Etla: Varhaiskasvatuksen opettajista yhä useammalta puuttuu kelpoisuus

Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista on laskenut viime vuosina Suomessa, vaikka alalla työskentelevien opettajien määrä on kasvanut, ilmenee tuoreesta Etla-tutkimuksesta “Varhaiskasvatuksen opettajapula. Kelpoisten opettajien osuus vaihtelee alueellisesti” (Etla Raportti 169)”. Laskua selittää se, että alalla työskentelevien kelpoisten opettajien määrä ei ole kasvanut yhtä nopeasti kuin opettajien kokonaismäärä.  

Vuodesta 2015 vuoteen 2022 varhaiskasvatuksessa työskentelevien kelpoisten opettajien määrä on lisääntynyt noin kolme prosenttia, kun taas opettajien kokonaismäärä on kasvanut noin viidenneksellä.  

Kelpoisten opettajien osuus on laskenut kaikissa Suomen maakunnissa, joskin kehityksessä on vahvasti alueellisia eroja. Monilla alueilla muutos on ollut maltillinen, mutta Uudellamaalla ja Lapissa pätevyyden saaneiden opettajien osuus on laskenut selvästi muita enemmän.  

Uusimaa on muutoinkin merkittävässä roolissa, kun tarkastellaan koko Suomen tilannetta, huomauttaa tutkimuksen tehnyt Etlan vanhempi tutkija, KTT Aino Kalmbach. 

─ Suuri osa koko maan varhaiskasvatuksesta sijoittuu tilastojen valossa Uudellemaalle, ja näin alueen kehitys vaikuttaa merkittävästi koko maan keskiarvoihin. Tämä selittää osaltaan sitä, miksi kelpoisten opettajien osuuden lasku on ollut kansallisestikin huomattava, vaikka useissa maakunnissa pätevien opettajien osuus onkin pysynyt kohtalaisen korkeana, Kalmbach selittää. 

Uusimaa on poikkeuksellinen siinäkin mielessä, että niin kelpoisten opettajien määrä kuin heidän osuutensakin ovat vähentyneet tilanteessa, jossa varhaiskasvatuksen kysyntä on pysynyt korkealla. Samankaltainen kehitys on nähtävissä myös Lapissa. 

Varhaiskasvatuksen opettajien kasvaneeseen kysyntään on vaikuttanut kaksi vastakkaista kehityslinjaa, sanoo Etlan Kalmbach. 

─ Syntyvyyden laskun myötä varhaiskasvatusikäisiä lapsia on selvästi aiempaa vähemmän, mutta samaan aikaan varhaiskasvatuksen osallistumisaste on noussut niin merkittävästi, että sen vaikutus on ollut syntyvyyden laskua suurempi. Varhaiskasvatus on myös siirtynyt enenevissä määrin perhepäivähoidosta päiväkoteihin, mikä on entisestään lisännyt varhaiskasvatuksen opettajien kysyntää. Jatkossa kuitenkin syntyvyyden laskun vaikutus voi näkyä yhä selvemmin. 

Palkkatasolla on merkitystä opettajapulan kannalta 

Tutkimuksessa havaittiin myös, että opettajien suhteellinen palkkataso on yhteydessä opettajapulan suuruuteen. Muiden työntekijöiden palkkataso vaihtelee merkittävästikin alueiden välillä, mutta varhaiskasvatuksen opettajien palkat ovat koko maassa hyvin samankaltaisia. Tämän seurauksena varhaiskasvatuksen ja muiden alojen välinen palkkaero vaihtelee alueittain.  

Tutkimuksessa havaittiin, että alueilla, joilla varhaiskasvatuksen opettajien palkka on kauempana muusta palkkatasosta – kuten pääkaupunkiseudulla – on suurempi opettajapula.  

─ Mitä suurempi on ei-kelpoisten opettajien osuus alueella, sitä suurempi on alueellinen opettajapula. Kilpailullisilla työmarkkinoilla tämä johtaisi siihen, että työvoiman kysynnän ylittäessä tarjonnan palkka nousisi, kunnes saavutetaan tasapaino. Varhaiskasvatuksessa näin ei kuitenkaan välttämättä tapahdu, sillä palkat eivät ole merkittävästi joustaneet ylöspäin opettajapulasta huolimatta, Etlan Kalmbach huomauttaa.  

Nyt julkaistussa Etla Raportissa on kuvattu varhaiskasvatuksen opettajien työmarkkinoita vuosina 2010─2022. Tutkimuksen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt perjantaina 28.11.2025 klo 18 mennessä: Vanhempi tutkija Aino Kalmbach, Etla, p. 050 547 9001, aino.kalmbach@etla.fi 

Liitteet (1 kpl):  Kalmbach, Aino: Kelpoisten opettajien osuus kaikista varhaiskasvatuksen opettajista vaihtelee alueellisesti (Etla Raportti 169) Embargo maanantaina 1.12.2025 klo 00:01