EMBARGO 3.12. klo 9.00: Oppivelvollisuusiän nosto vähensi koulutuksen keskeyttämistä
1.12.2025 14:59:15 EET | Helsingin yliopisto | Tiedote
Oppivelvollisuusiän korottaminen vähensi alaikäisenä koulutuksen keskeyttäneiden osuutta kolmanneksella. Toiselta asteelta valmistuneiden osuus kasvoi 1,5 prosenttiyksikköä suhteessa aikaisempiin ikäluokkiin.
Oppivelvollisuusiän korottaminen 16 ikävuodesta 18 ikävuoteen vähensi alaikäisten koulupudokkaiden määrää 2,8 prosenttiyksikköä eli kolmanneksella verrattuna aikaan ennen ikärajan nostoa, ilmenee Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Vaikutukset ovat vahvimmillaan, kun nuoret siirtyvät peruskoulusta toiselle asteelle. Osa koulutuksen parissa pysytelleistä opiskelijoista kuitenkin keskeyttää opintonsa sen jälkeen, kun heidän oppivelvollisuutensa päättyy.
Oppivelvollisuusiän noston myötä toisen asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi 1,5 prosenttiyksiköllä 77,9 prosentista 79,4 prosenttiin sen vuoden kevääseen mennessä, jolloin nuoret täyttävät 20 vuotta.
Oppivelvollisuusikää laajennettiin joulukuussa 2020. Laki astui voimaan vuonna 2021, ja sitä sovellettiin ensimmäisen kerran nuoriin, jotka valmistuivat peruskoulusta keväällä 2021. Oppivelvollisuusiän korottamisen tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen.
Nuoret nyt vähemmän aikaa syrjäytyneenä
Tulosten perusteella koulutusreformi vähensi nuorten syrjäytymistä. Vain harva koulupudokas on töissä. Kokonaisvaikutus vastaa sitä, että 1800 nuorta on vuoden vähemmän koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Lisäksi oppivelvolliset suorittavat enemmän toisen asteen opintoja kuin aikaisemmat ikäluokat.
Lain keskimääräiset vaikutukset valmistumisiin ovat kokoluokaltaan samoja eri väestöryhmissä ja koko väestön tasolla. Esimerkiksi valmistuneiden osuus kasvoi pienituloisista perheistä tulevien ja maahanmuuttajataustaisten keskuudessa 1,4–1,5 prosenttiyksikköä, eli oppivelvollisuuden korottaminen ei merkittävästi kaventanut ryhmien välisiä eroja toiselta asteelta valmistumisessa.
Tutkimus on osa Helsingin yliopistossa tehtävää Juho Junttilan väitöskirjatyötä. Tutkimuksessa hyödynnettiin koko väestön kattavia rekisteriaineistoja, joiden avulla oppivelvollisten toimintaa voitiin tarkastella koulussa ja sen ulkopuolella. Tutkimusta rahoittaa EDUCA – Koulutuksen tulevaisuus -lippulaiva ja se toteutettiin yhteistyössä VATT Datahuoneen kanssa.
Lisätiedot:
Juho Junttila
Puh. 0400 578 750
juho.junttila@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLiitteet
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Sarjavalittajiin ja oikeudenkäyntien väärinkäyttöön voisi puuttua ulkomaisin opein27.2.2026 09:06:18 EET | Tiedote
Väärin käytettyinä oikeudenkäynnit voivat heikentää luottamusta ja aiheuttaa taloudellista vahinkoa. Väitöstutkimus perehtyy alitutkittuun ilmiöön ja ehdottaa siihen ratkaisuja.
Miehet ovat vakavien hammasperäisten infektioiden vaaravyöhykkeellä25.2.2026 10:04:22 EET | Tiedote
Nuoremmat miehet ovat yliedustettuina sairaalahoitoa vaativissa hammasperäisissä infektioissa.
Kivikauden vainaja puettiin näyttävään sulka- ja turkispäähineeseen24.2.2026 09:22:06 EET | Tiedote
Uusi tutkimusmenetelmä avaa täysin uudenlaisen ikkunan kivikautisiin hauta-asuihin ja niiden koristelutapoihin.
Kansanedustaja Pekka Haavisto ja taloustieteen nobelisti James Robinson Helsingin yliopiston kunniatohtoreiksi23.2.2026 10:32:05 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan promootiossa vihitään neljä uutta kunniatohtoria toukokuussa 2026; kansanedustaja Pekka Haavisto, professori James Robinson, professori Bridget Anderson ja professori emeritus Walden Bello.
Laulaminen voi tukea hyvinvointia ja tervettä ikääntymistä20.2.2026 08:57:51 EET | Tiedote
Kuorolaulu on lupaava keino hyvinvoinnin ja terveen ikääntymisen tukemiseen läpi koko aikuisiän.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme