Etla: Yritysrahoituksen saatavuus kiristynyt – erityisen ahtaalla ovat innovaatio- ja kasvuhakuiset yritykset

6.3.2026 00:01:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote

Jaa

Suomalaisyritysten rahoituksen saanti on selvästi heikentynyt – niin absoluuttisesti kuin suhteessa muihin Pohjoismaihin, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Erityisen kovaa yritysrahoituksen kiristyminen osuu kasvuhakuisiin ja innovatiivisiin yrityksiin, jotka ovat talouden uudistumisen keskeisiä moottoreita. Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa edelleen poikkeuksellisen pankkikeskeinen. Käytäntö soveltuu huonosti sellaisen tulevaisuuden kasvun rahoittamiseen, joka perustuu aineettomaan pääomaan, korkeaan riskiin ja aktiiviseen omistajuuteen. 

Vaikka Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on vakaa ja toimiva erityisesti perinteisten, asemansa jo vakiinnuttaneiden yritysten näkökulmasta, se ei kuitenkaan riittävästi tue uudempien, kasvu- ja innovaatiovetoisten yritysten rahoitustarpeita, todetaan tuoreessa Etlan Muistiossa. Kuva: Midjourney
Vaikka Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on vakaa ja toimiva erityisesti perinteisten, asemansa jo vakiinnuttaneiden yritysten näkökulmasta, se ei kuitenkaan riittävästi tue uudempien, kasvu- ja innovaatiovetoisten yritysten rahoitustarpeita, todetaan tuoreessa Etlan Muistiossa. Kuva: Midjourney

Suomalaisyritysten rahoitusympäristö on viime vuosina heikentynyt merkittävästi. EKP:n kyselyaineistojen tietoihin perustuen rahoituksen saatavuus on kiristynyt Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa tai Euroopassa keskimäärin. 

Tänään julkaistun Etla Muistion ”Suomessa toimivien yritysten rahoituksen saatavuus hiljattain heikentynyt: Varsinkin tulevan kasvun kannalta keskeisimmät yritykset vaikeuksissa” (Etla Muistio 176) mukaan rahoituksen saatavuuden kiristyminen näkyy erityisen voimakkaasti juuri kasvu- ja innovaatiovetoisissa yrityksissä, joilla on merkittävä rooli Suomen talouden tulevaisuuden kasvun kannalta. Samaan aikaan suomalainen rahoitusjärjestelmä on edelleen poikkeuksellisen pankkikeskeinen, mikä soveltuu huonosti aineettomiin investointeihin, korkeaan riskiin ja aktiiviseen omistajuuteen perustuvan kasvun luomiseen. 

─ Suomen heikentynyttä yritysrahoitusympäristöä selittävät kolme keskeistä tekijää: heikompi talouskehitys suhteessa verrokkimaihin, pankkien muuttunut suhtautuminen toimialakohtaisiin riskeihin sekä Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamien geopoliittisten riskien kohdentuminen Suomeen voimakkaammin kuin muihin maihin, sanoo Etlan tutkimusneuvonantaja, taloustieteiden tohtori Petri Rouvinen

Painopiste oman pääoman ehtoisen rahoituksen suuntaan 

Vaikka Suomen yritysrahoitusjärjestelmä on vakaa ja toimiva erityisesti perinteisten, asemansa jo vakiinnuttaneiden yritysten näkökulmasta, se ei kuitenkaan riittävästi tue uudempien, kasvu- ja innovaatiovetoisten yritysten rahoitustarpeita. Rahoitusjärjestelmää tulisikin Etlan Rouvisen mukaan kehittää markkinaehtoisemman rakenteen suuntaan, eli enemmän kohti oman pääoman ehtoista rahoitusta pankki- ja velkakeskeisen mallin sijaan. 

─ Julkisen rahoituksen keinot, kuten Finnveran mikroyrityksille suuntaamat kasvulainat, ovat helpottaneet tilannetta, mutta samalla herää kysymys yksityisen sektorin kutistuvasta roolista. Julkisen yritysrahoituksen määrän kasvu ei kuitenkaan voi korvata yksityisen rahoituksen roolia ja sen luonteeseen kuuluvaa ohjaavuutta sekä valikoivuutta, Rouvinen huomauttaa. 

Rahoitusjärjestelmän uudistaminen välttämätöntä 

Suomen nykyinen yritysrahoitusjärjestelmä on rakentunut ”vanhojen ja vakaiden” yritysten ehdoilla. Talouden uudistuessa ja aineettomien investointien merkityksen kasvaessa järjestelmän pitäisi uudistua. 

─ Tuleva kasvu rakentuu yhä keskeisemmin aineettomien investointien varaan, mutta nykyinen järjestelmä soveltuu parhaiten aineellisten tukemiseen. Suomen pitkän aikavälin kasvun ja yrityskentän luovan uudistumisen kannalta ratkaisevaa on, että rahoitusympäristömme tukisi nykyistä paremmin uutta luovia ja riskiä ottavia yrityksiä – eikä vain jo ennestään vahvoja, pääosin aineellisiin investointeihin keskittyviä yrityksiä, Petri Rouvinen summaa. 

Muistion laatimiseen osallistunut GOS Groupin toimitusjohtaja Matias Kaila toteaa:  

─ Suomen pankkikeskeistä rahoitusjärjestelmää olisi kyllä syytä kehittää omaa pääomaa painottavaan suuntaan mutta myös velkarahoituksen olisi suotavaa täydentyä kehittyneemmillä ja riskinottokykyisemmillä vaihtoehdoilla, joihin usein liittyy oman pääoman ehtoista rahoitusta muistuttavia piirteitä.  

Nyt julkaistu Etla Muistio liittyy Suomen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittamaan Yritysrahoituksen saatavuus ja tuottavuuskehitys Suomessa -tutkimushankkeeseen. 

Rouvinen, Petri – Kaila, Matias – Pajarinen, Mika – Ylhäinen, Ilkka: Suomessa toimivien yritysten rahoituksen saatavuus hiljattain heikentynyt: Varsinkin tulevan kasvun kannalta keskeisimmät yritykset vaikeuksissa (Etla Muistio 176)

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen
Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen
Lataa

Liitteet

Linkit

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla

Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Etlan logo

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Tiedon ja teknologian leviäminen yritysten välillä yhteydessä teollisuuden päästökehitykseen23.2.2026 08:59:00 EET | Tiedote

Yrityksistä toisiin leviävällä tiedolla, teknologioilla ja innovaatioilla on keskeinen rooli teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen kehityksessä, ilmenee Etlan tänään julkaisemasta tutkimuksesta. Tiedon ja innovaatioiden leviäminen yrityksestä toiseen eli ns. heijastevaikutus on jopa voimakkaammin yhteydessä päästöjen kehitykseen kuin yrityksen oma t&k-toiminta. Tiedon leviäminen ei kuitenkaan automaattisesti vähennä päästöjä, vaan lopputulos riippuu siitä, kuinka aktiivisesti toimiala sekä yritys itse investoivat t&k-toimintaan. Teollisuuden tekemät päästövähennykset ovat avainasemassa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraalisuustavoitteensa.

Etla: Eläkeuudistus vahvistaa julkista taloutta sijoitustuottojen kautta, mutta jättää merkittävän päätösvallan työmarkkinajärjestöille18.2.2026 08:00:00 EET | Tiedote

Etlan tuoreen arvion mukaan viime vuonna saavutettu neuvottelutulos työeläkeuudistuksesta pienentää kestävyysvajetta ja laskee pitkän aikavälin maksupaineita. Uudistus kasvattaa yksityisalojen eläkkeiden rahastointia ja eläkelaitosten mahdollisuuksia ottaa riskejä sijoitustoiminnassaan. Samalla uudistus kuitenkin lisää eläkemaksujen alttiutta sijoitusmarkkinoiden heilahteluille eikä lakiehdotuksessa ole mainittu, miten menetellään, jos riskit realisoituvat. Merkittäväksi kysymykseksi nousee myös finanssipoliittinen päätösvalta: koska sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä jäi toteuttamatta, valta päättää eläkemaksuista ja seuraavista uudistuksista säilyvät edelleen työmarkkinajärjestöillä.

Etla: Suomi EU:n kärkijoukoissa vihreän siirtymän yritystuissa – tukirakenteemme kuitenkin poikkeaa muista ja vaikuttavuus jää epäselväksi9.2.2026 09:01:00 EET | Tiedote

Suomi käyttää vihreään siirtymään liittyviin yritystukiin suhteessa talouden kokoon enemmän kuin suurin osa muista EU-maista, mutta tukien vaikutukset jäävät vaatimattomiksi. Suomen tukijärjestelmä nojaa vahvasti verohelpotuksiin ja kustannusten kompensointiin, kun taas investointeihin ja teknologiseen uudistumiseen tähtäävät suorat tuet ovat selvästi pienemmässä roolissa. Tutkijoiden mukaan tukipolitiikan suurimmat haasteet liittyvät tukien rakenteeseen ja vaikuttavuuden arviointiin – eivät tukien määrään.

Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta6.2.2026 00:01:00 EET | Tiedote

Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.

Etla: Kuntapalveluiden nykyinen tuottavuusmittaus ei kerro totuutta tuottavuudesta – data hajallaan, mittarit kapeita4.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote

Kunnissa kerätään jo runsaasti dataa palveluiden järjestämisestä, mutta tieto ei jalostu systemaattisesti tuottavuuden kehittämiseksi. Tuottavuuden mittaamista vaikeuttavat erityisesti markkinahintojen puuttuminen, sekä eri rekisterien ja toiminnanohjausjärjestelmien hajanaisuus. Kannustimet ohjaavat päätöksiä liian kapeiden kustannus- ja suoritemittareiden perusteella. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että kunnilla olisi mahdollisuus parantaa mittaamisen laatua, jos jo olemassa olevia tietovarantoja hyödynnettäisiin johdonmukaisesti ja liitettäisiin ne osaksi strategista johtamista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye