Pirkanmaan Osuuskauppa palkittiin vuoden ihmisläheisimmästä työelämäteosta – jokaisella on oikeus tehdä työtä ja jokaisen työpanosta tarvitaan

Erityistä tukea tarvitsevien työllistymisestä hyötyvät kaikki 

Erityistä tukea tarvitsevalla työntekijällä voi olla esimerkiksi neurodiversiteetin eri muotoja, kehitysvamma tai pitkittynyt mielenterveyden sairaus.   

– Töissä käyminen tukee henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Se tuo rutiinia arkeen. Sosiaalinen kanssakäyminen asiakkaiden ja työkavereiden kanssa tuo merkityksellisyyttä. On tärkeää olla osa työyhteisöä ja myös yhteiskuntaa. Töissä käyminen ylläpitää myös fyysistä kuntoa, Pirkanmaan Osuuskaupan ihmiset ja kulttuuri -johtaja Sari Moisander avaa.  
 
Hyvinvointialueiden näkökulmasta työssäkäyvä ei tarvitse esimerkiksi työtoiminnan palveluita. Töissä käymisen hyvinvointia tukevat vaikutukset vähentävät kokemustemme mukaan mielenterveyspalveluiden tai vaikkapa fysioterapian tarvetta. Kustannussäästöä kaikki.   
 
Yritykselle erityistä tukea tarvitsevat tuovat monimuotoisuutta työyhteisöön. Kaikki kehittyvät, kasvavat ja oppivat yhdessä. On rikkautta, kun jokainen katsoo asioita hieman eri näkökulmasta.  

Työllistymisestä hyötyvät siis kaikki – erityistä tukea tarvitsevat, hyvinvointialueet ja yritykset.  

Meillä jokainen tekee työtä omista vahvuuksistaan käsin

Meidän pokkilaisten työkavereina on tällä hetkellä noin 50 eri toimipaikassa ympäri Pirkanmaan yhteensä 77 erityistä tukea tarvitsevaa työntekijää, joista 51 vakituisessa työsuhteessa. Myös kesäksi palkkasimme 10 kesätyöntekijää. Olemme työllistäneet erityistä tukea tarvitsevia jo 90-luvulla. Nykyisin meillä on vakiintunut toimintamalli työllistämiseen. 
 
Meillä erityistä tukea tarvitsevien työtehtävät on räätälöity täsmätyötehtäviksi, eli esim. vain osa myyjän työtehtävistä. Täten työn tuottavuus on alempi verrattuna myyjän työtehtävään. Räätälöinnillä mahdollistetaan suoriutuminen tehtävistä ja onnistumisen kokemukset. Erityistä tukea tarvitseville annetaan laajasti tukea ja erityishuomiota työpäivän aikana esim. työtehtävien kädestä pitäen näyttäminen, tauoille lähteminen ja sosiaaliset tilanteet.  
 
– On tärkeää vahvistaa jokaisen positiivista identiteettiä ja erityisesti toimijuutta ja kyvykkyyttä yhteiskunnassa, Sari kuvaa.  
 
Monet esihenkilöt ovat todenneet, etteivät enää pärjäisi ilman erityistä tukea tarvitsevia tiimiläisiään. Jokainen tekee töitä omien vahvuuksiensa kautta. 
 
Yhteistyökumppanimme Pirkanmaan ammatillinen erityiskoulutuskeskus PAEK, erityisammattioppilaitokset, Tukena-säätiö, Näsinkulman klubitalo ja TampereMissio sekä Pirha ja työllisyyspalvelut tekevät arvokasta työtä auttaessaan erityistä tukea tarvitsevia eteenpäin elämässä.  
 
– Yhteistyökumppanimme ansaitsevat suuren kiitoksen, kuten myös esihenkilömme tiimeineen. He ovat lähteneet rohkeasti ja ennakkoluulottomasti oppimaan uutta, Sari kiittää. 

Herätys meille kaikille

Erityistä tukea työllistäminen vaatii yhteistä ponnistelua: kokonaiskuvan muodostamista, saumatonta toimintamallia työllisyyspalveluiden, hyvinvointialueen, työnantajien, oppilaitosten ja järjestöjen kesken.  
 
Tarvitaan tietoa ja tukea. Erityistä tukea tarvitseva ja työnantaja kohtaavat melkoisen määrän paperityötä. Vaaditaan eri tahoilta monia dokumentteja. Tukien perusteluiksi vaaditaan paikoin hyvin yksityiskohtaisia seikkoja työpäivän sisällöstä. Työllisyyspalveluiden välillä on eroja tukien myöntämispäätöksissä. 
 
– Työllistäminen vaatii siis paljon asiantuntemusta ja työaikaa, mikä saattaa olla kynnyskysymys monelle yritykselle. Erityisjärjestelyjen vuoksi on ehdottoman tärkeää, että yritykset saavat työllistämisen alkuun julkissektorin tukea. Tämä rohkaisee yrityksiä työllistämään ja antaa erityistä tukea tarvitsevalle mahdollisuuden näyttää kykynsä. Alun jälkeen palkkakustannus tulee kokonaisuudessaan työnantajalle. Palkkatuen myöntämistä ei kannata missään nimessä kiristää – moninkertaista säästöä saavutetaan, kun erityistä tukea tarvitseva töihin päästyään tarvitsee vähemmän julkissektorin tukea ja palveluita, Sari avaa.  
 
Esimerkiksi erityisammattioppilaitoksesta valmistuva nuori on toivottavasti saanut apua ja tukea koko elämänsä ajan. Pahimmassa tapauksessa hänellä ei valmistumisen jälkeen ole enää mitään tukiverkkoa. 
 
– Putoaminen yhteiskunnan rattaista tapahtuu äkkiä. Emme halua kenenkään vastavalmistuneen syrjäytyvän. Tämä on yksilölle kohtalokasta, mutta tuo myös paljon kustannuksia yhteiskunnalle, Sari painottaa.   

Systematia hyödyttäisi kaikkia osapuolia. 

– Erityistä tukea tarvitsevia ja heidän tukihenkilöitään auttaisi selkeä tieto ja ohjaus yhdestä paikasta. Yritysten näkökulmasta työllistämisen esteitä poistaisivat yhtenäisempi toimintamalli ja palkkatuen turvaaminen.  Nyt on aika herätä tähän asiaan – edistämään yhdessä erityistä tukea tarvitsevien työllistymistä. Jokaisella on oikeus tehdä työtä. Jokaisen työpanosta tarvitaan, Sari kiteyttää.