Suomalaisfirma: koko itäraja-alueen päivittäinen satelliittivalvonta voisi onnistua jo 2027

Suomen 1 340 kilometriä pitkä raja Venäjän kanssa on myös EU:n pisin ulkoraja. Globaalin turvallisuustilanteen heikennyttyä sen valvontaan onkin viime vuosina haettu uusia keinoja esimerkiksi drooneista ja erilaisista valvontajärjestelmistä.

Jo parin vuoden päästä yksi keino voi olla aivan uudenlainen satelliittidata, joka päivittyy jatkuvasti. Tällöin suomalaisella Kuva Spacella on avaruudessa näillä näkymin kahdeksan hyperspektrisatelliittia, joiden keräämä informaatio paljastaa senkin mihin perinteiset tutkalla tai optisella kameralla varustetut satelliitit eivät kykene.

”Tiedustelu ja rajavalvonta saisivat päivittäin päivittyvää tietoa esimerkiksi naamioiduista kohteista tai piilotetuista rakennelmista ilman että tarvitaan erityistä satelliittikuvien analysointiosaamista”, kertoo Kuva Spacen toimitusjohtaja Jarkko Antila.

Koko itärajan sekä sen itäpuolisen 150 kilometrin levyisen kaistaleen satelliittidata maksaisi vuodessa Kuva Spacen arvion mukaan vain pienen osan rajavalvontaan käytettävistä kokonaismenoista. Niissä pelkkä lisärahoitus on ollut viime vuosina kymmeniä miljoonia euroja.

Esimerkiksi viime vuonna Suomi sai EU:lta 50 miljoonan euron lisärahoituksen itärajan valvontaan.

Puolustusmenot ovat Suomessa ja muissa EU- ja Nato-maissa yleisesti kovassa kasvussa. Esimerkiksi Nato-maat ovat sitoutuneet investoimaan vuosittain viisi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustukseen ja turvallisuuteen vuoteen 2035 mennessä.

Hyperspektridata paljastaa esimerkiksi naamioidut kohteet

Vuonna 2016 perustettu Kuva Space rakentaa vauhdilla sadan hyperspektrisatelliitin konstellaatiota, jonka on tarkoitus tulevaisuudessa kuvata koko maapallo useita kertoja päivässä.

Hyperspektrikuvantaminen on mittaustekniikka, jolla aineiden ja materiaalien koostumus pystytään selvittämään etäältä. Hyperspektrikamerat tallentavat tavallisen kuvainformaation lisäksi jopa satoja aallonpituuskaistoja, jotka ulottuvat näkyvältä aallonpituusalueelta infrapunaan saakka. Jokainen materiaaliyhdistelmä jättää valon spektriin niin sanotun spektrisormenjäljen, joka voidaan tunnistaa algoritmien avulla.

Niinpä hyperspektrikamera voi tunnistaa tekoälyn avulla kasveja, maaperää ja rakennuksia, havainnoida metaanipäästöjä sekä analysoida esimerkiksi kasvuston monimuotoisuutta.

Itärajalla hyperspektridata voi täydentää tehokkaasti muita valvontamenetelmiä: se voi auttaa havaitsemaan esimerkiksi kulkureittien muutokset sekä paljastaa uusia rakennelmia ennen muita valvontajärjestelmiä.

Antila kertoo, että Kuva Spacen datankeruu- ja käsittelukulut ovat huomattavasti perinteisiä satelliittiyhtiöitä pienemmät, jolloin myös asiakas pystyy helposti hankkimaan jatkuvan monitoroinnin palveluita suuriltakin aluelta. 

”Perinteiset optiset satelliittikuvat ovat monesti huomattavan kalliita. Myöskään kuvan kokoon ei voi välttämättä vaikuttaa, jolloin yksittäinen raakakuva voi maksaa 25 000 euroa. Lisäksi kuvan odottelu voi viedä viikkoja, ja analyysi pitää tehdä itse”, Antila kertoo.

Satelliitteja avaruuteen kiihtyvällä tahdilla

Kuva Spacella on hyperspektrisatelliitteja kiertoradalla nyt kaksi: vuonna 2024 laukaistu Hyperfield-1-A ja tänä vuonna laukaistu Hyperfield-1-B. Ne ovat toimineet häiriöttä ja tuottavat laadukasta dataa. 

Lähivuosina valmistusta skaalataan voimakkaasti: esimerkiksi ensi vuonna satelliitteja on tarkoitus saada valmiiksi ja laukaista kaksi sekä vuoden 2027 alussa neljä lisää. Jo 40 satelliitilla saa katettua päivittäin lähes koko maapallon, ja kun määrä lisääntyy tästä, paranee esimerkiksi vastenopeus. Tämä tilanne saavutetaan yhtiön arvion mukaan vuosina 2028–2029.

Pitkällä aikavälillä Kuva Space pyrkii rakentamaan avaruudesta maailman kattavimman tekoälypohjaisen mittaus- ja analyysalustan, jossa tieto kulkee saumattomasti datankeruusta johtopäätöksiin ja käytäntöön – olipa kyse ympäristön monitoiroinnista, ruokaturvallisuudesta tai puolustuksesta.

”Suomen kaltaisilla itärajan avainvaltioilla pitää olla myös pääsy tarkkaan, reaaliaikaiseen avaruusdataan. Tällä on valtava merkitys koko Euroopan omavaraisuudelle ja turvallisuudelle”, Antila toteaa.

”Kuva Spacen palveluiden ja satelliittien avulla voidaan toteuttaa tehokas ja kattava seuraavan sukupolven monitorointipalvelu, joka turvaa Suomea, EU:ta, Natoa sekä koko arktista aluetta”, hän summaa.

Kuva Spacella alkoi keskiviikkona 26.11. osakeanti kasvusijoituspalvelu Springvestin kautta. 8 miljoonan euron julkinen osakeanti ylimerkittiin suhteellisesti nopeammin kuin yksikään Springvestin järjestämä osakeanti aiemmin: sijoituksia tuli keskimäärin 29 500 euroa minuutissa. Kierroksen alkuun saatiin myös Voima Venturesin miljoonan euron sijoitussitoumus private placement -osakeannissa.