät sitoumukset, sääntelyn keskeneräisyys ja epävarmuus markkinoiden kehityksestä. – Kaupan mekanismi on olemassa ja lainsäädännöllistä pohjaa rakennettu. Käytännön pilotit kuitenkin osoittavat jatkuvasti pieniä korjaustarpeita, joita täytyy vielä ratkaista, jotta kiinnostusta herättänyt markkina saadaan kunnolla toimimaan, Siitari sanoo. Yksi keskeisimmistä avoimista kysymyksistä liittyy Siitarin mukaan sitoumusten kestoon. –Nykyisessä ekologisen kompensaation mallissa ostaja maksaa 30 vuoden ajalta syntyvistä tarvitsemistaan luontoarvojen määrästä. Ylimääräiset luontoarvot saa myydä toiselle ostajalle samalta alueelta. –Kaupan kohteena olevalle alueelle asetetaan pysyvä hävittämis- ja heikentämiskielto, vaik

Esa Härmälä: Metsätalouden rajoittaminen vastuutonta Suomen taloudelle20.5.2026 10:55:39 EEST | Artikkeli

Uutta realismia metsäpolitiikkaan - Ruotsi näyttää tietä On vastuutonta politiikkaa, jos kansantalouden tärkeintä vientisektoria lähdetään poliittisin päätöksin pienentämään, sanoo MTK:n puheenjohtajana, Metsähallituksen pääjohtajana ja eurooppalaisessa metsäedunvalvonnassa toiminut agronomi Esa Härmälä. –Metsäteollisuuden kilpailukyky ei ole vain yhden toimialan kysymys, vaan koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden ehto. Suomessa ei nousta nykyisistä talousvaikeuksista, jos metsätaloutta samaan aikaan heikennetään. Suomen metsäpolitiikan tulevaisuudesta raportin laatineen Härmälän mukaan Suomessa ei tunnuta ymmärtävän, kuinka riippuvainen meidän hyvinvointimme edelleen on metsien kasvusta ja uusiutuvan luonnonvaran hyödyntämisestä. – Ei Saksa kyseenalaista ilmastopolitiikan nimissä autoteollisuuden tai Norja öljyteollisuuden toimintaedellytyksiä, vaikka ne ovat päästöjä tuottavaa, mutta kansantalouksien kannalta keskeistä teollisuutta. Saksa ei ratkaise autoilun ympäris

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye