Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta
- Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat.
- Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti.
- Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa.
- Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2024 myynnistä tulee nettihuijareiden ostamista mainoksista. Huijausmainokset poikivat siten Metalle noin 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024.
Meta, TikTok ja muut sosiaalisen median alustat ovat jatkossa velvollisia korvaamaan pankeille ne hyvitykset, jotka pankit maksavat digihuijausten uhreille, mikäli huijaus on tapahtunut kyseisillä alustoilla. Tämä perustuu Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston maksupalveludirektiivistä käymissä trilogineuvotteluissa tehtyyn päätökseen.
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemen mukaan linjaus parantaa kuluttajien turvaa merkittävästi.
”Ihmisten arjessaan käyttämät somealustat, kauppapaikat ja muut digitaaliset ympäristöt eivät saa olla villiä länttä, vaan käyttäjillä on oltava oikeus turvalliseen asiointiin. Sääntelyn rikkomisesta seuraa tuntuvia sakkoja, joten näin alustajäteillä on taloudellinen kannuste kitkeä huijauksia nykyistä määrätietoisemmin”, Ahosniemi kiittelee.
Ahosniemi huomauttaa, että linjaus muuttaa digitaalista maailmaa paitsi turvallisempaan, myös oikeudenmukaisempaan suuntaan. Kun alustat tienaavat rahaa mainoksista, on Ahosniemen mukaan kohtuullista, että ne kantavat myös vastuuta. Ahosniemi viittaa Reutersin hiljattain uutisoimiin tietoihin, joiden mukaan Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2024 myynnistä tulee nettihuijareiden ja muiden epäilyttävien toimijoiden ostamista mainoksista. Huijausmainokset poikivat siten Metalle noin 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024.
”On epäoikeudenmukaista, että alustayritykset nettoavat miljardeissa laskettavia tuloja sivuillaan näkyvistä huijausmainoksista, mutta vahingoista ja kustannuksista vastaavat kuluttajat ja pankit. Nyt vastuuta palautuu sinne, missä on myös vaikutusmahdollisuuksia”, toteaa Ahosniemi.
Kaatuneen maidon siivoamisesta vahinkojen ennaltaehkäisyyn
Korvausvastuu kannustaa alustoja estämään petoksia ennen niiden tapahtumista, mutta Ahosniemen mukaan muitakin keinoja ennaltaehkäisyyn tarvitaan.
”Jos huijausten torjunta on enimmäkseen vahinkojen korjaamista ja jälkikäteistä hyvittämistä, uhrit ehtivät joka tapauksessa kärsiä ja rikolliset hyötyä. Kaikkein tehokkainta ja oikeudenmukaisinta olisi siirtää painopiste petosten ennaltaehkäisyyn. Tätä varten tulee raivata lainsäädännölliset esteet pankkien väliseltä sekä pankkien ja viranomaisten väliseltä tietojenvaihdolta”, Ahosniemi painottaa.
Nykyinen lainsäädäntö estää pankkeja vaihtamasta tehokkaasti tietoa rikollisesta toiminnasta, joten huijauksia ei päästä torjumaan täydellä teholla. Jos pankit pystyisivät jakamaan tietoa keskenään, rikollisen toiminnan kokonaiskuva voisi hahmottua yksittäisistä epäilyttävistä toimista selvästi nykyistä paremmin. Ahosniemi muistuttaa, että myös käyttäjien tarkkaavaisuutta tarvitaan aina.
”Kun rikollisuutta ehkäistään mahdollisimman tehokkaasti, ei uhrejakaan ehdi syntyä”, Ahosniemi kiteyttää.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arno AhosniemiToimitusjohtaja
Puh:+358 20 793 4210arno.ahosniemi@finanssiala.fiAntti VirolainenVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:+358 20 793 4296antti.virolainen@finanssiala.fiLisätietoa julkaisijasta Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI
020 793 4240
http://www.finanssiala.fi
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Suomi ikääntyy, väki vähenee – kuka maksaa ja miten? 2.12.202526.11.2025 09:51:49 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme