Uusi työkalu vesien humuskuormituksen arviointiin
Vesien tummuminen heikentää veden laatua, aiheuttaa haasteita vedenottamoille ja virkistyskäytölle sekä muuttaa vesiekosysteemien toimintaa. Helsingin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa kehitettiin uusi työkalu, biologinen mittari, joka huomioi tummumisen vaikutukset vesistössä.

Suomen ja muun pohjoisen pallonpuoliskon pintavedet ovat tummuneet viime vuosikymmeninä. Ilmiö johtuu ennen kaikkea vesistöihin kulkeutuvan humuksen ja raudan lisääntymisestä. Tummumista vauhdittavat ilmastonmuutos ja valuma-alueiden maankäyttö, erityisesti turvemailla.
Nykyiset vesien tilan seurantamenetelmät on suunniteltu ensisijaisesti havaitsemaan rehevöitymistä, minkä vuoksi tummuminen jää usein huomaamatta. Ongelmallista on myös se, että kun järvi tummuu, muutos on yleensä pysyvä.
FM Salla Rajalan väitöskirjatutkimukset osoittavat, että perustuottajien eli vesikasvien ja pintalevien klorofyllipigmentit voisivat tarjota kaivatun biologisen mittarin, joka huomioi tummumisen vaikutukset vesistöissä.
– Veden tummumisen ekologisia seurauksia ei tällä hetkellä seurata systemaattisesti. Pigmenttiperusteinen indikaattori olisi ympäristöviranomaisille yksinkertainen ja luotettava tapa tuoda tummuminen osaksi vesien tilan arviointia, arvioi Rajala väitöskirjassaan.
Menetelmä perustuu siihen, että vesikasvien ja levien klorofyllipigmentit heijastavat niiden saamaa valoa. Perustuottajille tärkeät lyhyet valon aallonpituudet vähenevät voimakkaasti vesien tummuessa. Kasvit kompensoivat tätä lisäämällä apupigmenttejä, että ne pystyisivät ylläpitämään yhteyttämistä muuttuvissa olosuhteissa.
Rajalan väitöskirja on osa professori Jukka Horppilan johtamaa HUMI-hanketta. Kymmenvuotista tutkimushanketta rahoittaa R. Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö. HUMI on löytänyt järvien eliöistä useita selkeitä merkkejä siitä, miten ne reagoivat humuskuormituksen aiheuttamaan tummumiseen.
Tummuminen pakottaa eliöt sopeutumaan, ja siksi tietyt ominaisuudet yleistyvät, vaikka lajikirjo kapenee lähes kaikissa eliöryhmissä. Esimerkiksi kasviplanktonissa menestyvät uintisiimalliset lajit, jotka voivat uida valon ja ravinteiden perässä muuttuvassa ympäristössä. Eläinplanktonin pintaloiset runsastuvat, kun humus lisää bakteerien määrää, joka toimii pintaloisten ravintona. Lisäksi loisittu eläinplankton yleistyy, koska tummissa vesissä kalat näkevät huonommin eivätkä pysty syömään niitä yhtä tehokkaasti kuin kirkkaissa järvissä. Kokonaisuudessaan kalojen biomassan määrä vähenee ja erityisesti pohjaeläimiä syövät lajit harvinaistuvat, kun järvet tummuvat.
Väitöksen tiedot
FM Salla Rajala väittelee 28.11.2025 kello 13 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Photosynthetic Pigment Variations in Aquatic Primary Producers Along a Water Colour Gradient - A Possible Bioindicator for Freshwater Browning". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätieteiden talo, Raisio-sali (LS B2), Latokartanonkaari 7. Sitä voi seurata myös striimattuna.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Vastaväittäjänä on professori Torben Lauridsen, Aarhus University, ja kustoksena on Satu Estlander.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Salla Rajala
salla.rajala@helsinki.fiwww.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/ihmiset/henkilohaku/salla-rajala-9431944Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Linnut siirtyvät korkeammalle vuoristoissa ilmaston lämmetessä28.11.2025 10:30:00 EET | Tiedote
Monet lintulajit ovat siirtyneet Euroopan vuoristoissa kohti kylmempiä lakiosia samalla kun ilmasto on lämmennyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Aurinkoiset etelärinteet houkuttelevat lintuja elämään korkeammilla paikoilla kuin varjoisammat pohjoisrinteet.
Helsingfors universitets styrelse för mandatperioden 2026–2029 har valts27.11.2025 18:45:05 EET | Pressmeddelande
Helsingfors universitets styrelse har tio medlemmar, varav sex representerar universitetet och fyra väljs utanför universitetet.
Helsingin yliopiston hallitus vuosille 2026–2029 on valittu27.11.2025 18:45:05 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tulevassa hallituksessa on yhteensä kymmenen jäsentä, joista kuusi edustaa yliopistoyhteisöä ja neljä jäsentä on valittu yliopistoyhteisön ulkopuolelta.
Yhä harvempi nainen jää leskeksi27.11.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Leskeytyminen on vähentynyt Suomessa ja tapahtuu yhä vanhemmalla iällä, etenkin naiset jäävät leskeksi harvemmin kuin 30 vuotta sitten. Tämä käy ilmi Helsingin yliopiston väestötieteen ja väestön terveyden instituutin ja Max Planck -keskuksen tuoreesta tutkimuksesta.
Mikromuovit: tutkimus paljastaa uusia riskejä tuotantoeläinten terveydelle ja elintarvikkeiden turvallisuudelle26.11.2025 13:02:22 EET | Tiedote
Kaikkialla maatalousympäristössä esiintyvät mikromuovit häiritsevät tuotantoeläinten suolistomikrobeja ja käymisprosesseja, osoittaa kansainvälinen tutkimus.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme