Väittelijä kehitti uuden kokonaisvaltaisen pisteytysjärjestelmän edistyneiden turvallisuusteknologioiden arvioimiseksi
1.12.2025 15:47:32 EET | Turun yliopisto | Tiedote
Uusi arviointikehys ottaa huomioon turvallisuusteknologiajärjestelmien koko elinkaaren arvon, vastaa sidosryhmien tarpeisiin ja nopeuttaa innovaatioita.
Järjestelmän arviointi on kriittinen vaihe minkä tahansa teknologian elinkaaressa. Se ohjaa kehitystä, hankintaa, käyttöönottoa ja jatkuvaa parantamista auttamalla päätöksentekijöitä ymmärtämään, mitkä järjestelmän osat ovat parantamisen, korvaamisen tai investoimisen arvoisia.
Arvioinnin ytimessä on varmistaa, että ratkaisut tuottavat todellista arvoa ja vastaavat sidosryhmien odotuksia. Tämä on erityisen tärkeää valvontajärjestelmien tapauksessa, jotka kuuluvat nykyisin käytettävistä ohjelmistopohjaisista teknologioista edistyneimpiin ja monimutkaisimpiin.
– Tällaisten edistyneiden järjestelmien arviointi on välttämätöntä, jotta järjestelmät voidaan kehittää parhaalla mahdollisella tavalla ja jotta ne tuottavat käyttäjälleen mahdollisimman paljon arvoa. Videovalvonta on yksi kiinnostavimmista ja samalla haastavimmista arvioinnin kohteista, sanoo väitöskirjatutkija Aleksandra Karimaa.
Toisin kuin monissa muissa tietojärjestelmissä, videovalvonnan suorituskyky perustuu laadullisiin ja usein epäselviin tekijöihin, kuten itse videon laatuun. Videon laadun arvioinnissa tietyt mittarit, kuten resoluutio tai signaalin ominaisuudet ovat yleensä selkeästi arvioitavissa, mutta syvällisemmät piirteet, kuten koettu laatu, ympäristöolosuhteet ja järjestelmän kyky havaita tietyt kohteet ja liikkeet, vaativat monimutkaisempia mittausmenetelmiä.
Monimutkaisemmat arviointimenetelmät eivät yleensä ole järjestelmien kehittäjille ja asiakkaille käytännöllisiä, jolloin eri sidosryhmät arvioivat videon laatua ja järjestelmän tarjoamaa arvoa eri tavoin ja arvioinnin johtopäätökset ja parannusten priorisointi poikkeavat toisistaan.
– Tällaisissa tapauksissa yhteistyö kehittäjien, asiakkaiden, loppukäyttäjien ja tutkijoiden välillä jää helposti puutteelliseksi, jolloin onnistuneiden käytännöllisten innovaatioiden luominen on vaikeaa. Jos arviointi keskittyy vain yksittäisiin osa-alueisiin, kuten videon laatuun, kokonaiskuva jää kapeaksi ja parannukset voivat lisätä järjestelmän monimutkaisuutta, kustannuksia tai ylläpitotarvetta, mikä lopulta heikentää järjestelmän kokonaisarvoa, Karimaa sanoo.
Karimaa käsittelee tätä haastetta väitöskirjassaan kehittämällä kokonaisvaltaisen arviointikehyksen. Väitöstutkimus tarjoaa mittareihin perustuvan pisteytysjärjestelmän, jonka avulla videovalvontateknologioita voidaan arvioida jäsennellyllä ja läpinäkyvällä tavalla. Viitekehys yhdistää mitattavat indikaattorit pisteytysmalliin, joka heijastaa järjestelmän teknistä suorituskykyä, käytettävyyttä sekä sidosryhmien prioriteetteja koko järjestelmän elinkaaren aikana.
Karimaa esittelee viitekehyksen tapaustutkimusten avulla ja osoittaa, miten mittareita voidaan soveltaa järjestelmän ominaisuuksien ja kokonaisvaltaisen suorituskyvyn mittaamiseen. Tutkimus korostaa, kuinka tämä lähestymistapa voi tukea innovaatioita tarjoamalla käytännöllisen työkalun uusien ratkaisujen arviointiin liiketoiminnan, teknologian ja tutkimuksen näkökulmista.
– Tavoitteena oli luoda järjestelmä, joka huomioi valvontateknologioiden koko arvon eikä keskity vain yhteen suorituskyvyn osa-alueeseen. Tämä kehys tarjoaa yhteisen arviointikielen, joka auttaa teollisuutta, tutkijoita, päätöksentekijöitä ja innovoijia työskentelemään yhdessä tehokkaammin. Vaikka videovalvonta on selkein esimerkki, samaa lähestymistapaa voidaan soveltaa muihin monimutkaisiin järjestelmiin, joiden arviointi on yhtä haastavaa, Karimaa kertoo.
Kokonaisvaltaisen lähestymistavan ja laaja-alaisen sovellettavuuden ansiosta väitöskirja tarjoaa arvokkaan resurssin sekä teollisuudelle että akateemiselle maailmalle. Se tarjoaa keinon parantaa yhteistyötä, nopeuttaa innovaatioita ja vauhdittaa uusien teknologioiden kaupallistamista sekä videovalvonnan alalla että laajemmin monimutkaisten turvallisuus- ja puolustusjärjestelmien kentällä.
Väitös perjantaina 5. joulukuuta
MSc, MBA Aleksandra Karimaa esittää väitöskirjansa ”On Evaluating Video Surveillance Systems” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 5.12.2025 klo 12.00 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3, Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Jussi Kasurinen (LUT-yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Tuomas Mäkilä (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on tietotekniikka.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Aleksandra KarimaaVäitöskirjatutkijaTurun yliopisto, tietotekniikan laitos
Puh:040 050 3966akarimaa@gmail.comTurun yliopiston viestintä
viestinta@utu.fiwww.utu.fi/medialleKuvat

Linkit
Turun yliopisto on 25 000 opiskelijan ja työntekijän innostava ja kansainvälinen akateeminen yhteisö. Rakennamme kestävää tulevaisuutta monitieteisellä tutkimuksella, koulutuksella ja yhteistyöllä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Turun yliopisto
Turun yliopisto ja Åbo Akademi uudistavat strategisen kumppanuutensa16.4.2026 11:00:00 EEST | Tiedote
Turun yliopisto ja Åbo Akademi haluavat syventää pitkää yhteistyötään tutkimuksessa, opetuksessa ja vaikuttavuudessa.
Historialliset lehtiaineistot tarkentavat aikaisempia tietoja Suomen eliölajiston levinneisyydestä16.4.2026 09:24:52 EEST | Tiedote
Uudessa tutkimuksessa selvitettiin Suomen eliölajistossa tapahtuneita muutoksia 1800-luvulta 1900-luvulle. Digitoitujen sanomalehtiaineistojen avulla tutkijat saivat selville, että esimerkiksi hirvi, supikoira ja harmaahaikara ovat olleet Suomessa laajemmalle levinneitä kuin aiemmin on tiedetty. Turun yliopiston historioitsijoiden ja biodiversiteettitutkijoiden yhteistyönä syntynyt uusi tutkimus avaa mahdollisuuksia ymmärtää eliölajistossa tapahtuvia muutoksia.
Tutkimus: Monilla mikrobeilla on kyky hajottaa muovia15.4.2026 12:05:00 EEST | Tiedote
Tutkijat tunnistivat yli 600 000 mikrobiproteiinia, joilla on kyky hajottaa luonnollisia ja synteettisiä muoveja. Tulokset osoittavat, että mikrobien kyky hajottaa muovia on huomattavasti yleisempää kuin aiemmin on arvioitu.
Hyönteiskarkotteiden myrkky häiritsee kimalaisten suunnistuskykyä15.4.2026 09:01:49 EEST | Tiedote
Jo lyhyt altistuminen hyönteiskarkotteissa käytetylle myrkylle voi heikentää merkittävästi kimalaisten kykyä löytää takaisin pesälleen. Kimalaisten kyky suunnistaa takaisin pesälleen on koko yhdyskunnan elinehto.
Avustajakoira tulkitsee sanattomasti hoivaamansa ihmisen tarpeita14.4.2026 09:41:45 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että avustajakoirat eivät vain auta ihmisiä käytännön tehtävissä, vaan osallistuvat aktiivisesti hoivaan, joka perustuu vahvaan luottamukseen ja ihmisen jatkuvaan lukemiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme