Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus
1.12.2025 00:01:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä kokonaisuudessaan on kasvanut. Näin todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Varhaiskasvatuksen opettajana työskentelevien määrä on kasvanut viidenneksellä, mutta kelpoisten opettajien määrä on kasvanut vain kolme prosenttia. Kehityksessä on kuitenkin alueellisia eroja: kelpoisten opettajien osuus on laskenut eniten Uudellamaalla ja Lapissa.

Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä on kasvanut, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta “Varhaiskasvatuksen opettajapula. Kelpoisten opettajien osuus vaihtelee alueellisesti” (Etla Raportti 169)”. Laskua selittää se, että alalla työskentelevien kelpoisten opettajien määrä ei ole kasvanut yhtä nopeasti kuin opettajien kokonaismäärä.
Vuodesta 2015 vuoteen 2022 varhaiskasvatuksessa työskentelevien kelpoisten opettajien määrä on lisääntynyt noin kolme prosenttia, kun taas opettajien kokonaismäärä on kasvanut noin viidenneksellä.
Kelpoisten opettajien osuus on laskenut kaikissa Suomen maakunnissa, joskin kehityksessä on vahvasti alueellisia eroja. Monilla alueilla muutos on ollut maltillinen, mutta Uudellamaalla ja Lapissa pätevyyden saaneiden opettajien osuus on laskenut selvästi muita enemmän.
Uusimaa on muutoinkin merkittävässä roolissa, kun tarkastellaan koko Suomen tilannetta, huomauttaa tutkimuksen tehnyt Etlan vanhempi tutkija, KTT Aino Kalmbach.
─ Suuri osa koko maan varhaiskasvatuksesta sijoittuu tilastojen valossa Uudellemaalle, ja näin alueen kehitys vaikuttaa merkittävästi koko maan keskiarvoihin. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi kelpoisten opettajien osuuden lasku on ollut kansallisestikin huomattava, vaikka useissa maakunnissa pätevien opettajien osuus onkin pysynyt kohtalaisen korkeana, Kalmbach selittää.
Uusimaa on poikkeuksellinen siinäkin mielessä, että niin kelpoisten opettajien määrä kuin heidän osuutensakin ovat vähentyneet tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksen kysyntä on pysynyt korkealla. Samankaltainen kehitys on nähtävissä myös Lapissa.
Varhaiskasvatuksen opettajien kasvaneeseen kysyntään on vaikuttanut kaksi vastakkaista kehityslinjaa, sanoo Etlan Kalmbach.
─ Syntyvyyden laskun myötä varhaiskasvatusikäisiä lapsia on selvästi aiempaa vähemmän, mutta samaan aikaan varhaiskasvatuksen osallistumisaste on noussut niin merkittävästi, että sen vaikutus on ollut syntyvyyden laskua suurempi. Varhaiskasvatus on myös siirtynyt enenevissä määrin perhepäivähoidosta päiväkoteihin, mikä on entisestään lisännyt varhaiskasvatuksen opettajien kysyntää. Jatkossa kuitenkin syntyvyyden laskun vaikutus voi näkyä yhä selvemmin.
Palkkatasolla on merkitystä opettajapulan kannalta
Tutkimuksessa havaittiin myös, että opettajien suhteellinen palkkataso on yhteydessä opettajapulan suuruuteen. Muiden työntekijöiden palkkataso vaihtelee merkittävästikin alueiden välillä, mutta varhaiskasvatuksen opettajien palkat ovat koko maassa hyvin samankaltaisia. Tämän seurauksena varhaiskasvatuksen ja muiden alojen välinen palkkaero vaihtelee alueittain.
Tutkimuksessa havaittiin, että alueilla, joilla varhaiskasvatuksen opettajien palkka on kauempana muusta palkkatasosta – kuten pääkaupunkiseudulla – on suurempi opettajapula.
─ Mitä suurempi on ei-kelpoisten opettajien osuus alueella, sitä suurempi on alueellinen opettajapula. Kilpailullisilla työmarkkinoilla tämä johtaisi siihen, että työvoiman kysynnän ylittäessä tarjonnan palkka nousisi, kunnes saavutetaan tasapaino. Varhaiskasvatuksessa näin ei kuitenkaan välttämättä tapahdu, sillä palkat eivät ole merkittävästi joustaneet ylöspäin opettajapulasta huolimatta, Etlan Kalmbach huomauttaa.
Nyt julkaistussa Etla Raportissa on kuvattu varhaiskasvatuksen opettajien työmarkkinoita vuosina 2010─2022. Tutkimuksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.
Lisätietoja ja haastattelupyynnöt perjantaina 28.11.2025 klo 18 mennessä: Vanhempi tutkija Aino Kalmbach, Etla, p. 050 547 9001, aino.kalmbach@etla.fi
Liitteet (1 kpl): Kalmbach, Aino: Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista vaihtelee alueellisesti (Etla Raportti 169) Embargo maanantaina 1.12.2025 klo 00:01
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aino KalmbachTutkija, ETLA
Puh:050 547 9001aino.kalmbach@etla.fiKuvat

Liitteet
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etlan pääekonomistiksi Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä17.3.2026 13:00:00 EET | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen pääekonomistiksi on valittu finanssineuvos VTT Jenni Pääkkönen. Hän on työskennellyt valtiovarainministeriön kansantalousosastolla julkisen talouden yksikön päällikkönä. Pääkkönen aloittaa 1.5.2026 Etlassa uudessa pääekonomistin tehtävässä ja johtaa talouden tilannekuvaa ylläpitävää tutkijaryhmää.
Korkea verotus jarruttaa urakehitystä ja aineettoman pääoman kasvua – tutkijat suosittavat rajaverojen laskua17.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen ylimmät ansiotulojen rajaveroasteet ovat edelleen niin korkeat, että ne saattavat vähentää kokonaisverokertymää. Viimeaikaisen tutkimusnäytön perusteella ainakin tulojakauman ylimmässä prosentissa verotuottoa maksimoiva rajavero olisi nykyistä alemmalla tasolla. Tämä on kuitenkin ääriesimerkki tehottomasta verotuksesta. Laajemmin veropäätökset pitäisi suunnitella kasvun ja hyvinvoinnin maksimoinnin näkökulmasta, eikä verotuksen maksimointi pitäisi olla politiikan tavoitteena. Tuore Etla-tutkimus varoittaa, että korkea verotus ei ainoastaan vääristä lyhyen aikavälin työn tarjontaa, vaan heikentää pitkän aikavälin kasvun edellytyksiä jarruttamalla uraponnisteluja ja aineettoman pääoman kertymistä.
Henkilökohtainen ohjaus lisäsi matalasti koulutettujen osallistumista aikuiskoulutukseen selvästi, mutta ohjaus on toimenpiteenä kallis16.3.2026 10:30:00 EET | Tiedote
Aktiivisella ja henkilökohtaisella ohjauksella saataisiin matalasti koulutetut työntekijät osallistumaan tehokkaimmin aikuiskoulutukseen. Pelkkä yleinen tiedonjakaminen ei riitä muuttamaan koulutuskäyttäytymistä, ilmenee Etlan ja Laboren tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Henkilökohtainen ohjaus lisäsi matalasti koulutettujen osallistumista toisen asteen koulutukseen noin 8 prosenttia. Matalasti koulutettujen aikuisten osallistuminen aikuiskoulutukseen on Suomessa vähäistä, vaikka työn murroksen riskit osuvat heihin voimakkaimmin.
Etla: Yritysrahoituksen saatavuus kiristynyt – erityisen ahtaalla ovat innovaatio- ja kasvuhakuiset yritykset6.3.2026 00:01:00 EET | Tiedote
Suomalaisyritysten rahoituksen saanti on selvästi heikentynyt – niin absoluuttisesti kuin suhteessa muihin Pohjoismaihin, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Erityisen kovaa yritysrahoituksen kiristyminen osuu kasvuhakuisiin ja innovatiivisiin yrityksiin, jotka ovat talouden uudistumisen keskeisiä moottoreita. Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa edelleen poikkeuksellisen pankkikeskeinen. Käytäntö soveltuu huonosti sellaisen tulevaisuuden kasvun rahoittamiseen, joka perustuu aineettomaan pääomaan, korkeaan riskiin ja aktiiviseen omistajuuteen.
Etla: Tiedon ja teknologian leviäminen yritysten välillä yhteydessä teollisuuden päästökehitykseen23.2.2026 08:59:00 EET | Tiedote
Yrityksistä toisiin leviävällä tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, ilmenee Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Tiedon ja innovaatioiden leviäminen yrityksestä toiseen eli ns. heijastevaikutus on jopa voimakkaammin yhteydessä päästöjen kehitykseen kuin yrityksen oma t&k-toiminta. Tiedon leviäminen ei kuitenkaan automaattisesti vähennä päästöjä, vaan lopputulos riippuu siitä, kuinka aktiivisesti toimiala sekä yritys itse investoivat t&k-toimintaan. Teollisuuden tekemät päästövähennykset ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme