Eläköityminen ja asiantuntijatehtävien yleistyminen kasvattavat koulutuksen tarvetta

Opetushallituksen tuoreet ennakointitulokset osoittavat, että eläköityvän työvoiman korvaamiseen ja uusiin avautuviin työpaikkoihin tarvitaan 1,4 miljoonaa työntekijää vuosina 2022–2045. Vuoteen 2045 mennessä nykyisestä työvoimasta jää eläkkeelle 58 %.

Suurinta koulutuksen kasvutarve on terveys- ja hyvinvointialoilla, joissa tarvitaan 14 400 tutkintoa vuodessa. Tämä tarkoittaa, että koulutusta pitäisi lisätä 46 % prosenttia nykyiseen tutkintotuotokseen verrattuna. Suhteellisesti suurin lisäystarve on yliopistokoulutuksessa, jossa tutkintojen määrää olisi kasvatettava runsaasti esimerkiksi farmasian ja jonkin verran myös lääketieteen aloilla. Ammattikorkeakoulutuksessa tutkintojen tarve kasvaa erityisesti sosiaalityön ja ohjauksen aloilla.

Kasvutarve on suurta myös yhteiskunnallisten alojen koulutuksessa. Vuositasolla koulutustarve on noin tuhat uutta tutkintoa nykyistä enemmän. Kasvutarvetta on etenkin sosiaalitieteissä, psykologiassa ja viestintätieteissä.

Asiantuntijavaltaistumisen myötä yli puolet uusista työntekijöistä tarvitsee korkeakoulututkinnon

Nuorten ikäluokista saatavan uuden työvoiman ei ennakoida riittävän uusiin avautuviin työpaikkoihin tai edes eläkkeelle siirtyvien työllisten korvaamiseen. Uudelta työvoimalta edellytetään myös korkeampaa koulutustasoa kuin nykyisillä työllisillä on. Avautuviin työpaikkoihin sijoittuvan uuden työvoiman pitäisi olla koulutettu siten, että heistä 38 % olisi ammatillisen koulutuksen suorittaneita, 33 % ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita ja 30 % yliopistokoulutuksen suorittaneita. 

Korkeakoulutuksen tarpeen kasvuun vaikuttavat yhtäältä asiantuntijavaltaisten ammattialojen kasvu ja toisaalta se, että asiantuntijatehtävien osuus kasvaa myös ammattien sisällä.

– Työmarkkinoiden kehitys muuttaa osaamistarpeita jo viiden vuoden sisällä. Osaamisen merkitys kasvaa erityisesti niillä aloilla, joille syntyy uusia työpaikkoja ja joilta poistuu osaajia eläköityvän työvoiman mukana, sanoo opetusneuvos Maria Clavert Opetushallituksesta.

Vuoteen 2031 mennessä työmarkkinoilla merkitystään kasvattavia osaamisia ovat erityisesti viestintävälineiden ja -kanavien käyttötaito, verkosto-, kumppanuus- ja sidosryhmäosaaminen sekä 3D-mallinnukseen, automaatioon ja markkinointiin liittyvät osaamiset. Esimerkiksi viestintään ja sidosryhmäyhteistyöhön liittyvien osaamisten merkityksen arvioidaan kasvavan yli 60 %:lla kaikista ammattialoista.

Työvoimapulaa esiintyy varsinkin luonnonvara-alalla sekä terveys- ja hyvinvointialojen ammateissa

Työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainon eli kohtaannon edistäminen on keskeinen keino parantaa Suomen työmarkkinoiden toimivuutta ja varmistaa edellytykset talouden ja hyvinvoinnin kasvulle. Tasapaino-ongelma syntyy, kun työvoimasta on ali- tai ylitarjontaa.

Opetushallituksen kohtaanto-ennakointiin sisältyy 75 ammattialaa. Näistä yhteensä 23:n ennakoidaan olevan työvoimapulasta kärsiviä alitarjonta-ammattialoja, joiden työvoima vastaa noin 20 % nykyisistä työllisistä. Aloilta on vuoteen 2031 mennessä eläköitymässä noin kolmannes työvoimasta.

Runsaasta eläköitymisestä johtuvaa työvoimapulaa on esimerkiksi useissa luonnonvara-alan ammateissa, kuten maatalousyrittäjillä ja -työntekijöillä, kalastajilla ja kalanviljelijöillä sekä puutarhaviljelijöillä ja -työntekijöillä.

Työvoimatarve kasvaa erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien ammatissa sekä terveys- ja hyvinvointialojen ammateissa, kuten sosiaalityöntekijöiden, lääkäreiden, muiden terveydenhuollon asiantuntijoiden sekä eläinlääkäreiden kohdalla. Myös kaivostyöntekijöitä ja teollisuuden prosessinvalvonnan asiantuntijoita, yhteiskunnallisen ja humanistisen alan asiantuntijoita sekä vartijoita ja valvojia tarvitaan nykyistä enemmän.

Opetusneuvos Kari Nyyssölä arvioi työvoiman kysyntään ja tarjontaan liittyvän epätasapainon jatkuvan työmarkkinoilla lähivuosien aikana.

– Vaikka työtöntä työvoimaa on melko paljon, alitarjonta-aloilla ammattitaitoista työvoimaa ei riitä avoimiin työpaikkoihin. Lisäksi esimerkiksi joillekin palvelualoille ennakoidaan työvoiman ylitarjontaa.

Opetushallitus ennakoi tulevaisuuden osaamis- ja koulutustarpeita keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tilastopohjaiset ennakointitulokset julkaistaan opetushallinnon tilastopalvelu Vipusessa. Tiedot perustuvat vuosittain päivitettäviin työvoiman kohtaanto-, osaamistarpeet- ja koulutustarpeet -raportteihin.