Suomella kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi – kasvuharppaus vaatii nyt osaavaa työvoimaa ja osaavaa omistajuutta
6.2.2026 00:01:00 EET | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Kansantalouden tasolla Suomi on junnannut kohta kaksi vuosikymmentä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan samaan aikaan on kuitenkin perustettu useita innovatiivisia yrityksiä. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoinen jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tänään julkaistun Etlan ja Laboren kirjan mukaan Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi. Jotta potentiaali realisoituisi, on Suomen siirryttävä pankkikeskeisestä rahoituksesta kohti pääomarahoitteista ja aktiivista, osaavaa omistajuutta.

Vaikka Suomen bruttokansantuotteen kehitys on ollut vaimeaa, miltei pysähtynyttä, finanssikriisistä lähtien, on samaan aikaan tapahtunut jo pitkään innovatiivisten yritysten nousua. Näiden yritysten dynamiikka on monin paikoin vertailukelpoista jopa Yhdysvaltojen kanssa. Tämä selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan ja Työn ja talouden tutkimus LABOREn julkaisemasta tutkimuksesta “Kansantalouden ja yritysten kasvuharppaus: Innovoinnissa ja rahoituksessa aihetta rationaaliseen optimismiin”. Nyt julkaistu kirja kokoaa yhteen Arvopaperimarkkinoiden Edistämissäätiön rahoittaman kaksivuotisen tutkimushankkeen tulokset.
Suomella on kaikki edellytykset nousta dynaamiseksi kasvutaloudeksi: korkea koulutustaso, vakaat instituutiot ja vahva luottamuksen kulttuuri, kirjoittavat Etlan tutkimusneuvonantaja Petri Rouvinen ja Laboren johtaja Mika Maliranta kirjassa.
– Kasvun eväät ovat jo olemassa, mutta varsinaiset ”pankin räjäyttävät” globaalit yritysten skaalautumiset puuttuvat vielä. Meillä on kuitenkin syytä rationaaliseen optimismiin, jos onnistumme poistamaan kasvun esteet. Uuden ajan talouskasvu syntyy luovan tuhon kautta ja Suomen tie kestävään kasvuun kulkee osaamisen, aineettoman pääoman ja aktiivisen omistajuuden kautta, sanoo Laboren Mika Maliranta.
Kasvuloikan ytimessä ovat nuoret, alle kymmenvuotiaat, innovatiiviset ja kasvuhakuiset yritykset. Ne tuottavat Suomessa suhteellisesti eniten patentteja sekä uusia tuotteita markkinoille ja ovat ketterimpiä omaksumaan uutta teknologiaa.
Kasvu vaatii veturikseen pääomarahoitteisuutta
Yksi Suomen talouskasvun pullonkauloista on ollut rahoitusjärjestelmän vahva pankkikeskeisyys tai tarkemmin turhan kapea ammattimainen ja osaava omistaminen, joka liittyy oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen. Tulevan kasvun on perustuttava entistä enemmän aineettomiin investointeihin, ja ne vaativat erilaista rahoituspohjaa kuin perinteiset aineelliset investoinnit. Siksi Suomen on siirryttävä kohti monipuolisempaa, markkinaehtoista ja osaavaa omistajuutta korostavaa järjestelmää.
Innovaatiovetoisen kasvun elinehtoja ovat venture capital -markkina ja laajemminkin pääomasijoittaminen.
– Uuden kasvun keskeinen tekijä on osallistuva omistajuus. Rahoittajan roolina ei ole vain tarjota pääomaa vaan myös valikoida, ohjata, valvoa ja auttaa yrityksiä kasvun skaalaamisessa. Kansantalouden tuottavuusloikka onnistuu vain, jos rahoittajat osaavat ja haluavat skaalata parhaimmiston tuosta sadoista yrityksistä muodostuvasta joukosta, pohtii Etlan Petri Rouvinen.
Kilpailuympäristöä vahvistettava ja panostettava osaamiseen
Tutkijoiden mukaan kilpailua on vahvistettava ja markkinoille tulon esteitä purettava, jotta luova tuho voi siirtää resursseja tehottomista yrityksistä tuottavampiin. Menestyksekäs luova tuho tarvitsee rinnalleen toimivat dynaamiset työmarkkinat, tehokkaita työvoimapoliittisia toimia sekä kannustavan sosiaaliturvan.
Tuottavuusloikka vaatii myös osaavaa työvoimaa, joka edellyttää panostusta korkea-asteen koulutukseen sekä erityisesti STEM-osaamiseen (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka). Tutkijat korostavat myös kireän kilpailun sekä liikkuvuuden ja yhteistoiminnan merkitystä työmarkkinoilla.
Suositukset kasvuharppauksen tukemiseksi:
- STEM-osaaminen kärkeen: Koulutus- ja tiedepolitiikan painopisteen on oltava korkea-asteen osaamisessa ja perustutkimuksessa sekä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan osaamisessa.
- Kilpailun vahvistaminen: Markkinoille tulon esteitä on madallettava, jotta luova tuho voi siirtää resursseja tehottomista yrityksistä tuottavimpiin.
- Rahoitusjärjestelmän remontti: Siirryttävä pankkikeskeisyydestä kohti riskinottokykyistä markkinaehtoista rahoitusta. Yritysrahoitus ja erityisesti osallistuva omistajuus yhteiskuntapolitiikan keskiöön.
- Työmarkkinoiden dynamiikka: Innovaatiot vaativat työvoiman liikkuvuutta ja samalla hyvää paikallista yhteistoimintaa.
- Aktiivisen ja osaavan omistajuuden edistäminen: Sääntelyllä ja verotuksella on houkuteltava osaavia yksityisiä sijoittajia.
- Kulttuurinen muutos: Valtioriippuvuudesta on siirryttävä kohti kokeilukulttuuria, jossa myös epäonnistumiset hyväksytään osana oppimista.
Maliranta, Mika & Rouvinen, Petri: Kansantalouden ja yritysten kasvuharppaus: Innovoinnissa ja rahoituksessa aihetta rationaaliseen optimismiin. Etlatieto Oy, Helsinki 2026. https://pub.etla.fi/ETLA-B282.pdf
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Petri RouvinenTutkimusneuvonantaja, ETLA
Puh:050 367 3474petri.rouvinen@etla.fiMika MalirantaJohtaja, Labore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiKuvat



Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Kuntapalveluiden nykyinen tuottavuusmittaus ei kerro totuutta tuottavuudesta – data hajallaan, mittarit kapeita4.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Kunnissa kerätään jo runsaasti dataa palveluiden järjestämisestä, mutta tieto ei jalostu systemaattisesti tuottavuuden kehittämiseksi. Tuottavuuden mittaamista vaikeuttavat erityisesti markkinahintojen puuttuminen, sekä eri rekisterien ja toiminnanohjausjärjestelmien hajanaisuus. Kannustimet ohjaavat päätöksiä liian kapeiden kustannus- ja suoritemittareiden perusteella. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että kunnilla olisi mahdollisuus parantaa mittaamisen laatua, jos jo olemassa olevia tietovarantoja hyödynnettäisiin johdonmukaisesti ja liitettäisiin ne osaksi strategista johtamista.
Aki Kangasharju: Torille – talous on kääntynyt!4.2.2026 09:57:10 EET | Tiedote
Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa tänään julkaistussa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Aki Kangasharju: Torille – talous on kääntynyt!4.2.2026 09:29:32 EET | Tiedote
Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa tänään julkaistussa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Etla selvitti: Kauhukuva ei käynyt toteen, tekoäly ei ole syrjäyttänyt nuoria Suomen työmarkkinoilla27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomessa ei havaita merkkejä siitä, että tekoäly olisi syrjäyttänyt nuoria työmarkkinoilla, paljastaa tänään julkaistu Etla-tutkimus. Korkean tekoälyaltistuksen ammateissa työskentelevien nuorten työllisyys kehittyy lähes identtisesti matalan altistuksen ammattien kanssa. Toisin kuin Yhdysvalloissa, korkea tekoälyaltistus ei johda työllisyyden laskuun, koska pohjoismainen työmarkkinamalli ja vahva irtisanomissuoja suojaavat teknologiasokkeja vastaan. Suomessa jo liki 40 prosenttia työllisistä käyttää generatiivista tekoälyä työssään.
Verotuksen kiristäminen vaatii tarkkaa priorisointia – korkeimmat ansiotulojen marginaaliverot ja pääomatulovero yhteiskunnalle kalleimpia19.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkisen talouden tasapainottaminen veronkorotuksilla vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Veroja kiristettäessä tulisikin välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan yhden euron keräämisen kustannukset nousevat verotuksen aiheuttamien käyttäytymisvaikutusten vuoksi yli yhden euron. Erityisen suureksi haitat tunnistetaan ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliverojen kohdalla. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava, mikä tarkoittaa, että niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme