Turun yliopiston Satumaarit Myllyniemi tutki suomalaisten yliluonnollisia sotakokemuksia: ”Ihmiset etsivät kärsimykselle korkeampia merkityksiä”

Satumaarit Myllyniemi on ensimmäinen yliluonnolliseksi koettuja sotakokemuksia laajasti tarkastellut tutkija Suomessa.

Hänen tutkimusaineistossaan on 218 suomalaisen kokemuskertomukset. Määrään sisältyy 51 vastausta Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran muistitietokeruuseen ”Yliluonnollinen sota”. 

Kertojat ottivat haastattelupyynnöt ja kirjoituskutsut lämpimästi vastaan, Myllyniemi kertoo.

Kokemukset korostuvat kulttuurintutkijoiden mukaan kriisi- ja sota-aikoina sekä vaikeissa elämäntilanteissa. Kertojat kuvaavat elämää mullistaneita tapahtumia, jotka ovat tehneet poikkeuksellisen vaikutuksen. Aineisto sisältää moniäänisiä ja eri tavoin tulkittuja ja merkityksellistettyjä kokemuksia.

– Teemoittelin aineistoni kokemistapoihin sodan eri vaiheissa: näkyihin, enneuniin, aavistuksiin, ääniin, varjeluksen tuntemuksiin, eläinten tarkkailuun ja ennustamiseen.

Viidennes Myllyniemen aineistosta liittyy kertojien omiin kokemuksiin.  Mukana on sotaveteraaneja, lottia, sota-ajan lapsia ja nuoria, sotaorpoja ja evakkoja.

– He kertovat kotirintamasta, sotarintamasta ja evakkoteiltä tulkiten ja merkityksellistäen enteitä omasta, läheisen ihmisen ja maan kohtalosta. He katsovat nykyhetkestä menneisyyteen ja arvioivat, kuinka suhde kokemukseen ja siitä kertomiseen on muuttunut vuosikymmenten varrella.

Valtaosa aineistosta lasten, lastenlasten, ystävien ja kyläläisten kokemuskertomuksia, joissa pohditaan suhdetta sotaan ja sodan kokeneisiin. Naisten ja lasten äänet ovat aineistossa vahvasti esillä.

Tutkimuksen aihepiiri sai kertojat pohtimaan suomalaista toisen maailmansodan muistamisen kulttuuria, julkista sotakuvastoa ja yhteiskunnallisen keskusteluilmapiirin muutoksia sodan jälkeisinä vuosikymmeninä.

Yliluonnolliset kokemukset eivät päättyneet sodan myötä

Kertojat pohtivat myös sitä, millainen yliluonnollinen sotakokemus on ollut sovelias kertoa. Kertomista ovat helpottaneet yleisesti hyväksytyt tulkintatavat: kristinuskoon, kansanuskoon ja rationaalisiin tulkintoihin nojaavat käsitykset.

Kokemuskertomuksista viidennes on sellaisia, joista on ollut vaikea kertoa.

– Kokemuksista on vaiettu esimerkiksi siksi, että kokija on pelännyt mielenterveytensä kyseenalaistamista sotarintamalla. Osa tulkinnoista on ollut poliittisesti arkaluonteisia, ja jotkut ovat kokeneet väheksyntää tulkintatapansa vuoksi.

Yliluonnollisiksi tulkitut sotakokemukset eivät loppuneet sodan päättyessä, tutkimus osoittaa. Ne ovat Myllyniemen mukaan jatkuneet näihin päiviin asti ja vaikuttavat ylisukupolvisesti.

Kokemuskertomukset muistuttavat sodan menetyksistä ja läheisten kuolemista. Jotkut kokemukset ovat aiemmin olleet vain omassa, perheiden, sukujen tai paikallisyhteisöjen tiedossa.

– Käsitys siitä, mikä on hyväksyttävä tapa ajatella ja mistä voi puhua, on aineistoni perusteella murroksessa. Kertojat olivat halukkaita kertomaan aiemmin vaikenemastaan. He kokevat yhteiskunnallisen ilmapiirin moniarvoistuneen. Kipeimmät kokemukset pääosin käsitelty.

Sodan omakohtaisesti kokeneilla yliluonnollisten kokemusten merkitykset ovat moninaisia. Kokemukset ovat tuoneet lohdutusta, toivoa, apua tai ne ovat auttaneet valmistautumaan tulevaan. Kertojat korostavat hätää, avuttomuutta ja heikkoutta sodan keskellä.

Jälkipolville on tärkeää nähdä itsensä historian tapahtumien valossa, eläytyä ja yrittää ymmärtää, miten läheisen kokemus on vaikuttanut itseen. Kertojat osoittavat kunnioitusta sodan kokeneita kohtaan ja tulkitsevat sota-ajan henkistä painetta ja rasitusta.

Kertojat kuvasivat kokemukseen liittyviä tunteita sekä kehollisia reaktioita ja aistimuksia, hajua, ääntä, makua, kosketusta tai näkyä.

– Eläytyessään kertojat usein herkistyivät: ääni särkyi, itku oli herkässä.

Selviytymiskeino sodan keskellä

Myllyniemen mukaan yliluonnolliset kokemukset ovat reaktioita sodan muuttuviin olosuhteisiin. Ihmiset etsivät kärsimykselle korkeampia merkityksiä ja selityksiä.

Yliluonnollinen kokemus sodasta paljastaa, mihin ihmiset turvautuivat, millaisia apukeinoja heillä oli käytössään hädän hetkellä ja mistä he saivat toivoa. Kokemuskertomuksissa on yhtymäkohtia, jotka yhdistävät ihmisiä maailmankatsomuksesta riippumatta.

– Yliluonnolliset kokemukset avaavat kanavan keskustella hämmentävästä ja käsittämättömästä. Ne ovat sopeutuneet myös maallistuneeseen maailmaan.

Sodan muistamisen kulttuuri on kertojien näköistä ja moniäänisempää kuin miten se on julkisesti esitetty. Myllyniemen mukaan on ollut tärkeää ottaa kertojat vakavasti ja kunnioittaa heidän tulkintojaan.

– Kokemuskertomukset saavat ymmärtämään miten ihmiset ovat yrittäneet selviytyä, rakastaneet ja huolehtineet toisistaan. Aineisto paljastaa paljon siitä, kuinka herkillä ihminen sodassa oli, olosuhteiden uhri, tiedon katveessa ja oman onnensa nojassa.

FM Satumaarit Myllyniemi esittää väitöskirjansa ”Herkistyneen mielen enteet: Etnografinen tutkimus suomalaisten kertomista toisen maailmansodan yliluonnollisista kokemuksista ja kokemusperinnön luomisesta” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 28.11.2025 klo 13.00 (Turun yliopisto, päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Turku).

Vastaväittäjänä toimii dosentti Ulla Savolainen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Anne Heimo (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on folkloristiikka.

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteyden kautta Väitöskirja Turun yliopiston julkaisuarkistossa