Uudenlainen kulta-nanopartikkeleihin pohjautuva merkintämenetelmä laajentaa merkittävästi solujen kuvaamisen mahdollisuuksia
2.12.2025 07:10:00 EET | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Yhdysvaltojen ja Jyväskylän yliopiston tutkijoiden välinen uraauurtava kansainvälinen yhteistyö on esitellyt uuden lähestymistavan molekyylien merkitsemiseen ja visualisointiin solujen pinnoilla käyttämällä edistynyttä 3D-elektronimikroskopiaa.

Tutkijat kehittivät ainutlaatuisen kultaleiman, joka koostuu kahdesta toisiinsa kytketystä nanometrin kokoisesta kultananopartikkelista. Koska nämä "kultaparit" näyttävät erilaisilta kuin tavalliset yksittäiset kultananopartikkelit, tutijat pystyvät nyt erottamaan kahden tyyppiset leimat samassa kuvassa, mikä oli aiemmin vaikeaa. Tutkimusryhmä kiinnitti nämä kultaparit molekyyliin, joka tunnistaa tietyn aivoreseptorin, ja vahvisti, että leimat tarttuivat onnistuneesti kohteisiinsa sekä laboratoriossa valmistetuissa näytteissä että todellisessa aivokudoksessa.
- Käyttämällä sekä yksittäisiä kultananopartikkeleita että kytkettyjä kultapareja voimme nyt merkitä ja tunnistaa eri molekyylejä samanaikaisesti. Tämä voisi auttaa luomaan paljon selkeämpiä karttoja siitä, miten pienet rakenteet ovat järjestäytyneet soluissa, selittää vanhempi tutkija Eric Gouaux Oregonin terveys- ja tiedeyliopistosta.
Tuloksena syntynyt menetelmä laajentaa nanomittakaavan molekyylikartoituksen työkalupakkia ja avaa mahdollisuuksia korkean resoluution rakenneanalyysiin ehjissä kudoksissa.
Nanotiedekeskuksen tutkimus avasi tien innovaatioille
Kyseinen innovaatio, jossa kultananopartikkeleita liitetään toisiinsa, perustuu Jyväskylän yliopiston kemian laitoksen ja Nanotiedekeskuksen aikaisempaan tutkimukseen, jossa tutkijat olivat edelläkävijöitä yksittäisten kultananopartikkeleiden kovalenttisessa liittämisessä toisiinsa. Tuoreessa tutkimuksessa tätä menetelmää on sovellettu täysin uudessa yhteydessä.
- Kultananopartikkeleiden tutkimus on ollut yksi Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen merkittävistä tutkimuskohteista, ja se on tuonut yhteen kemistejä, fyysikoita ja biologeja. Tutkimusryhmässäni olemme keskittyneet tutkimaan kultananopartikkeleita, kehittämään kultananopartikkeleiden synteesiä sekä liittämään kultananopartikkeleita kovalenttisesti toisiinsa, kertoo yliopistonlehtori Tanja Lahtinen Jyväskylän yliopistolta.
Nanotiedekeskus – Kultananoklusteritutkimuksen kansainvälinen edelläkävijä
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskus (NSC) on Suomen ainoa aidosti monitieteinen nanotieteeseen keskittyvä tutkimusyksikkö, ja vastaavia yksiköitä on maailmassa vain muutama. Nanotiedekeskus on kansainvälisesti tunnustettu johtava tutkimusyksikkö kultananoklusterien tutkimuksessa. Sen uraauurtava työ tutkii näiden nanomittakaavan materiaalien rakennetta, ominaisuuksia ja sovelluksia avaten uusia mahdollisuuksia esimerkiksi katalyysin, biolääketieteen ja edistyneiden kuvantamisteknologioiden aloilla.
Tutkimus on julkaistu 24.11.2025 Proceedings of the National Academy of Sciences (PNAS) -lehdessä.
Artikkelin tiedot:
-
Dimeric gold nanoparticles enable multiplexed labeling in cryoelectron tomography, the National Academy of Sciences, PNAS, 24 November 2025
-
DOI numero: 10.1073/pnas.2524034122
-
Link to article: https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.2524034122
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yliopistonlehtori Tanja Lahtinen, tanja.m.lahtinen@jyu.fi, +358408053697
Kuvat

Linkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Kulttuurirahastolta lähes 900 000 euroa Jyväskylän yliopistoon vuonna 202612.2.2026 08:49:44 EET | Tiedote
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon 26 apurahaa, joiden yhteissumma on 891 500 euroa. Eniten apurahoja myönnettiin luonnontieteisiin, yhteensä 315 000 euroa.
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme